MMAF Forum

Mitä asioita on rajoitettu?

Moottoripyörän moottorin ja pakoputkiston muutokset ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Esimerkiksi moottorin kuutiotilavuutta ja puristussuhdetta saa kasvattaa, polttoaineensyöttöä ja virtauksia parantaa, nokka-akselin vaihtaa tai asentaa turbon tai mekaanisen ahtimen. Myös koko moottorin saa vaihtaa. Muutosten hyväksyminen edellyttää kuitenkin, että moottorin tehon kasvulle, pakokaasupäästöille ja melulle asetetut vaatimukset täytetään. Luonnollisesti teholtaan rajoitettujen, esimerkiksi piikkiluokan, moottoripyörien moottorin tehoa ei saa kasvattaa lainkaan.

Vaatimustaso riippuu moottoripyörän käyttöönottoajankohdasta. Uudessa laissa tyyppihyväksyttyjä moottoripyöriä koskevat vaatimukset ovat melun ja pakokaasupäästöjen osalta selvästi vanhempia moottoripyöriä koskevia vaatimuksia tiukempia ja myös menettelytavat vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi ovat tiukempia. Tyyppihyväksyntä tuli täysimääräisesti voimaan 17.6.2003.


1. Moottorin teho

A. Tyyppihyväksytyt Euro 2-tasoiset tai sitä uudemmat moottoripyörät

Tyyppihyväksyttyjen Euro 2-tasoisten (direktiivi 2002/51/EY, voimaan täysimääräisesti 1.7.2004) tai sitä uudempien moottoripyörien moottoria ja pakoputkistoa saa muuttaa vain sellaisilla osilla, jotka on testattu pakokaasupäästöjen ja melun osalta direktiivissä säädetyllä tavalla. Varaosakatalysaattorin ja äänenvaimentimen tulee olla kyseiseen moottoripyörämalliin hyväksyttyjä ja e-merkittyjä. Tehorajoituksia ei tällöin ole lainkaan!

B. Euro 1-tasoiset ja muut kuin tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Moottorin teho saa viritystoimenpiteiden seurauksena kasvaa enintään 20 % verrattuna alkuperäiseen tehoon. Vaihtoehtoisesti moottorin teho saa kasvaa enintään kaksinkertaiseksi, jos moottoripyörän omamassan ja viritetyn moottorin tehon suhde ei ylitä 0,30 kW/1 kg.

Riippuu alkuperäisestä teho/painosuhteesta, mikä rajoituksista tulee ensimmäisenä vastaan. Käytännössä sporttipyöriä koskee 20 % sääntö, kun taas custompyöriä koskee teho/painosuhteeseen perustuva rajoitus. Sellaisissa moottoripyörissä (kuten sivuvaunu-Ural), jotka ovat alunperin painavia ja joissa alkuperäinen moottorin teho on pieni, tulee ensimmäisenä vastaan vaatimus siitä, että teho saa enintään kaksinkertaistua.

Tehovaatimusten toteennäyttäminen tapahtuu dynamometristä saadulla mittaustuloksella. Jos tehoa kasvatetaan iskutilavuutta tai puristussuhdetta muuttamalla, tehon katsotaan kuitenkin kasvavan samassa suhteessa kuin iskutilavuus tai puristussuhde kasvaa. Tällöin ei dynamometrimittausta tarvita. Huom: tämä tehon osoittamista koskeva sääntö ei koske koko moottorin vaihtoa! Tällöin muuttuu useimmiten moni muukin asia kuin iskutilavuus tai puristussuhde.


2. Pakokaasupäästöt

A. Tyyppihyväksytyt moottoripyörät, joissa on katalysaattori

Varaosakatalysaattorin tulee olla e-hyväksytty kyseiselle ajoneuvolle. Jos moottoriin tehdään lisäksi muita muutoksia, pakokaasupäästöt on mitattava direktiivissä säädetyllä tavalla joko akkreditoidun tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan toimesta.

Todennäköisesti Suomessakin tullaan jatkossa tekemään moottoripyörien pakokaasupäästömittauksia, ainakin Ekokat on niitä viime vuosina pienessä määrin tehnyt. Hyväksytyn asiantuntijan statuksen hakeminen ei ole mahdottoman raskas prosessi, joten byrokratia tuskin on este mittausvaltuuksien saamiseksi.

Joihinkin moottoripyörämalleihin on saatavilla esimerkiksi turbosarjoja, joille valmistaja antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen pakokaasupäästöjen ja melun osalta. Ellei muutossarjalle ole saatavilla vaatimustenmukaisuustodistusta, sellainen on hankittava itse. Käytännössä tämä merkitsee, että katalysaattorin ja äänenvaimentimen on oltava e-merkittyjä ja pakokaasupäästöistä on esitettävä vähintään hyväksytyn asiantuntijan todistus. Lisäksi katsastuskonttorilla mitataan melu kuten jäljempänä esitetään.

B. Moottoripyörät, joissa ei ole katalysaattoria

Muiden kuin tyyppihyväksyttyjen moottoripyörien pakokaasupäästöt mitataan katsastuskonttorilla. Myös sellaisten tyyppihyväksyttyjen pyörien, joissa ei ole katalysaattoria (Euro 1-taso), päästöt mitataan katsastuskonttorilla. Ennen 1.1.1991 käyttöönotetuilla moottoripyörillä ei ole alunperinkään ollut päästövaatimuksia, joten niissä mittausta ei tarvita lainkaan. Aikavälillä 1.1.1991 - 16.6.1999 käyttöönotettujen moottoripyörien raja-arvot ovat CO 4,5 % ja HC 1000 ppm. 17.6.1999 tai sen jälkeen käyttöönotettujen moottoripyörien, joissa ei vielä ole katalysaattoria, raja-arvot ovat CO 3,5 % ja HC 600 ppm.

SMOTO:n ja MMAF:n omien mittausten perusteella tiedämme, että jos moottori on kunnossa ja seossuhde hyvin säädetty, melkein mikä tahansa pyörä läpäisee yllä mainitut raja-arvot. Muun ohella eräs vm. 1947 Harley Knucklehead olisi läpäissyt ne ongelmitta.


3. Melutason rajoittaminen

A. Tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Tyyppihyväksytyn moottoripyörän äänenvaimentimen tulee olla tyyppihyväksytty ja e-merkitty (paitsi siinä tapauksessa, jossa tarvikevaimentimen hyväksyntä on myönnetty ennen e-merkintäpakon voimaantuloa).

Tyyppihyväksytyssä moottoripyörässä on ns. valmistajan kilpi, johon on merkitty valvonta-arvo (dB(A)) melulle. Mittaustulos ei saa olla enempää kuin 5 dB(A) korkeampi kuin valvonta-arvo. Mittaustapa on jäljempänä kuvattu staattinen mittaus. Valvonta-arvo on pyöräkohtainen. Se on tyyppihyväksynnän yhteydessä mitattu staattisella testillä pyörästä, joka on läpäissyt ohiajomittauksen.

On epäselvää, mitä tapahtuu sellaisessa tilanteessa, jossa tarvikeäänenvaimennin on asianmukaisesti hyväksytty ja E-merkitty, mutta katsastuskonttorilla (tai tienvarressa) mitattu melutaso ylittää valvonta-arvon enemmän kuin 5 dB(A). Periaatteessa näin ei pitäisi tapahtua, mutta omien mittaustemme perusteella tuo 5 dB(A) toleranssi voi joutua koetukselle jo alkuperäisilläkin pakoputkilla.

B. Muut kuin tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Meluvaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa mittaamalla. Äänenvaimentimen E-merkintää ei vaadita (toki sellainenkin kelpaa). Ensisijainen mittaustapa on ns. staattinen mittaus, joka voidaan suorittaa kaikilla katsastuskonttoreilla. Mittauksen aikana moottorin kierrosluvun on vastattava 1/2 maksimitehon kierrosluvusta, minkä jälkeen kaasu käännetään nopeasti täysin kiinni. Desibelimittari sijoitetaan 0,5 metrin päähän pakoputkesta 45 asteen kulmaan. Jos staattisen testin raja-arvo ei ylity, moottoripyörä hyväksytään muutoskatsastuksessa. Raja-arvot ovat:

• Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 106 dB(A)
• 1.1.1992 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 103 dB(A)

Jos staattisen mittauksen raja-arvo ylittyy, peli ei välttämättä ole vielä menetetty, vaan siirrytään toissijaiseen mittaustapaan, ohiajomittaukseen. Siinä ajetaan rauhallisesti viivalle, jonka kohdalla kaasu avataan kokonaan ja kiihdytetään 20 metrin matka, jonka jälkeen kaasu suljetaan täysin. Mittaus tapahtuu 7,5 metrin etäisyydeltä sivusuunnasta ja molemmilta puolilta. Jos ohiajotestin raja-arvo ei ylity, katsastus hyväksytään huolimatta siitä, että kohdassa 1. mainitun staattisen testin raja-arvo ylittyisikin. Uuden lain mukaan raja-arvo ohiajotestille on kaikki laissa mainitut seikat huomioon ottaen pyörän käyttöönottoajankohtana sovellettu ohiajotestin raja-arvo + 5 dB(A):

• Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 500 cc) 91 dB(A)
• 1.1.1992 - 30.9.1995 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 87 dB(A)
• 1.10.1995 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 85 dB(A)

Jos staattisen testin raja-arvo ylittyy, mutta ohiajotestin raja-arvo ei ylity, suoritetaan uusi staattinen testi, jonka tulos kirjoitetaan rekisteriotteelle ja se toimii valvonta-arvona tien päällä. Jos ohiajotesti menee läpi, staattisen testin tulos saa olla mitä vain.

Ohiajotestin saa uuden lain mukaan suorittaa myös katsastuskonttorilla, mutta kaikilla konttoreilla ei ole tarkoitukseen soveltuvaa mittausaluetta. Lisäksi sen voi tehdä hyväksytty asiantuntija, MMAF tulee hakemaan valtuuksia tehdä myös melumittauksia.

On huomattava, että moottoripyörä voidaan kopterilain ohella hyväksyä myös alkuperäisen käyttöönottoajankohtansa vaatimuksilla. Tällä on merkitystä lähinnä ennen 1.12.1957 käyttöönotettujen moottoripyörien osalta, jolloin meluvaatimus oli yksinkertaisesti "tehokas äänenvaimennus".


Muutoskatsastusvelvollisuus

Jos moottorin teho ei kasva enempää kuin 10 %, moottorin muutoksia ei tarvitse muutoskatsastaa.

Jos moottoripyörään vaihdetaan siihen tarkoitettu E-merkitty varaosakatalysaattori tai äänenvaimennin, sitä ei yksinään tarvitse muutoskatsastaa. Jos samalla tehdään muita muutoksia, joiden seurauksena teho kasvaa enemmän kuin 10 %, on muutokset katsastettava.

Kaikki muut moottorin ja pakoputkiston muutostoimenpiteet on katsastettava.


