MMAF Forum

Hei,

Osaako joku neuvoa vähän pakoputkistojen tekemisestä? Minkälaisia putkimateriaaleja suosittelette? Onko olemassa tähän tarkoitukseen valmiit käyrät ostettavaksi jostain (muuta kuin prosessiteollisuuteen tarkoitetut pienisäteiset käyrät)? Millaisia taivutuskoneita olette käyttäneet hyvännäköisten käyrien tekemiseen?

jos valmista rakennussarjaa kaipaat niin lähin hd-liiteri varmaan mielellään auttaa. joku parempimuistinen heittäköön kohta tuotemerkkejä.
sopivan halkaisijan omaava putki jossa vaikka 1,5 mm seinämä on ihan toimivaa. joku sanoo että 2mm:n seinämä kuullostaa paremmalta :)
yksi hyvä vaihtoehto jolla välttää taivuttelun on hommata vanhoja käyriä, joista sitten kokoaa palapelin. itse tuhosin juuri kolmet tarpeettomat  käyrät ja rakentelin putkiston 17:stä palasesta. rälläkkää ja hitsiä. ei voi sanoo et on suorat putket...

Hot Bike myy esim. tämmöistä settiä:

http://www.hotbike.fi/kauppa/contents/media/l_632735-B.jpg (http://www.hotbike.fi/kauppa/contents/media/l_632735-B.jpg)

"Putkiston rakennussarja valmistettuna 1 3/4" teräksestä. Sisältää riittävästi suoraa ja taivutettua putkea yhteen pyörään. Lisäksi mukana on valmiit kiinnitys "laipat" Panhead, Shovelhead, Evolution ja rautapää Sporalle sekä lisäksi STD-kansille missä kiinnitys kolmella ruuvilla kanteen."

Mopo-Sport myy siistejä käyriä, ovat Marteliuksen tekoa eli jos länsirannikolla asuu niin sieltäkin niitä saa.

Noista käyristä palasteleminen on muuten ihan hyvä homma mutta siisteissäkin käyrissä putki painuu hiukan kasaan mutkan kohdalta ja tästä seuraa että sitä ei saa siististi liitettyä suoraan putkeen vaan jää joku puolen millin heitto. Heiton voi tietysti jättää sinne putken takapuolelle niin se ei näy.

Ohutta putkea on käytännössä mahdotonta taivuttaa kotioloissa niin ettei siihen tule ryppyjä.

Ei oo. Oon mielestäni tän joskus selittäny. Ja opin saanu yhdeltä pöpilistiltä.

Otetaan pätkä putkea. Hitsataan toinen pää umpeen jollain lapulla ja porataan siihen parin millin reikä paineiden poistumisien takia.
Sit täytetään putki hiekalla. Koputellaan välillä. Hiekka tiivistyy, ja täytetään lisää. Sit laitetaan putken toiseen päähän vähän väljä akselin nysä männäksi, siis putken sisään. Hitsataan päähän latanpätka mihin on keskelle hitsattu mutteri. Siihen ruuvi tai kierretangon pätkä.

Sitten voi alkaa putkea lämmittää ja taivuttaa. Työn edetessä kierretään ruuvista ja pakataan hiekkaa tiiviimmäksi, kun se painuu kasaan. Koko ajan pidetään ruuvi mahdollisimman kireällä.

Toinen tapa minkä kuulin yhdeltä pohjanmaalaiselta pyöränrakentaja legendalta. Ihmettelin vuosikausia, kun joskus 80-luvun alkupuolella näin v-kasissa pakoputket mitkä oli tehty neliöputkesta vääntämällä ne kierteelle, valmistustapaa. Kaveri oli VALANUT putket täys lyijyä ja kääntänyt ne kylmänä.
Ei rypyn ryppyä

 

Okei, mutta kai säkin Hessu ymmärrät että tuskin kukaan tänä päivänä jaksaa nähdä noin paljon vaivaa - kaikki mulle heti ;) ...

Ja koska kuva on aina parempi kuin tuhat sanaa niin tässä sama mitä Hessu jo kertoi kuvina:

Kokeilin samaa hommaa tässä päivänä eräänä, tosin vähän pienemmällä putkella kuin pakorööri. Ensin siis toinen pää umpeen (en tehnyt sitä kaasureikää kun oli sen verran pieni koepala).

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/090926.jpg)

Sitten putki ympäri ja täyteen hienoa hiekkaa. Hiekkapuhalluskama sopii tähän hommaan erinomaisesti - on uskomatonta kuinka paljon hiekka painuu kasaan kun putkea vähän koputtelee, siellä on ilmaa ihan tolkuttomasti sen jälkeen kun olet vain kaatanut putken täyteen.

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/0909267.jpg)

Tuli vähän hifisteltyä ja pyöräytin sorvissa männän ja putken päähän hitsattavan laipan jossa kierre ruuville. Olishan ton saman tehnyt mutterillakin mutta kun oli ylimääräistä aikaa ;D ...

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/0909266.jpg)

Sitten kolmella pisteellä laippa putken päähän ja ruuvista kireälle.

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/0909265.jpg)

Sitten ei muuta kuin taittamaan - lämpö on sitten ihan ehdoton, ilman sitä putki painuu kasaan huolimatta hiekasta.

tää nyt lähtee vähän ohi alkuperäisestä aiheesta...
lämmön tarve taivuttelussa on kanssa vähän tilannekohtaista. samoin hiekan. mitä ohuempi seinämä ja isompi halkaisija putkessa sitä tarpeellisempia. esim paksuseinämäisiä runkoputkia ja stongia voi taivutella kylmänä ilman hiekkaa tiettyyn rajaan asti huoletta. vähän ahdistava lesti mieluummin kuin väljä niin ei mee länään. ainakaan omissa rungoissa en ole mitään 90 mutkia tarvinnut niin olen kylmänä taivutellut. ei ole kukaan vielä tullut ryppyisiksi sanomaan. tietysti rajat tulee kylmänä lähempänä vastaan esim sen suhteen milloin teräksen rakenne alkaa muuttua ratkaisevasti ja kestävyys on enää muisto...

mutta ohuita/isoja putkia taivuteltaessa ei liene em. menetelmän voittanutta ainakaan tallioloissa.

Nyt olikin puhe pakoputkista jotka ovat halkaisijaltaan suurempia ja seinämältään ohuempia kuin runkoputket ja täten hankalia taivuteltavia. Kylmänä mäkin runkoputket taivutan, jos oikein loivasta kurvista on kyse niin en välttämättä jaksa edes kaivaa putkentaivutinta esiin vaan painan putkea kaarelle prässiin tehdyllä työkalulla. Muuten on käytössä Ataconin Quick Bend.

Pakoputken kokoisessa rännissä tulee ulkokaarelle jo niin paljon venymää että se ei ilman lämpöä onnistu kotioloissa.

onpa hieno keskustelunaie. Tästäpä olisi mukava saada juttu seuraavaan jäsenkirjeeseen. Kuka saa putken lyijyvalusta kuvat? Onk muita kikkoja mitä vielä ei ole kerrottu?

itse olen taivuttanut runkoputkia aina kylmänä...poikkeuksen tekee deliriumin alarunkoputki,joka on kaareva(tiukkenee vielä emäputken kohdalla)...tämän tein lämmittämällä,koska en viitsinut tehdä prässiin muottia...pakoputkea varten olen kamraatin kanssa rakennellut eräänlaista "mankelia" 2"putkelle,jolla olisi tarkoitus saada tehtyä ohutseinämäisestä putkesta "kylmävalssaamalla" eri asteisia kulmia/kaaria...satelliittikanavilta ameriikassa isot pojat käyttää sellaisia(sillä härvelillä on jokin nimikin),mutta täällä susirajalla täytyy sellainen valmistaa itse...homma toimii muuten hyvin,mutta jätelavalta löydetty sähkömoottori päästi savut,eli pääsimme noin 60asteen kulmaan ilman "ryppyjä"...tankoja on käännetty hydrauliputkitaivuttimella,koska ne on tehty millijaolle,mutta niissä tulee raja vastaan 25-30mm kohdalla ohutseinämäisten putkien kanssa...neliskanttista putkea olen kääntänyt mutkille(indian larry tyyliin)lämmittämällä,mutta seinäpaksuus oli jotain 3mm...