Sovellettavat lainkohdat

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja rakenteen muuttamisesta 3 ja 16 §

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista liite 2 kohdat 28 ja 37

tyhmä kyselee taas kun ei aina ymmärrä:
tämä kohta:  Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 500 cc) 91 dB(A)

Tuleeko tässä nyt muutos antiikkihärveleiden ääneen, vai mennäänkö sillä mitä ennenkin on ollut, eli esim. 20-lukunen raaseri saa pöristä niinkuin ennenkin, vai tuleeko tuo 91 db(A) koskemaan niitäkin?

Jack

Vuoden 1926 laissa on vaatimus tehokkaasta äänenvaimennuksesta. Uudet säännöt soveltunevat siitä eteenpäin. Eikös Jackilla ole 1925 peli...? ;)

 ;D jep 1925...

mutta tarkennan, jos vaikka joku on yhtä pöhkö kuin minä. APU2 myötä 1926-1.1.1992 desibeliraja nyt siis 91. -kö?
Eli jonkun 40-lukusen omistaja ei pääse inttämään foneista.

Jack

Fonirajat tulivat 1.12.1957 ja olivat voimassa 1.1.1971 saakka. Sitä ennen oli vain vaatimus "tehokkaasta äänenvaimennuksesta".

Lakiinkin (2 §) kirjattu periaate on, että moottoripyörän pitää muutoskatsastuksessa täyttää joko käyttöönottoajankohtanaan voimassa olevat vaatimukset tai uuteen lakiin kirjatut vaatimukset. Näin ollen muutoskatsastukseen voi tuoda todistuksen, josta käy ilmi, että aikanaan vaadittu foniraja-arvo alittuu. Jos sellaisen jostain saa. Käytännössä tuo 91 dB(A) on minun ymmärrykseni mukaan lievempi vaatimus kuin 84 fonia (testimenettely on jokseenkin samanlainen).

Aikavälillä 1926 - 1.12.1957 käyttöönotetuissa riittää jatkossakin "tehokas äänenvaimennus". Mitä se sitten tarkoittaakin, en osaa sanoa. Ainakin jotain rojua putkissa pitää olla. Myöskin alkuperäistyylinen "kaupunkisoundi/maantiesoundi"-venttiili kelpaa, koska se kelpaa alkuperäisenäkin.

Pakoputken vaihtamista uuteen alkuperäiseen ei tarvitse muutoskatsastaa.

Luenks mä tästä porsaanreikää oikein että jos ahdetun rautapääni kanssa saan uskoteltua (esim. dynolapulla) poliiseille ettei teho ole kasvanut yli 10% niin niillä ei ole oikeutta passittaa mua konttorille?  ;D

Ja miten musta tuntuu että mä joudun -52 pannuni kanssa tien päällä vielä äänien takia ongelmiin jos en suostu melumittaukseen...

Sun rautaporsterin tapauksessa uskottelun ei pitäisi olla vaikeaa. Lähinnä joudut selittämään, että miten olet saanut sen ehjänä tienvarsiratsiaan saakka... ;D

Musta tuntuu kanssa, että vanhan raudan omistajat saattavat joutua keskustelemaan kissalan poikien kanssa meluasioista. Mutta voithan käydä vaikka eduskunnan kirjastossa ottamassa kopsut -52 vuoden laista. Sen jälkeen kysymys palautuu siihen, mikä on "tehokas äänenvaimennin"...

Kuinkahan määritellään "Tyyppihyväksytty moottoripyörä" pakokaasupäästöjen osalta? Tarkoittaako tuo käytännössä Euro2 hyväksyttyjä eli vuosimalleja 2003 ja siitä eteenpäin? Omassa tapauksessa askarruttaa saisiko 2001 vuosimallisen Suzuki Hayabusani muutokset otteeseen ihan lainmukaisesti. Tarvikeputki ilman e-merkintää siis se suurin kysymysmerkki itselleni.

Tuo tyyppihyväksyntädirektiivi koskee uusia tyyppejä 17.6.1999 alkaen ja kaikkia käyttöönotettuja 17.6.2003 alkaen.


Edit: virheellinen tieto korjattu.

Onnistuuko siis ahtimen laitto ja katsastus ilman sitä hirmu kallista päästötestiä vuonna 2002 rekisteröityyn suzukiin
jos teho ei nouse yli 20% ja melu pysyy aisoissa ja konttorin pakokaasutestissä tietyt arvot täyttyy?

Suurkiitokset kaikille jotka näkevät vaivaa asian hyväksi ja tämmöisiä lakimuutoksia tapahtuu!!

Juuri tämä sama kysymys kiinnostaa itseänikin!

Jos se Suzuki on Euro 1-tasoa, eikä siinä ole alkuperäisenä kattia, niin onnistuu, kuten esititte. Jos siinä on alunperin katti, ei onnistu muutoin kuin e-hyväksytyillä palikoilla. Silloin ei tosin ole tehorajoituksia.

Näkeekö rekisteriotteesta(joissain tuo e-numerosarja) kuuluuko pyörä ryhmään EY-tyyppihyväksytty . Vai onko se automaattisesti tässä ryhmässä jos ensimmäinen käyttöönotopvm on jälkeen 17.6.2003 . Ja vaikuttaako se pvm milloin pyörä on ensirekisteröity suomeen (tuontipyörä).

Itse itseäni tuosta yläpuolelta lainaten:

Miten on, jos vaihtaa äänenvaimentimen -07 käyttöönotettuun pyörään, tuleeko sen vaimentimen olla merkki- ja mallikohtaisesti EU- tyyppihyväksytty vai kelpaako mikä tahansa e-merkitty pönttö?

Äkkiseltään tuli mieleen että mitä jos tyyppihyväksyntä on tehty ennen 17.6.1999 ja on otettu käyttöön ennen 17.6.2003 ja vieläpä varustettu katalysaattorilla. Mites tällöin turbon katsastus?

Pitää olla tyyppihyväksytty nimenomaan kyseiseen pyörään.

Varmaan tää on yksinkertaisinta kirjoittaa niin, että jos pyörässä on katti, saa pakoputkistoa muuttaa vain kyseiseen pyörään e-hyväksytyillä palikoilla. Tällöin siis ilman tehorajoja.

Tätä pelkäsinkin; kyseiseen pyörään ei ole eikä todennäköisesti tule olemaankaan koskaan tarjolla hyväksyttyjä tarvikeputkia tai vaimentimia. Uusien alkuperäisten saatavuus tulevaisuudessa on suht´heikkoa ja epävarmaa. No, alkuperäiset ovat nyt tallin hyllyssä tallessa, ja laittomalla putkella mennään jatkossakin.

Asia selvä,kiitos!

yritin ymmärtää tekstejä, mutta mutta.

Omassa projektissa vaihtuu koneen myötä myös käyttövoima.
Se edellyttää siis edelleen muutoskatsastuksen, vaikka moottorinvaihto ja tehokysymykset eivät sitä edellytä?

Mahtaa olla kiva  tuo siirtymävahe, kun entiset ohjeet ovat katsureilla ja valvovilla viranomaisilla takaraivossa ja kohdille tulee uusien pykälien perusteella tehty ja muutoskatsastamaton pyörä.

Jos on esim. v.2002 käyttöönotettu pyörä ,niin mistä tietää kuuluuko tuo Euro-1 vai Euro-2 tasoon. Eli voiko ennen 17.6.2003 käyttöönotettu olla myös Euro-2 tasoinen.   Lähinnä tuo päästömittaus tuollaiseen kiinnostaa.

.
Myös moottorin vaihto vaatii muutoskatsastusta, jos siinä koneessa on jotain yksilöintitietoja (kuten lähes aina on). Dokumentissa http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0) laajempi oppimäärä.

.
Rekisteriotteesta tämän pitäisi selvitä. Milloin se tarkemminottean on otettu käyttöön? Onko pelissä (ollut uutena) katalysaattori vai ei?

Minun pyörä on otettu käyttöön 17.2.2002, ei ole ollut katalysaattoria ja
rekisteriotteen tyyppihyväksyntänumerossa lukee: e4*92/61*0116*01.

Runkolätkässä lukee runkonumeron yläpuolella:  e4 0116 , sekä:  88 db(A).

Eli käsitän tämän olevan euro 1-tasoa, jolloin tehon noustessa virityksen
takia vaja 20%, riittää konttorin melu- ja pakokaasumittaus. Myös lappu tehoista tarvitaan näytille.

Mulla taas vm.2002 suzukin rekisteriotteen tyyppihyväksyntäkentässä ei lue mitään ja katti on vakiona. (vaikka siitäkään ei ole mainintaa rekisteriotteessa)

Mikä noista numerosarjoista pelin kertoo olevan Euro-1 tasoinen ja millä rekisteriotteen merkinnällä sen voi tietää olevan Euro-2 tasoinen.
Tekeekö katalysaattori ennen 17.6.2003 käyttöönotetuista automaattisesti Euro-2 tason pyörän. Ja näkyykö tuo katalysaattori rekisteriotteesta tai jostain muusta tiedostosta , jonka katastussetä voi löytää.

En tiedä. Omat kirjoitukseni on mutu-fiiliksen ja toiveiden risteytymää, kaikki perustuu tästä topicista poimittuihin tietoihin.

Mikä suzuki vm 2002 on katalysaattori? Busa.. kö?   

Joo busassa on katalysaattori -02. Tämä on kyllä melkoisen sekavaa näiden pykälien kanssa, jos jostakin löytyisi tyhjentävä vastaus kaikkeen, ilman erilaisia tulkintamahdollisuuksia.

Mutta hienoa työtä MMAF!

Oon lukenu parista muusta foorumista kauheeta polemiikkia ja avautumista tästä uudesta laista, lähinnä pakoputkien dB osalta.
Osassa avautumisposteissa spekuloitiin jopa miten alkuper.putket menettää vaimennuskykyään ikääntyessään niin joutuu ostamaan uudet tms.  
Itselle kuitenkin on jäänyt käsitys Suomen lainsäädännöstä, että katsastus ja/tai tyyppihyväksynnän ajankohdan aikana vaikuttaneen lain aikana tyypitetty ja/tai muutoskatsastettu laite on lainvoimeinen myös myöhemmin voimaantulleen lain aikana

Suuri kiitos MMAF:n porukalle, sekä erityisesti Tuusulan T-Bonelle hyvistä ja selkeistä §-merkkien avaamisesta duunarin ymmärrettävään muotoon

.

Olen samaa lukenut muutamalta taululta. Hiukan  se keskustelu ehkä huvittaakin varsinkin kun nyt saatu lakimuutos on suurelta osin melko merkittävä helpotus vielä tämän kuun voimassaolevaan pykälistöön nähden. Nyt siis itketään kun asiat joita ennen ei voinut tehdä tai joita satunnaisesti katsottiin sormien läpi tulee siis oikeasti mahdolliseksi. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä varsinkaan niitä jotka eivät vaivaudu selvitteleen taustoja.