Joo ymmärränhän mä. Ja se onkin hyvä juttu että jokainen saa harrastaa tätä lajia niin kuin haluu. Mä saan rakenteluaikana parhaat kiksit nykyään osien valmistusmenetelmistä. Mitä enemmän homma menee pilinnypräämiseksi ja pipertämiseski, sen hienompaa.
Oon julistanu henkilökohtaiseen käyttökieltoon iteltäni mm. rälläkän ja migin. Ne ei oo prätkähommissa hyviä mihinkään, mutta välttäviä moneen.

Yli 20mm pyörötangon paan rälläkällä poikki, mutta alle sen menee samassa ajassa hyvä teräisellä rautasahalla ja oikealla sahaustekniikalla kun ettiä hanskat, maski, kuulosuojaimet. Kerätä kaikki palava veks ympäristöstä, ym. Ja samalla kasvaa "kipparikalle lihakset" käsiin.

Tasapainotin eilen illalla pitkästä aikaa stroukki limput. Se on aivan upeeta hommaa! Voi täysin ite määritellä tarkkuuden millä haluu toimia ja tosiasiassa lopputulokseen motin käydessä ei oo paljonkaan väliä. Ainoastaan omiin fiiliksiin.
Hommaan meni kolme tuntia. Sinä aikana en vetäny yhtään spaddua, kahvia, enkä kattonu kelloa. Imas niin mukaansa.

Mut joo. Mitä mieltä oot menetelmästä? Pysykö putki pyöreänä? Mun mielestä on hyvä systeemi.   

Pitäis kokeilla uudemman kerran, tuossa tuli vähän hosuttua ja painoin putkea mutkalle kylmänä prässissä:

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/0909264.jpg)

Noin tehdessä siihen jäi painojälkiä, olis varmasti tullut parempi kun olisi vähän notkistanut terästä lämmittämällä. Isompaa ja ohutseinämäisempää putkea pitää sitten yrittää taivuttaa ihan penkissä vääntämällä.

Toi limppujen puntitus on kyllä hienoa hommaa, kiitos vaan vinkistä sorvinjohteiden kelpoisuudesta rihtauspukkina. Pelkästään jo vaadittavien työkalujen sorvaamisessa meni yksi viikonloppu kun piti tehdä sisäkierrettä sun muuta että sai sopivat holkit sportin limpuille. Mutta näissä hommissa ei onneksi lasketa tunteja. Ja oli kyllä aika huvittavaa kun tein hommaa käyttäen apuna S&S:n ohjeita ja tasapainotuspöytäkirjaa - siellä kun puhutaan gramman sadasosista ja kuitenkin samaan aikaan käytetään 60% tasapainotuskerrointa... Ei se onneksi ole kuitenkaan ihan niin tarkkaa hommaa - mutta mielenkiintoista kyllä kun näkee porauksen tai täytön vaikutuksen metallikiekon käyttäytymiseen.

Ite oon pariin pyörään värkännyt rosteriputket valmiista käyristä 1.5mm seinämäisestä putkesta. Noin ohuteseinämäisen putken hitsaaminen tigillä siististi on kyllä törkeän vaikeaa, ehkä jonain päivänä sen opin...

Mutta varsinaiseen kysymykseen. Yksiseinämäiset rosteriputket kellastuvat ajossa jotakuinkin eka reissulla. Kuulin huhun, että olisi olemassa joku putken sisäpintaan ruiskutettava aine, joka estää kellastumisen... Onko kukaan kuullu moisesta?

Tai onko muuta keinoa estää kellastuminen. Vaikka joku huopatossunvarsi putken sisässä eristeenä? Tai haitariputki?

Omakohtainen kokemukseni on, että kellastumisen saa hetkessä pois Autosolilla ja että muutaman tuhannen kilsan jälkeen kellastumista ei samassa mittakaavassa enää tapahdu. Oletan sen johtuvan putken sisäpintaan kertyvästä karstasta, joka lämpöeristää putkea. Tai sitten kuvittelen ja silmä tottuu... ;D