Toki on totta että tätä meteliasiaa ei saatu niin hyväksi kuin olisi tarpeen, aika kuitenkin näyttää käytännön tulkinnan ja tarpeet lisämuutoksille.

.

Tämä pitää paikkansa. tältäkin taululta löytyy paljon tietoa. Asiaa on myös tutkittu järjestelmällisesti, ulkomailla. Katso http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=819.0 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=819.0)


.

Juuri näin. Tekninen vaatimustaso määräytyyn käyttöönottopäivän mukaan. Esimerkiksi erilaisia päästö- ja meluvaatimustasoja on pelkästään 1999 jälkeen tullut yli 15kpl.

Tässä vielä selvennöksenä eri EURO-päästösukupolvien voimaantuloajat. T-Bone voisi lisätä nämä ekan viestin sisään:

Kansannimi	Säädös	Voimaantulo Suomessa
Euro 1	97/24/EY	Voimaantulo koskee 17.6.1999 alkaen uusia tyyppejä, 17.6.2003 kaikkia käyttöönotettuja
Euro 2	2002/51/EY (A-rajat)	Voimaantulo koskee 1.4.2003 alkaen uusia tyyppejä, 1.7.2004 kaikkia käyttöönotettuja (näistä enduro- ja trialpyörille annettu 1 vuosi lisäaikaa)
Euro 3	2002/51/EY (B-rajat)	Voimaantulo koskee 1.1.2006 alkaen uusia tyyppejä, 1.1.2007 kaikkia käyttöönotettuja (paitsi alle 5000 kappaleen myyntierään kuuluvaa 1.1.2008 alkaen)

Näkeekö rekisteriotteesta , mihin Euro luokitukseen pyörä kuuluu. Sekä näkeekö rekisteriotteesta , onko katalysaattorimalli.

Otteelta niitä ei yleensä nää, ainakaan suomen. Saksan otteella voi näkyä jos uudempi pyörä ja sakasta tuotu.

Lisäksi asiaa sekottaa uudentyypin ja käyttöönoton eri aikarajat, eli ainoa joka varmasti voi kertoa pyörän päästötason on valmistajan edustaja.

Lisäksi kannattaa muistaa kun joku noita kuutiotilavuus muutoksia tekeeniin veroja voi tulla maksuun kun verotus mennyt kuutitilavuuden mukaan ja jos pompataan toiseen luokaan niin verottaja muistaa. Tietysti jos käyttövoima muuttuu niin voi olla ettei maksua tule jos menee pienempään luokkaan.

Jos rekisteriotteen kanssa käy katsastuskonttorilla , niin kai siellä osaavat sanoa mihin EURO-luokitukseen pyörä kuuluu päästömittausta ajatellen? Mutta täytyyhän tuohon olla helpompikin keino , että tuhansien pyöränomistajien ei tarvi turhaan juossa konttorilla. Ainakaan AKEn sivuilta ei löytynyt tähän tietoa.

Hirvee sekamelskahan toi päästösääntely on. APU II-raportissa ehdotettiin vähän yksinkertaisempaa mallia, muttei sellaisenaan kelvannut. Nyt sitten arvotaan, että paljonko se peli oikein on. Elämme erityisen jännittäviä aikoja ensi kesän teknisissä tienvarsitarkastuksissa... ;D

Yksinkertainen peukalosääntö: jos pyörässä on alkuperäisenä katti, pelataan e-hyväksytyillä palikoilla. Jos kattia ei ole, päästöt ja melut mitataan konttuurilla. Mistä tietää, onko siinä kattia vai ei? Ei aavistustakaan. Mun pyörissä ei ole, eikä tule. Ikinä moista kapistusta nähnytkään... ;)

Tälläinen kysymys  (http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=2&t=35435&p=174296#p174296)tuolta H-DCF foorumilta tiivistettynä.

Buell 2005, alunperin ei katalysaattoria.
Onko se mahdollista saada muutoskatsastettua turbolle?
Ilmeisesti mennään Euro-2 normien mukaan.

Jos tuota lähtee turbottamaan, niin pitääkö:
a) lisätä katalysaattori? (Vaikka alunperin ei ole ollut. Onko katalysaattori pakollinen Euro-2 normistossa?)
b) turbosarja pitää olla valmistajan tyyppihyväksymä tuohon Buell malliin?
c) pakoputkisto e-tyyppihyväksytty? (ilmeisesti kyllä)
d) muuta?

Kyllähän sen saa, mutta todistus pitää löytyä niin turbosarjasta ja myös pakoputkesta, jos ei ole alkuperäinen tai korvaava äänenvaimenin.

Molemmat pitää olla hyväksytty nimenomaan kyseiseen pyörämalliin ja vaatimukset pitää näyttää toteen nimeenomaan todistuksilla, katalysaattorin lisääminen ei auta.

Vaatimustasot menee tietysti käyttöönottopäivän tai tyypinpäivän mukaan, mutta niillä i muuta merkitystä kuin todistuksen riittävyyttä kun tarkastetaan.

eihan siinä muuta, kun tehoa ei rajattu ja meluun voi saada sen 5 yksikköä hyvää jos tarpeen.

Kattia ei sinänsä vaadita missään normistossa. Kuitenkin EURO 2-tasosta alkaen päästörajat ovat niin tiukkoja, että käytännössä kaikissa EURO 2-pyörissä on jo katti.

Jos on niin, että 2005 Buellissa ei ole alunpitäenkään kattia, niin ainoastaan vaimentimen pitää olla e-hyväksytty kyseiseen Buelliin. Lisäksi pitää toimittaa päästötodistus turbotetusta koneesta. Ellei sellaista saa turbosarjan valmistajalta, se pitää hankkia muualta. Ekokat noita Suomessa on pienessä mittakaavassa värkännyt.

Direktiivin mukainen päästömittaus on hankala juttu siksi, että jokainen ajo maksaa, mutta takeita päästörajojen alittumisesta ei ole. Niinpä homma toimiikin siten, että ajetaan yksi veto, tsekataan tulokset, säädetään, ajetaan toinen veto, tsekataan tulokset jne. Jokainen kierros maksaa ja aiheuttaa duunia.

EURO 2 on kuitenkin helpompi nakki kuin EURO 3. EURO 3-tason tiukkuutta kuvastaa hyvin se, että esimerkiksi S&S:n 113 cid evoluutiokonetta saa myös EURO 3-hyväksyttynä. Tehoa hyväksytyssä versiossa on öpaut 65 heppaa, kun hyväksymättömässä on liki tuplaten...

Hei selittäkääs eli vääntäkää rautalangasta, jos kuvitellaan että mulla olis nyt vaikka 68 mallin ic 350 ja mä haluaisin heittää siihen toisen moottorin, niin voinko mä laittaa vaikka 85 honda vt 500cc moottorin noinniinku teoreettisesti? taitais tulla triplattua kyllä tehot mut noin teoriassa?

Noinniinku teoreettisesti voit laittaa 1968 käyttöönotettuun pyörään vaikka laivan moottorin, kunhan teho- ja melurajoja noudatetaan. Jos Hondan kone ei täytä tehorajoja, joudut kuristamaan sitä jotenkin.

Tervehdys

mistä lakitekstistä tai kokoelmasta löytyy ko lainaus?

Kiitos
T.Luoto

Tuossahan nuo lainauksen viimeisillä riveillä sanotaan! Ei vissiin löydy vielä finlexistä, mutta säädöskokoelmassa nuo kyllä ovat.

Olenko sokea, vai erittäin onnellinen? Nimittäin en löydä millään mainintaa kuutiotilavuuden kasvattamisesta (tai siis sen rajoittamisesta). Eli onko wanha max. 25% tilavuuden kasvattamisesta enää voimassa, vai laitetaanko isosti poraten?

 näin olen antanut itseni ymmärtää, että kuutiotilavuuden kasvatusta ei ole rajattu, mutta tehon kasvattaminen on. Jos ei ole aikomusta käyttää dynossa niin kuutiotilavuutta voi kasvattaa 20% koska kuutiotilavuuden kasvattaminen rinnastetaan samassa suhteessa tehojen kasvuun.
Toisaalta jos dynottaa laitteen niin pikku sportsteriin voi periaatteessa iskeä 160cid myllyn kunhan tehot ei nouse yli 20% tai enintään 100% kunhan 0,3kW/kg sääntö toteutuu
Rautiksen teho ja paino 47,4kW/214kg tehot voi nousta periaatteessa 94,8kW asti, mutta teho-painosuhde antaa kasvattaa vain 64,2kW asti eli 25,7%  


 
...joku paremmin ymmärtänyt voi korjata

^Periaatteessa juurikin noin. Kuutiotilavuuden kasvattamista ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu. Todistelua helpottamaan laissa on lisäksi sääntö, että tehon katsotaan kasvavan kuutiotilavuuden kasvun mukaisessa suhteessa. Amerikanraudassa tällä tavoin saadaan usein aika isokin kone muutoskatsastettua (tietenkin päästö- ja melurajojen puitteissa), ja ilman dynolappua kasvaneesta tehosta.

Niin se 20% rajaa sitä tilavuuden nousua, eli 20% tilavuutta voi nostaa, jos ei tehonmittaus todistusta ole.

Toinen vaihtoehto on hankkia todistus jossa teho on noussut sen max 20%, jolloin moottorin tilavuudella ei ole merkitystä.

Siihen sitten lisäksi kasvanutta huippunopeutta vastaavat muutokset, melu ja päästömittaukset.

Koskee tietysti vanhoja ei tyyppihyväksyttyjä pyöriä.

Lisäksi kannttaa muistaa verottajaa jos kuutiotilavuuden muutos muuttaa veroluokkaa niin verolappu tulee maksuun, riippuen milloin  verotus on tehty.

Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Iskutilavuutta voi nostaa jopa 100 prosenttia, kunhan tehoa, päästöjä ja melua koskevat vaatimukset täytetään. Pitää muistaa, että 20 % sääntö ei ole ainoa tehon kasvattamista rajoittava laskutapa: alkuperäisinä painavien ja tehottomien pyörien tehon kasvua rajaa teho/painosuhde 0,3 kW/1 kg (jolloin maksimi on kuitenkin 100 % ja se rajoittaa iskutilavuuden kasvua, ellei muuta todistusta kasvaneesta tehosta esitetä).

Iskutilavuuden tai puristussuhteen kasvua koskeva sääntö on todistustaakkasääntö, jonka mukaan tehon katsotaan kasvavan iskutilavuuden tai puristussuhteen kasvun mukaisessa suhteessa, ellei muuta selvitystä esitetä. Tämä tarkoittaa, että iskutilavuuden kasvaessa niin paljon, että iskutilavuuden kasvun mukaisessa suhteessa teho kasvaisi raja-arvojen yli, vaaditaan erillinen selvitys tehosta. Muussa tapauksessa tehonmittaustodistusta ei tarvita. Tämän tiedän, koska olin itse sorvaamassa kyseistä sääntöä lakiin. Tietenkin on mahdollista, että TraFi tai joku muu tulkitsee asiaa toisin, mutta näin se oli joka tapauksessa tarkoitettu.

Huippunopeus ei myöskään yleensä vaadi mitään erityistoimenpiteitä. Sitä ei ensinnäkään ole rajoitettu muuta kuin mopoissa. Elleivät välityssuhteet tai moottorin maksimikierrokset merkittävästi kasva, ei myöskään huippunopeus kasva merkittävästi.

Teoriassa voitaisiin ajatella uutta jarrutestiä, jos huippunopeus kasvaa merkittävästi. Se kuitenkin tehdään direktiivinkin mukaan enintään nopeudesta 160 km/h. Jos Hajabusa kulkee alkuperäisenä 320 km/h ja turbotettuna 330 km/h, voi kysyä, miksi sille pitäisi tehdä uusi jarrutesti nopeudesta 160 km/h?

Tehorajat ovat olemassa sitä varten, että niiden puitteissa mitään muita rakenteellisia muutoksia ei tarvita kuin ehkä joissain harvinaisissa poikkeustapauksissa, esimerkkinä vaikkapa sivuvaunu-Uralin huippunopeuden kasvu 80 km/h -> 200 km/h... ;D

Aikaisemmin moottorin vaihdossa tilavuuden kasvu prosentit laskettiin mallisarjan suurimmasta moottorista. Mahtaako mennä vieläkin näin vai kaytetäänkö otteeseen merkittyä tilavuutta/tehoa ? Esim. 60-luvun Norton, samat runko, vaihteisto ja jarrut 350cc - 750cc.

Hmmm... Eli saako siihen 750 cc sivuvaunudnepriin siis pultata CBR900RR:n koneen ilman dynolappua? ;D

Niin siis tilavuuden kasvuprosentteja ei prätkissä lasketa.

Sen sijaan tehon kasvua verrataan autoja vastaavalla tavalla mallisarjan tehokkaimpaan versioon, jossa runko yms. ovat samoja kuin muutettavassa laitteessa. Tämä sallii esimerkiksi 883 Sportsterin vertaamisen tehtaan 1200 Sportsteriin.

Heti porsaanreiät mielessä... ;D

Luonnollisesti iskutilavuuden kasvattamista ja tehonnousua koskeva sääntö ei päde koko moottorin vaihtamiseen - silloinhan muuttuu usein yllättävän moni muukin asia kuin iskutilavuus - kuten esimerkki Dnepristä osoittaa...

Mitenkäs jos kuristaa koneen? Autoissahan näin ei muistaakseni saa tehdä, eli moottori on katsastusmiehen silmissä aina vähintään yhtä tehokas kuin se aikoinaan oli papereissa. Moottoripyörissähän taas tunnetaan 25kW kuristus väliluokan korttia varten, joten :D...

Vielä mielenkiintoisempia kysymyksiä ovat: saako siis prätkään laittaa auton moottorin, kunhan teho pysyy +20prossassa? Entäs omavalmistekone? Ainakin hayabusia saisi näillä säännöksillä 1700cc billettiryhmillä kilpiin.

Tehon prosentti ja teho/painosuhde sääntö koskee vain vanhempia ei tyyppihyväksyttyjä malleja.

Hayabusa ei taida olla tähän sarjaan kuuluva, eli jos pyörään on sen käyttöönottopäivänä sovellettu jotain vaatimuksia niin ne pitää täyttyä myös muutoksen jälkeen.

Lisäisin edelliseen sen verran, että lähtökohtaisesti mitään ei ole kielletty: ei edes sen tyyppihyväksytyn Hajabusan koneen vaihtamista auton koneeseen. Vaihdetun koneen pitäisi kuitenkin olla e-hyväksytty kyseiseen Hajabusaan, jotta sen saisi leimattua... Jos se nyt jotakuta riemastuttaa, todettakoon, että tällöin ei ole tehorajoja... ;D

Jos taas laite ei ole tyyppihyväksytty, päästöt ja melu voidaan mitata konttorilla. Tällöin mennään tehorajojen mukaan. Kuten edellä mainittiin, koko moottorin vaihtoa ei iskutilavuuden kasvuun liittyvä todistustaakkasääntö koske.

Asetuksen 16 pykälän 4 momentista lainaten.....

4. Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun moottoripyörän ja L5e-luokan ajoneuvon moottorin tehoa saa kasvattaa vaihtamalla moottorin, asentamalla ahtimen, tekemällä muutoksia pakoputkistoon, kasvattamalla iskutilavuutta tai muuttamalla muulla tavoin moottorin toimintaa tehonlisäyksen aikaansaamiseksi seuraavin ehdoin:

a) moottorin tehoa ei siitä annetun selvityksen mukaan saa kasvattaa alkuperäisen moottorin tai saman valmistajan valmistamaan, muilta ominaisuuksiltaan teknisesti vastaavaan ajoneuvoon tarkoitetun teholtaan suurimman moottorin tehoa enempää kuin 20 % taikka vaihtoehtoisesti alkuperäisen moottorin tehoa kasvattaa enintään kaksinkertaiseksi, jos moottoripyörän moottorin tehon ja omamassan suhde ei tällöin kasva suuremmaksi kuin 0,30 kW/1 kg;

c) iskutilavuuden tai puristussuhteen kasvattamisen katsotaan lisäävän moottorin tehoa samassa suhteessa kuin iskutilavuus tai puristussuhde kasvaa, jollei tehosta esitetä muuta selvitystä.



Eli nämä kaksi momenttin 4 kohtaa tulevat aiheuttamaan ongelmia kun halutaan tehoa kasvattaa ei tyyppihyväksytyssä pyörässä, momentissa 4 nimenomaan rajataan tehon nostaminen moottorin vaihdolla tai muilla keinoilla mitä momentissa sanotaan ja momentin kohdissa a-d rajataan ehdot millä edellytyksin se on sallittu.

Voisitko täsmentää, mitä ongelmia tarkoitat? Minusta tuossa varsin selväsanaisesti sallitaan yhtä sun toista...

Ensimmäistä viestiä muokattu iskutilavuuden tai puristussuhteen kasvua koskevan todistustaakkasäännön osalta. Se ei siis sovellu koko moottorin vaihtamiseen.

Terveppä terve kaikille puuhastelijoille!

Mahtaako olla uuden tulokkaan vikaa, mutta pieni kertaus/tarkennus olisi tähänkin suuntaan paikallaan:

Oma pyörä on otettu saksassa käyttöön maaliskuussa 1999 ja rekisteriotteesta löytyy E1-merkintä. Katalysaattorin rohjakekin tuossa vielä viime keväänä oli paikallaan, palkinto-kalan kokoisen äänenvaimentimen kanssa. Nyt perää komistaa tupla-kalanpyrstöt ja vaimennuksesta huolehtii kaksi huilua per putki. Katalysaattori lepää tallin nurkassa ihan kaiken varalta. Päästöt on siis mitä lie, mutta äänet on hiottu komean muhkeiksi muttei missään mitassa koviksi.

Mitähän oikeasti vaatisi tuon saattaminen katulailliseksi? Aiemmin on vain sanottu, että jos katti on ollut niin katti pitää olla.  ???

Ja kiitos muuten kaikille raskaan työn raatajille. Olette saaneet sorretun motoristin hymyilemään  :D

Ekan tekstin kohdat 2a ja 3a koskevat sinua. Katti pitää yhä olla ja rökärissä on oltava e-merkki nimenomaan tätä mallia silmälläpitäen. Jos ei ole niin edessä on kallis päästötesti.

Etsii, etsii, vaan ei oikein meinaa, osaa, ymmärrä löytää 100% varmuutta asiaan.

Yksinkertaisimmillaan kysymys pakoputkiston valmistamisesta kokonaan itse. Lähinnä syyniin taitaa tulla kysymys äänenvaimentimesta. Mihin vuosimalliin (käyttöönottoajankohta ilmeisesti ainoastaan huomioidaan) asti tämä on laillista ns jokamiehen metodeilla. Siis päästö- ja äänimittauksilla konttorilla ilman mitään E-hyväksyntöjä. Näistähän on kyse?

Jos "veikkailen", että rajan 1.1.1991 jälkeen homma menee jokseenkin vaikeaksi niin olenko itse vaikeasti metsässä? Katsastuskonttoripäällikön muistan joskus maininneen mulle vuoden 1990 olevan oleellinen raja. Ehkä hieman ontuvasti ilmaistu jos tarkoitti juurikin tuota 1.1.1991.

Rakenteluhan se mielessä ja tarvitaan varmuutta ratkaisuun, minkä ikäiseen aihioon uskaltaa sijoittaa. Mieleistä pyörää valmistettu vuodesta 1987 ainakin pitkälle 1990-luvulle.


Antakaa tyhmälle viisautta.

Onnittelut Ja kiitokset viimeaikojen saavutuksista.

EDIT: Juu, sori, löysinhän sitä tietoa kun vähän yritin - amatööri. Saa toki kommentoida jos edeltävä vuosilukuasia on jotenkin väärin päätelty.

Metsässä olet ja syvällä. Tyyppihyväksymättömään ja katittomaan pyörään saa tehdä putket vaikka naapurin syöksytorvista kunhan päästöjä ja meteliä koskevat vaatimukset täyttyy.

Seuraava teksti kopioitu tämän ketjun ensimmäisestä viestistä eli ei se tieto sen pidemmällä ollut:

Joo, sisälukutaito...

Siellähän se pvm. Vaan eipä paljon asioita vaikeuta.

Morjens,
mopo -88 Sportti muutoskatsastettu 2007 jäykkäperäiseksi  8), Tästä kumarrus ja kiitos MMAF ;D. Vaihdettujen osien määrä 2007 23%.

Lainattua:"Hemuli"
Tyyppihyväksymättömään pyörään saa tehdä putket vaikka naapurin syöksytorvista kunhan meteliä koskevat vaatimukset täyttyy.

Lainattua:"Tuusulan T-Bone"
Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 106 dB(A).
Mittauksen aikana moottorin kierrosluvun on vastattava 1/2 maksimitehon kierrosluvusta, minkä jälkeen kaasu käännetään nopeasti täysin kiinni.
Desibelimittari sijoitetaan 0,5 metrin päähän pakoputkesta 45 asteen kulmaan.
Jos staattisen testin raja-arvo ei ylity, moottoripyörä hyväksytään muutoskatsastuksessa.

Nyt on  taas muutoskatsastus edessä vaimentimien yms muutosten vuoksi ;D. Vaimentimet on omavalmisteet rosterista huiluineen  ;).
Mopossa ei ole kierroslukumittaria.

Kysymys 1; Miten konttorilla asioidessani em. johdosta tiedän ja katsastaja näyttää toteen " Mittauksen aikana moottorin kierrosluku vastaa 1/2 maksimitehon kierrosluvusta " kun mopossani ei ole kierroslukumittaria :-[?

Kysymys 2; Voin ehkä ::) etukäteen ostaa desibelimittarin, etten olisi pelkän mutu tiedon pohjalta menossa muutoskatsastukseen.
Osaako joku teistä kertoa mistä, millaisen, em. käyttökelpoisen ja kohtuuhintaisen desibelimittarin voisi hankkia ;).

T:Hämeestä

Moro,
Voit tilata dB-mittarin vaikka täältä:
http://www.thomann.de/fi/digital_sound_8922_level_meter.htm (http://www.thomann.de/fi/digital_sound_8922_level_meter.htm)

Ei sitten ole todellakaan "pro"-tasoa, mutta antaa kyllä suuntaa melutasoista. Eikä ole kallis.
Pitää sitten tietää miten mitataan ja millaisilla mittarin asetuksilla...

Jos sitten haluaa parempia mittareita, niin vaikka täältä:
http://fi.farnell.com/jsp/search/browse.jsp?N=1002138+500008 (http://fi.farnell.com/jsp/search/browse.jsp?N=1002138+500008)

-SanttuS-

Dnepreissä on sivuvena kone ja koneen vaihto mietityttää. Massaa piisaa koska on kyse L4 eli sivuvaunu laitteesta. Pieni lisäteho olisi tarpeen.

LTJ mallimerkinta: K750M
Vuosimalli: 1967

Koneen tehotiedot: 26.00 HP (19.0 kW)) @ 4900 RPM
Iskutilavuus: 746 cm
Omamassa 325kg ja kokonaismassa 585kg

Siinä luulossa olen että teho saa tuplaantua tällaisissa tapauksissa ja iskutilavuuden rajoittaminen on näissä tapauksessa mennyttä aikaa.

Onko näin?

Tämä on totta, pykälä sorvattiin nimenomaan tällaisia tapauksia ajatellen.Voit tuplata tehon ja iskutuilavuuden. Ja se teho lasketaan mallisarjan tehokkaimmata mallista. Onko tuota Uralia rakenneltu esim. armeijalle tehokkaampana versiona?

Pyörässä on lättäpää kone joka on 750 mutta papereissa konttorilla tilavuudeksi on arvottu 650. Liekö ollu vaikea päivä konttorilla, AKEn kone arponu väärin tai maahantuoja keksiny ilmoitaa pienemän koneen vakuutusmaksujen alennus toivossa. Nämä 650 koneet on kaikki "moderneja" kansiventtiili koneita jossa on tehoa hiukan päälle 30 HP, eli sillä saisi 2 x ~30 HP = max ~60 HP pannun laittaa. Sivuvena, joka on BMWn kopio Saksan kultaiselta 30-luvulta, sallisi 2 x 26 HP = max 52HP koneeen. Neukkupyöriä on tehty eri malleina ja ainoa isompi vedenjakaja on ollut tämä kansiventtiili koneiden saapuminen 60-luvulla. Mutta mallisarja kikkailuun ei olisi tarvetta omalla kohdalla.

Natsi pokserit (mikä nyt haaveissa kajastaa) on semmosia että niitä on 1200cm - 1600cm välillä koko valikoima talleissa ja varastoissa ihmisillä ylimääräisinä. Osiakin löytyy hyvin. Ja niissä kaikissa jää vakiona tehot alle 52 HP minkä nykyinen sivuvena rajaa. Ainostaan 1600 olis yli tuplakokoinen alkuperäiseen, vaikka teho paino suhde tämänkin sallisi.

Missä tämä iskutilavuuden tuplaus maksimi on mainittu? Olihan se yli puolet iskutilavuutta lisää aika paksua mutta jos laki sallii niin mieli tekis  ;)

Kyllä sen iskutilavuuden voi kasvattaa, mutta siitä tarvitaan mittauspöytäkirja tehoista, koska teho/painosuhde rajaa sitä jossain tapauksissa.

Muihinkin laitteisiin voi joutua muutoksia tekemään, riippuen tapauksesta.

Ei välttämättä tarvita mittauspöytäkirjaa, tosin joskus se voi olla hyödyllinen.

^Jos tossa tapauksessa teho ei kasva enempää kuin kaksinkertaiseksi, iskutilavuus voi olla ihan mitä vain. Tällöin pitää tuoda dynolappu muuttuneesta tehosta.

Ilman dynolappua pärjää, jos muutetaan pelkästään iskutilavuutta ja/tai puristussuhdetta ja nämä yhteenlaskettuna eivät kasva yli kaksinkertaisiksi verrattuna alkuperäiseen.

Ensisijainen idea on käyttää 1600 volkkarin boxeria vaikka siinä tilavuutta tulee yli puolet lisää. Niissä on tehtaan mukaan 50 HP tehoa. Käytetään vakio kansia, nokkaa, mäntiä ja kaasaria (taikka vastaavan kokoista muuta mehumaijaa). Eli moottori tiedetään mikä se on eikä sitä viritetä, kunhan pannaan kuntoon. Nixmanni on penkittäny näitä tehtaalla tuskassa vuosikaudet, joten ei sieltä rempan jälkeen enempää tehoa tule ku uutenakaan vakio palikoita käytettäessä. Näinpä tehorajaan jäisi edelleen 10 HP kaula kansiventtiili koneeseen vertailtaessa ja menee se pikkasen alle sivuvenanki 52 HP rajan.

Eli ei tässä rakettia olla hakemassa, kunhan kyyti vaan vähän rivakoituis. Vaihteisto ja muu voimansiirto jää ennalleen joten "liika teho" kostautuis joka tapauksessa voimansiirron puolella. Vois moottorin penkittääkkin mutta pikku budjetilla olen liikkeellä. Siksi tää vakiokone skenario kiinostaa ja loppu ratkeaa konttorilla.

Ja kiitos. Asia tuli selväksi näiltä osin. Jostaki projektit aina aloitetaan ja tää alkoi tästä.

Käympä minäkin täällä kerjäämässä oikolukuapua;

Pyörä on vuosimallia 1997 ja tarkoitus olis laittaa rosteriputket huiluilla.
Huiluihin kunnolla villaa ja putken päälle thermo tec-teippiä, jotta tulee nätti.

Riittääkö katsurisedän päästö ja melumittaukset, vai kaivataanko vielä muuta?
Mitä luulette, kannattaako lähteä konttorille kuuntelemaan vai jätänkö suosiolla väliin?

Kiitoksia!

1.kohtaan kukaan ei ollut kommentoinut, itsekään en voi tyhjentävästi vastata muutoin kuin lainaamalla lakitekstiä

Tavattauani tarkemmin 14 § kohtaa, niin huomasin mielenkiintoisen kohdan tekstistä
"1. Ajoneuvon käytönaikainen äänitaso on mitattava ajoneuvon ollessa paikallaan ja moottorin käydessä nopeudella, joka vastaa puolta moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta."
Ymmärränkö kohdan oikein, jos pyörästä on dynolappu niin maksimitehopiikin kierrosmäärä puolitettuna on se rpm jolla db mittaus suoritetaan?
Ja vastaavasti päästöt mitataan 16 § mukaan 1/3  moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta
Mites dynottamattomissa pyörissä määritellään tuo suurimman tehon pyörintänopeus? Max teho ei välttämättä ole max kierrokset
kun kyykyissä ja customeissa käppyrät on melko paljon erinlaiset. (10000rpm vs 5000rpm)

Tietoa ei ole, mutta arvailen. Monestihan ne tuolla konttorilla uskoo valmistajaa. Esim. tulevaa verotusta ajatellen, co2 päästöt autoistahan mitataan rekisteriotteesta. Uusille pyörille valmistaja ilmottaa millä kierrosluvulla max teho saavutetaan. Mutta, miten se kierrosnopeus mitataan ilman kierroslukumittaria?  Ei kuitenkaan korvakuulolta: "oikea pyörintänopeus tulee määrittää erillisellä laitteella."

Eilen en muistanu, mutta nyt tuli just mieleen, itselläkin on tuohon työkalu. Ajoituslamppu, pihtiliitin tulpanjohtoon ja mittarista katsotaan rpm

No, selvishän sekin.

Enää kaipaisin vastausta tuohon kysymykseeni:

Tuon ikäisessä riittää konttorilla tapahtuva mittaus.

Kiitoksia!

Pohdiskelin tuota ylläolevaa. Jos mopoon asentaa turbon, ja ei kasvata tehoja enempää kuin 10 %, tarviiko vehjettä muutoskatsastaa? Näin pieni tehonlisäyshän voisi kuitenkin olla järkevää, jos saisi pikkuturbolla huomattavasti enemmän potkua alakierroksilla.

Turbon kanssa kuitenkin pakosarjan joutuu muuttamaan radikaalisti alkuperäisestä, eli iskeekö silloin voimaan tuo kohta "Kaikki muut moottorin ja pakoputkiston muutostoimenpiteet on katsastettava"?

Ja oliko vielä niin että jos vaikka täysin vakiopyörässä vaihtaa äänenvaimentimet omavalmisteisiin, pyörä pitäisi muutoskatsastaa?

^Jos käyttää e-hyväksyttyä varaosakattia ja äänenvaimenninta, eikä teho turbottamisen seurauksena nouse yli 10 %, ei tarvitse muutoskatsastaa. Voi tosin olla tien päällä selittämistä... ;D

Itse tehdyt vaimentimet pitää muutoskatsastaa. Tai hakea niille e-hyväksyntä... :o

Nyt on varattu konttorille aika melun ja päästöjen mittaukseen.
Maanantaina kokeillaan miten homma sujuu. Konttorillakin olivat kiinnostuneita kokeilemaan. Aikovat hommata db-mittariin patterit jotta päästään mittaamaan.

Olikos sitä muuten speksattu että minkälainen sen dynolapun pitää olla? Eli onko oltava joku jollain tapaa "hyväksytty" penkki, vai kelpaako mikä tahansa lappu tehoista ja paineista?

Ei tarvitse olla mikään "hyväksytty" laitos - onneksi...

Nyt on putket katsasteltu. Konttorilla asiointi oli miellyttävää ja asiallista. Katsuri pyrki siihen, että molemmat ovat tyytyväisiä. Ei meinannut netistä löytyä helposti tietoa proseduurista, joten katsuri otti kopion mukanani olleesta Kopteri-lehdestä!

Jahas, Kopteri-lehden status on jo sangen korkea... ;D

Netistäkin prosedyyrit kyllä löytyvät. Mittaustapa on kuvattu uudessa laissa ja tarkemmin vielä direktiiveissä, linkki sinne löytyy mm. tältä palstalta tuolta "Linkkejä muualle"-osiosta. Direktiivien lukeminen on vaan suhteellisen vittumaista puuhaa, toisin kuin Kopteri-lehden...

Pitää paikkansa melunmittauksen osalta. Se on aika tyhjentävästi pykälöissä selostettu. Ongelmana olikin löytää pykälät joissa kerrotaan ohiajotestistä. Ei tarvinut siihen tällä kertaa mennä, staattinen mittaus riitti. Toinen ongelma oli määrittää pyörän  "1/2 maksimitehon kierrosluvusta ". Heitin katsurille oman arvioni kierrosluvusta ja sillä mentiin. Tosin mittauksen jälkeen löydettiin ilmeisesti kyseinen tieto rungostakin, enkä ollut paljoa valehdellut.

Lienee se ohiajotesti jotain vanhempaa perua, vai?

Pyörä on yamaha vuosimallia 2007 ja siihen on vaihdettu Akrapovic kokoputkisto, jonka vaimennin on E-hyväksytty.
Saakohan tätä putkistoa merkattua hyväksytysti otteeseen vai kannattaako unohtaa koko juttu.
Pyörän tyyppikilpeen on merkattu 5500rpm/95db ja siitä on mitattu kyseisellä putkistolla 5500rpm/96db.
Mittaustapa oli staattinen, joten äänien puolesta homma on ok.

Pyörässä on ollut tehtaan jäljiltä katalysaattori, joten sen suhteen menee hankalaksi.
Tuon putkiston valmistajalla on siihen sopiva katalysaattori, mutta se ei taida olla e-hyväksytty tälle kyseiselle ajoneuvolle. Valmistajalle on laitettu kysely sen katin hyväksynnöistä, mutta vielä ei ole vastausta tullut.
Mikäli se katti ei ole e-hyväksytty tälle kyseiselle ajoneuvolle, niin onko muuta keinoa saada tuota leimattua?

Ei.

Tai siis on, jos löydät sellaisen katin, jonka hyväksyntä pätee kyseiselle ajoneuvolle kyseisillä putkilla. Näin ainakin olen itse asian ymmärtänyt.

Kiitos tiedosta.

Miten tuo päästömittaus tapahtuu? Eli römpötteleekö kone tyhjäkäyntiä vai väännetäänkö siihen tietyt kiekat?

Mitataanko päästöt joka tapauksessa jos on jo olemassa mittauslappu, jossakinhan päästöt pitää varmaan kuitenkin mittiloida hehtaarilleen ennen katsastusta..

Varmaan riippuu konttorista. Joillekkin kelpaa se muualla teetetty päästömittaus ja toiset haluaa asian vielä tarkistaa. Niin ja riippuu varmaan myös muutoksista.

Tai sitten kuten omalla kohdalla. Pyörä oli vm. 97 ja vain putket vaihdettu, katsuri totesi, että kyllä tuo kuitenkin sen täyttää. Eli mitattiin päästöt "nenällä"...  ;)

En jaksa nyt selata, mutta muistista heittäisin päästömittauksen kierrosluvuksi 1/3 maksimi tehojen kierroksista. Saatan valehdellakkin, joten tarkista jos kiinnostaa.

Et valehtele, kopterilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078) 16 §:

desibeleistä vielä...
en tiedä oliko näistä desibeleistä tarkempää tietoa?
omassa leima ainoastaan äänistä kiinni ja vaativat 85 desibeliä paikaltaan mitattuna?

Annoin inssille uudesta kopterilaista kyseisen pätkän:
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1186.0 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1186.0)

tuosta linkista teksti alla.

B. Muut kuin tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Meluvaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa mittaamalla. Äänenvaimentimen E-merkintää ei vaadita (toki sellainenkin kelpaa). Ensisijainen mittaustapa on ns. staattinen mittaus, joka voidaan suorittaa kaikilla katsastuskonttoreilla. Mittauksen aikana moottorin kierrosluvun on vastattava 1/2 maksimitehon kierrosluvusta, minkä jälkeen kaasu käännetään nopeasti täysin kiinni. Desibelimittari sijoitetaan 0,5 metrin päähän pakoputkesta 45 asteen kulmaan. Jos staattisen testin raja-arvo ei ylity, moottoripyörä hyväksytään muutoskatsastuksessa. Raja-arvot ovat:

    * Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 106 dB(A)
    * 1.1.1992 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 103 dB(A)


Jos staattisen mittauksen raja-arvo ylittyy, peli ei välttämättä ole vielä menetetty, vaan siirrytään toissijaiseen mittaustapaan, ohiajomittaukseen. Siinä ajetaan rauhallisesti viivalle, jonka kohdalla kaasu avataan kokonaan ja kiihdytetään 20 metrin matka, jonka jälkeen kaasu suljetaan täysin. Mittaus tapahtuu 7,5 metrin etäisyydeltä sivusuunnasta ja molemmilta puolilta. Jos ohiajotestin raja-arvo ei ylity, katsastus hyväksytään huolimatta siitä, että kohdassa 1. mainitun staattisen testin raja-arvo ylittyisikin. Uuden lain mukaan raja-arvo ohiajotestille on kaikki laissa mainitut seikat huomioon ottaen pyörän käyttöönottoajankohtana sovellettu ohiajotestin raja-arvo + 5 dB(A):

    * Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 500 cc) 91 dB(A)
    * 1.1.1992 - 30.9.1995 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 87 dB(A)
    * 1.10.1995 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 85 dB(A)


Jos staattisen testin raja-arvo ylittyy, mutta ohiajotestin raja-arvo ei ylity, suoritetaan uusi staattinen testi, jonka tulos kirjoitetaan rekisteriotteelle ja se toimii valvonta-arvona tien päällä. Jos ohiajotesti menee läpi, staattisen testin tulos saa olla mitä vain.

Ohiajotestin saa uuden lain mukaan suorittaa myös katsastuskonttorilla, mutta kaikilla konttoreilla ei ole tarkoitukseen soveltuvaa mittausaluetta. Lisäksi sen voi tehdä hyväksytty asiantuntija, MMAF tulee hakemaan valtuuksia tehdä myös melumittauksia.

On huomattava, että moottoripyörä voidaan kopterilain ohella hyväksyä myös alkuperäisen käyttöönottoajankohtansa vaatimuksilla. Tällä on merkitystä lähinnä ennen 1.12.1957 käyttöönotettujen moottoripyörien osalta, jolloin meluvaatimus oli yksinkertaisesti "tehokas äänenvaimennus".

ja Inssi kysyi "korkeammalta taholta näin:

Moi Janne , Oletko vielä tänään töissä ?

Voitko pikaisesti kommentoida tuota alla olevaa tekstiä !

lähinnä ihmetyttää tuo raja arvo 103 dB mistä tämä tieto juontaa juurensa ?

yst terv Aulis #########.
 
ja vastaus näin:

Kyllä olen.

No nämä raja-arvothan on repäisty asetukseen ihan hatusta. Ei näillä ole mitään järkeviä perusteita.

Koko asetuksen tekstikin vaikuttaa olevan peräisin artikkelin kirjoittajan käsistä.

Sen verran ollaan varautumassa mittauksiin, että kierrosnopeusmittareita ollaan hankkimassa joillekin asemille. Olisiko teillä käyttöä?

 

T. Janne Mäkilä

Terveisiä vaan Janne Mäkilälle, tältä osin asetuksen teksti ei ole tuon artikkelin kirjoittajan kynästä. Se on Esplanaadin generaattorista...

Raja-arvot desibeleille voi lukea sieltä asetuksesta, kunhan jaksaa sitä tarpeeksi kauan plärätä. 85 dB(A) paikallaan mitattuna on katsurin väärinymmärrystä, ei mene niin. 85 dB(A) on ohiajotestin raja-arvo uudemmilla laitteilla. Sekin on muuten kirjoitettu uuteen lakiin 80 + 3 + 1 + 1 dB(A), paitsi että vähän vielä monimutkaisemmin.

Stetsonista ovat muuten raja-arvot direktiiveissäkin. Paikallaan mittauksen raja-arvot 106 ja 103 dB(A) perustuvat korrelaatioon direktiivin ohiajotestin raja-arvojen ja paikallaan mittauksen kesken. Korrelaatio ei kuitenkaan ole kovin tarkka, joten kyse on tässäkin kompromissista. Stetson-Harrison-perusteiset raja-arvot on muunnettu toiselle mittausmenetelmälle Stetson-Harrison-menetelmällä...

Mikä hauskinta , soitin juuri äsken mäkilälle ja selitin asian ym... kova poika oli myötäilemään ja joo-o kyllä joo o
ymmärsi asian mutta ei ottanut kantaa suuntaan eikä toiseen, on kuulemma jotkut ohjeet trafissa tehty tai ollaaan tekemässä mutta missä vaiheessa on kontoreilla mene ja tiedä!?
Mulla pyörässä nyt jostain softailista luultavasti otetut vakioputket joilla pääsin 101:n desibeliin johon se tippui juurikin 104 desibelista kun oli vaan huilut omissa putkissa.
ja kun konemelu tyhjäkäynnillä on jo 100 DB
on 85db mahdoton toteuttaa paikaltaan mitattuna >:(

Olikos siellä muuten mitään rundikelloa käytössä, kun mittasitte? Ei meinaan oo mitään virkaa koko mittauksella, ellei tarkka kierrosluku ole tiedossa...

Ei ollut rundikelloa...
Toisaalta ei ole myöskään tietoa huipputehon kierroksistakaan?

No sitten noilla tuloksilla ei tee mitn.

On ne kuitenkin suuntaa antavia, ei ne kierrokset varsinaisesti ääntä muuta ,äänet on tietyllä kierrosalueella mitä on.
se on sit helppo ottaa varvimittari mukaan ja mitata uudestaan. tai hommatkoon ite ;D
pointti on kuitenkin se ,että inssi menee vanhoilla säännöillä niinkauan kuin se saa uudet, ja niikauan kun a-katsastuksella on "korkeassa" asemassa virkamiehiä jotka vastustaa kaikkea ,uusia ohjeita tarvii odottaa.
tai sit vaihdan konttoria ,koska niissä on eroja!
mutta en vielä Inssi lupas katella porsaanreikiä ;)

100 rpm = 1 dB(A) siinä paukkurautojen mittausalueen nurkilla (pelistä riippuen 2500-3000 rpm). Korvakuulolta vetäsee helposti ainakin 500 rpm liikaa, jolloin tulos on suurinpiirtein 5 dB(A) pielessä.

Mitähän vitun vanhoja sääntöjä sulle on konttorilla syötetty? Voimassa olevia lakeja sielä pitää noudattaa, eikä mitään "vanhoja sääntöjä" tai "tulossa olevia ohjeita".

Pitää hyvinkin paikkansa tuo korvan valehtelu.
Kun käytin oman härvelini metelöimässä arvailimme ensin katsurin kanssa korvakuulolta kierroksia, kun muuten oli hankala saada mittauksen vaatimukset täytettyä heijastusten ja muiden osalta. Tämän "tarkan" mitailun (tulos 103dB!) jälkeen tarkistimme vielä sisätiloissa (kierrokset sytystulpalta), jolloin totesimme kierrätäneeme melkein tuplat liikaa... No eipä nuo 103 otteessa ainakaan haittaa.

Ja kyllä ne kyseisellä konttorilla olivat jo asiasta kuulleet, vähän jouduimme kuitenkin pykäliä hakemaan ja tukeutumaan Kopteri-lehden kirjailuihin.

Jokatapauksessa näillä mennään, 96db on nyt papereissa ilman kierroslukua mut käytännössä "virallinen".
sanoin et laita se nyt muistiin kun täytyy palauttaa nää orggis putket :)
No raportoin jatkosta et miten käy....
en tiedä löytyykö tämä jo lakitekstinä jostain ,kun ei uskonut kopterin painettua sanaa :o

Eikös se löydy?
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078)

Kyllähän ne moottorin käyntinopeudet vaikuttaa paljon melun määrään.

Melkein kaikki pyörät menee rajoista yli, jos kieroksia on liikaa ja mittauksessa niitä tulee helposti annettua likaa, eli 1000 1/min ylitys mittausnopeudessa nostaa jo melua niin että mennään rajoista yli.

Siksi moottorin käyntinopeus on tiedettävä ja mitattava.

Myös mittaustulosten hajonta on aika suuri, jos korvakuulolta kahvaa kääntää.
 

Kuvajalle suuri kiitos linkistä, eiköhän tuo saa katsurin tajuamaan että se on palveluammatti ;D

Nyt tarttis lähtee tuliin hakemaan kaksi uutta omavalmistetta, ettei menis liian helpoksi :o

Tuon finlexin linkin lähetettyäni tuli Inssiltä positiivista palautetta, ja kävi kutsu uusiin mittauksiin niikun pitääkin 8)

Laitoin linkin myös Mäkilälle ;)

Empä nyt ehtinyt koko ketjua lukea, jos on jo keskusteltu aiheesta, mutta muistin juuri jutun, mistä piti jo aikoja sitten tänne kirjoittaa...

Keväällä katsastin tuontikatsastuksessa Suzuki GSX 1400 pyörää ja tuli juttua äänenvaimentimista.

Katsuri kertoi, että kopterilain jälkeen olisi tullut muutos, että enää ei tarvita E-hyväksyntää, jos on olemassa putken valmistajan todistus
putken sopivuudesta ko. pyörään...

Syynä, että Ameriikan pyöriin ei olisi löytynyt tarpeeksi E-hyväksyttyjä putkia ja laki olisi näin syrjinyt niitä.

Minähän en mitään tiedä, mutta jos näin on, niin hyvä kai.

Joo eli tosiaan pyörä läpäisi testin, 100dba

ja tuota tuo Mäkilä ei oo yllättäen vastaillut mitään sähköpostiinsa ,on varmaan kironnut tuota uutta lakia, ja puree hammasta, kun netin takia mielivalta hupenee ;)

Pakko kysyä vielä tuosta pakoputkiasiasta kun ei jummarra vaikka miten lukee.. (tai ehkä ymmärtää muttei halua uskoa)

Mopo olisi siis Yamaha XVS 1100 Drag Star vuosimallia 2000. Tietääkseni ensimmäinen vuosimalli oli 99 mallimerkinnällä Yamaha XVS 1100.

Olenko ymmärtänyt oikein jos tulkitsen pykäliä ja arvaan että kyseinen kapistus olisi tyyppihyväksytty -> pakoputkistoon kelpaavat vain e hyväksytyt palikat vaikka kattia ei laitoksessa ole?

3. Melutason rajoittaminen

A. Tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Tyyppihyväksytyn moottoripyörän äänenvaimentimen tulee olla tyyppihyväksytty ja e-merkitty (paitsi siinä tapauksessa, jossa tarvikevaimentimen hyväksyntä on myönnetty ennen e-merkintäpakon voimaantuloa).
- Mikä on e merkintäpakon voimaantulo päivämäärä?

Tyyppihyväksytyssä moottoripyörässä on ns. valmistajan kilpi, johon on merkitty valvonta-arvo (dB(A)) melulle. Mittaustulos ei saa olla enempää kuin 5 dB(A) korkeampi kuin valvonta-arvo. Mittaustapa on jäljempänä kuvattu staattinen mittaus. Valvonta-arvo on pyöräkohtainen. Se on tyyppihyväksynnän yhteydessä mitattu staattisella testillä pyörästä, joka on läpäissyt ohiajomittauksen.



Eli yksinkertaisuudessaan, olenko suossa vai saanko rakentaa oman putken joka alittaa meluarvot? Kaupan olevissa putkissa kun kovin harvoissa tuntuu olevan mitään e merkintää kun pääosin ovat amerikkalaista tavaraa...

Throw me a bone here..

Ja kas. tarpeeksi kun selaa niin vastaan itse itselleni :D

http://www.epressi.com/tiedote/autot-ja-moottoripyorat/kolmannes-moottoripyorista-liian-meluisia.html (http://www.epressi.com/tiedote/autot-ja-moottoripyorat/kolmannes-moottoripyorista-liian-meluisia.html)

"Moottoripyörien meluvaatimukset

Moottoripyörien meluja koskevat vaatimukset lyhyesti:

• pakoputken muutos pitää muutoskatsastaa, jos vaihdettava äänenvaimennin ei ole kyseiseen ajoneuvoon tyyppihyväksytty

• pakokaasupäästöiltään Euro2 ja uudempiin moottoripyöriin (yleisesti vuodesta 2004 alkaen käyttöönotettuihin) saa vaihtaa ainoastaan kyseiseen malliin tyyppihyväksytyn äänenvaimentimen

• 0,5 m etäisyydeltä pakoputken päästä ja puolella huipputehon kierrosluvusta mitattuna moottoripyörän melu saa olla enintään:

- valmistajankilven arvo +5 dB

- EY-tyyppihyväksymättömissä vuonna 1992 käyttöönotetuissa ja uudemmissa 103 dB

- ennen vuotta 1992 käyttöönotetuissa 106 dB"

Voikohan tähän tietoon sitten luottaa? Eli euro 1 päästöluokkaan menevä 00 drag star kelpaa vaikka omavlamisteputkella kunhan konttorilla menee päästöistä ja melusta läpi?

Tuohon ylle lainaamassani trafin tiedotteessa ja 1. sivun pykälä selosteessa on ristiriita tuon melu kohdan osalta.

Yllä sanotaan että:
"Moottoripyörien meluja koskevat vaatimukset lyhyesti:

• pakoputken muutos pitää muutoskatsastaa, jos vaihdettava äänenvaimennin ei ole kyseiseen ajoneuvoon tyyppihyväksytty

• pakokaasupäästöiltään Euro2 ja uudempiin moottoripyöriin (yleisesti vuodesta 2004 alkaen käyttöönotettuihin) saa vaihtaa ainoastaan kyseiseen malliin tyyppihyväksytyn äänenvaimentimen"

Kun taas ensimmäisessä postissa mainitaan vain yksiselitteisesti että:

"3. Melutason rajoittaminen

A. Tyyppihyväksytyt moottoripyörät

Tyyppihyväksytyn moottoripyörän äänenvaimentimen tulee olla tyyppihyväksytty ja e-merkitty (paitsi siinä tapauksessa, jossa tarvikevaimentimen hyväksyntä on myönnetty ennen e-merkintäpakon voimaantuloa)"

Eli tässäkohtaa on asiaankuuluvaa kysyä että mitä tarkoittaa tyyppihyväksynnän täysimääräinen voimaantulo?

Jos moottoripyörässä vuosimallia 00 on tyyppikilpi joka alkaa e1-92 niin onko se silloin tyyppihyväksytty (mun ymmärryksen mukaan joo)? ja mitä tuo tyyppihyväksynnän täysimääräisyys siis tarkoittaa?

Otanko konttorille mukaan tuon Trafin tiedotteen ja homma toimii vai?

Ja onko tässä taikasana nyt tuon vaihtamisen kanssa se että jos palikka ei ole e hyväksytty, niin sitten se pitää muutoskatsastaa? vai auttaako sekään?

Paljo kysymyksiä mutta kun ei ole byrokraatti ni tarvii viksummilta apuja.

Trafille lähetetty tiedustelu ei tuottanut vastausta viikossa, joten otin ja soitin tarkastusinsinööri Tuomas Peltokankaalle TraFiin, joka ystävällisesti avasi asiaa ja kertoi että Euro 1 päästöisen moottoripyörän pakojärjestelmän saa tehdä itse, kunhan se läpäisee muutoskatsastuksessa vaaditut melut ja päästöt.

Eli tämän osalta tuossa etusivulla olevassa lakitekstissä kohta 3, jossa mainitaan tyyppihyväksytyn pyörän meluista, on avattuna seuraavaa:
Jos äänenvaimennin ei ole hyväksytty, niin Euro 1 tasoisessa pyörässä se pitää muutoskatsastaa ja Euro 2 tasoisessa on laiton.

Tämä tieto tulisi löytyä myös katsastuskonttorilta rakennemuutos ohjeesta §14 ja §16

Etsiskelen epätoivoisesti direktiiviä jossa nuo desibelirajat on mainittu. Johonkin direktiiviin tämä kai perustuu?

Noi meikäläiset raja-arvot tulee kopterilaista. Paikallaan mittaukselle direktiivit eivät tunne raja-arvoja.

Mitä varsinaisesti tarkoittaa tuo uusia tyyppejä kun gen1 hayabusaa on valmistettu vuosina 99-07 joten täytyyhän tuon gen ykkösen olla tyyppihyväksytty jo ennen tuota 17.6.1999 ja sitten kun jos on käyttöönotettu ennen 17.6.2003 niin onko tienvarsimittauksissa siis 103db se raja eikä 95db vaikka tyyppikilvessä niin lukee? Vai tyyppihyväksytäänkö jokaiselle vuodelle aina erikseen vaikka pyörän korimalli säilyisi samana tässä tapauksessa tuonne vuoteen -07 asti?

Joko on katsastus onnistunut? Mikä on melun raja-arvo Euro 1 -tasoisessa pyörässä, jossa on e-hyväksymätön äänenvaimennin: 103 dB vai valmistajan kilpi + 5 dB?

mittausarvo ohjeen mukaan mitattuna kolmen peräkkäisen mittauksen jotka ovat 2db sisällä korkein arvo.

Raja-arvo on valmistajan kilven arvo +5db, mutta ei kuitenkaan yli asetuksen salliman 103db, eli asetus voi tulla vastaan jos kilvellä esim 100db.

Juuri näin - paikallaan mittauksessa. Euro 1-tason laitteeseen voi kuitenkin muutoskatsastuksessa hyväksyä muunkin kuin e-hyväksytyn pakoputken edellyttäen, että pyörä läpäisee konttorin päästömittauksen sekä ohiajotestin. Ohiajotestin raja-arvo on 80 + 5 dB(A). Jos siitä pääsee läpi, tehdään paikallaan mittaus uudelleen ja raja-arvoksi merkitään se mikä putkesta sattuu tulemaan. Se voi olla korkeampikin kuin 103 dB(A), tosin en pidä sitä kovin todennäköisenä...

Tuossa topiikin alkutekstissä on päästömittauksesta seuraavaa :

B. Moottoripyörät, joissa ei ole katalysaattoria

Muiden kuin tyyppihyväksyttyjen moottoripyörien pakokaasupäästöt mitataan katsastuskonttorilla. Myös sellaisten tyyppihyväksyttyjen pyörien, joissa ei ole katalysaattoria (Euro 1-taso), päästöt mitataan katsastuskonttorilla. Ennen 1.1.1991 käyttöönotetuilla moottoripyörillä ei ole alunperinkään ollut päästövaatimuksia, joten niissä mittausta ei tarvita lainkaan. Aikavälillä 1.1.1991 -  16.6.1999 käyttöönotettujen moottoripyörien raja-arvot ovat CO 4,5 % ja HC 1000 ppm. 17.6.1999 tai sen jälkeen käyttöönotettujen moottoripyörien, joissa ei vielä ole katalysaattoria, raja-arvot ovat CO 3,5 % ja HC 600 ppm.

Nyt kuitenkin konttorilla vaativat mittauksen esim. 1986 ensirekisteröidylle ?????


Finlexistä löytyi vain seuraava:

a) Käytönaikainen pakokaasupäästötaso ei saa, moottorin käydessä nopeudella, joka vastaa 1/3 moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta, ylittää:

ajoneuvolla, joka on otettu käyttöön ennen 17.6.1999 CO arvoa 4,5 % ja HC arvoa 1000 ppm 
ajoneuvolla, joka on otettu käyttöön 17.6.1999 tai sen jälkeen CO arvoa 3,5 % ja HC arvoa 600 ppm 


 Onkohan tuo ennen 1.1.1991 käyttöönotettujen pyörien päästömittaus lipsahtanut vahingossa tuohon lakiin ??
 

Ajoneuvo hyväksytään liikenteeseen joko kopterilain 2 luvun mukaisilla vaatimuksilla tai käyttöönottoajankohtansa vaatimuksilla, kummat nyt sattuvatkin olemaan edullisempia. Koska 1986 ei ollut prätkille olemassakaan päästövaatimuksia, on konttorin setä menetellyt väärin. Sopiva lainkohta löytyy esimerkiksi kopterilain 2 §:n 1 momentista.

Rovaniemen A-katsastuksen avulla olimme yhteydessä Trafiin ja pitivät siellä kymmenen minuutin neuvottelun paäästömittauksesta. Tulivat siihen tulokseen , että ennen 1.1.1991 rekisteröidyistä ei tarvitse mitata päästöjä, vaikkei siitä olekaan mainintaa päästömittausohjeissa. Tähän käytäntöön päädyttiin siksi , että moottoripyörissä ei ole ollut ennen 1.1.1991 päästövaatimuksia.

tänään Trafilta tarkistettua tietoa euro 1 tasoisen äänenmittauksesta...


Rakennemuutosasetus 16§ 4mom nojalla pakoputkistoa saa muokata euro 1 ja vanhemmissa vapaasti tehonkasvattamistarkoituksissa, kun 5mom (konttorin paikallaan mittaus) vaatimukset täyttyvät.

Positiivista toimintaa trafilta, vastaus muutaman tunnin viiveellä  :-* Mutta eipä vieläkään tullut selvyyttä asiaan... Jos, en nyt ihan väärin ymmärrä edellistä, niin maahantuoja on ainoa taho, joka tietää onko MP euro 1 vai 2 tasoinen?? Oma pyörä on rekisteröity 30052003 eli ennen "säädöksen" täysimääräiseksi tulemista. Ja _hyvin harvoilla katsastustoimipaikoilla on käytössä_ toissijaiseen mittaustapaan tarvittavat puitteet, mitkähän nämä harvat katsastuskonttorit nyt sitten mahtavat olla?

Mites vuoden 2002 Fatboy, joka on uitettu USAsta ( ehkä Saksan tai Hollannin kautta? ) ja jonka rungossa on vain runkonumero. Ei siis eurooppalaista tyyppihyväksyntänumeroa. Selvä jenkkipeli siis. Rungossa on lisäksi kaksi tarraa ( FMVSS + jonkinlainen tarra desibeleistä ja kierroksista ). Ei katalysaattoria ( tämä tieto Sumekolta ).
Rekisteriotteessa, joka on kirjoitettu Suomessa keväällä 2006 on merkitty TUV-Nordin vastaavuustodistuksen ja Frankfurtilaisen HD-edustajan papereiden ( CoC ? ) perusteella tyyppihyväksyntänumeroksi:
e4*92/61*0002*02

Trafin teknisessä neuvonnassa sanottiin että pyörä ei ole tyyppihyväksytty, joten e-leimallisia pakoputkia ei tarvita. Päästötaso olisi euro1 ja melumittaus konttorilla.
Samaan johtopäätökseen tuli Sumekon edustaja.
Rekisteröintikatsastuksen suorittaneen katsastuskonttorin esimies ei uskalla sanoa juuta eikä jaata pakoputkien e-leimallisuudesta. Ei myöskään osaa sanoa varmasti, miksi rekisteriotteeseen on merkitty tyyppihyväksyntänumero - ilmeisesti kopioitu suoraan Saksalaisesta tositteesta.
 
Kysymykset siis kuuluvat:
Tarvitsenko äänenvaimentimet, joissa on e-leima?
Jos en tarvitse e-leimallisia putkia ja poliisit änkyttävät tyyppihyväksyntänumerosta, mitä yllämainittu tyyppihyväksyntänumero tarkoittaa?
Onko tyyppihyväksyntänumero rekisteriotteessa virheellinen ja voinko vaatia sen poistamista?

Kiitos.

1. Et.
2. Ei mitään. Sekoittaa tosin fiksummankin poliisin pään.
3. On ja kyllä voit. Virhe on tapahtunut ja virheen tehneen konttorin tulisi oikaista virheensä korvauksetta. Toinen juttu on sitten se, millaisella määrällä rautalankaa tämän saa väännettyä konttorilla.

Trafilla tuntuu olevan välillä hukassa tieto , onko pyörä ensirekisteröity Suomeen EURO1 vai EURO2 normin mukaan. Silloin kehoittavat ottamaan asiasta selvää viralliselta maahantuojalta.
Minusta maahantuojalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, jos pyörä on "uitettu" Suomeen ja rekisteröity. Ja voihan olla pyöriä ,joilla ei edes ole Suomessa maahantuojaa.
Onkohan Trafilla jonkinlainen puutteelisuus pyörien ensirekisteröinnin yhteydessä. Joistakin pyöristä löytyy kaikki tiedot ja toisista taas ei .
Ja välillä tulee vastaan sellaisia käytettynä tuotuja pyöriä , joiden tehoksi on ensirekisteröinnissä merkitty sellainen lukema , jollaisia ei ainakaan uutena Suomessa rekisteröitynä ole ollut.

Noissa rekisterioteasioissa joudun painimaan duunin puolesta jonkun verran. Uskomattoman paljon on heittoa rekisteriotteiden tiedoissa täysin samanlaisten autojen kohdalla. Eli mallimerkintä voi olla erilainen, kilowatit heittelee jne. Yritä siinä sitten päätellä mikä auto on kyseessä kun asiakkaille on toitotettu, että autosta ei tarvitse tietää kuin rek.nro. kyllä sillä tieto löytyy...

No joo, eli hommahan menee niin, että se konttorin täti joka rekisteröi vekottimen ei naputtele kaikkia tietoja, vaan kopioi teidot jostain toisesta vehkeestä. Ja virheet toistuu...

Konttorin täti ei naputtele rekisteröinnissä mitään teknisiä tietoja, vaan ainostaan muutta ajoneuvon rekisteri tilaa ja lisää uuteen käyttöönottopäivän.
Muuten kaikki tiedot on ennakkoilmoituksen tai katsastajan tekemiä, eli ovat järjestelmässä valmiina.

Euro 1 ja 2 raja on hieman hankala, mutta valmistaja pystyy sen selvittämään. Katsastajakin voi sen jossain tapauksissa selvittää.
Kaikista pyöristä ei Trafilla voi olla tietoja, koska pyöriä tehdään eri alueille eri vaatimuksille, se mikä kelpaa toisessa maassa ei välttämättä kelpaa toiselle ja lisäksi on maakohtaisi poikkeuksia ollut eri vuosina.

Jenkki tuonti pyörään ei tietenkään pidä laittaa rekisteritietoihin hyväksyntä numeroa, vaan se jätetään tyhjäsi ja sitä käsitellään muutoksessa kuten ei tyyppihyksyttyä käsitellään.

ihan sama onks se konttorin täti vai se katsastajasetä... Joka tapauksessa järjestelmässä virheitä on ja ne toistuu, jatkuvasti.... ;D


edit, lainaus kuntoon

Lainaus aikaisemmista teksteistä:

Kansannimi   Säädös   Voimaantulo Suomessa

Euro 1   97/24/EY   Voimaantulo koskee 17.6.1999 alkaen uusia tyyppejä, 17.6.2003 kaikkia käyttöönotettuja
Euro 2   2002/51/EY (A-rajat)   Voimaantulo koskee 1.4.2003 alkaen uusia tyyppejä, 1.7.2004 kaikkia käyttöönotettuja (näistä enduro- ja trialpyörille annettu 1 vuosi lisäaikaa)


1. Jos pyörä on rekisteröity ennen 1.4.2003 , niin se ei voi olla EURO2 pyörä ?
2. Välillä 1.4.2003-1.7.2004 voi olla joko EURO1 tai EURO2 pyörä ?

Tämän "harmaan ajan" pyörästä sitten pitäisi ilmeisesti selvittää, onko tyyppihyväksyntä direktiivin 2002/51/EY  mukainen. Ja tätä tietoa ei tunnu löytyvän keltään.

Kai maahantuojan kautta tuo tieto pitäisi valmistusnumeron avulla selvitä. Jos maahantuoja haluaa sen selvittää...

Terve
Nyt tuli vähän lunta tupaan. Viime syksynä tiedustelin alustavasti konttorilta moottorinvaihtoa ja sanottiin että ei pitäisi olla estettä, onnistuu tuolla teho/paino pykälällä kun on niin vähän tehoja ja paljon painoa.
Pyörä on Dnepr MT-10-36 vm 1976 ja moottori alunperin rekisteriotteen mukaan 650 kuutioinen ja 24 kW. Talvella vaihdoin kuplan 1300 kuutioisen ja 29 kW:n moottorin  ja tänään menin leimalle. Oli uusi kaveri ja sanoi, että tuo teho/painosuhde koskee vain alkuperäisen moottorin virittämistä eikä voida käyttää kun moottori on vaihtunut. Eli nyt koneenvaihdon jälkeen saikin tehot nousta enää 20 prosenttia. No, sitten laskivat konttorilla, että 20 prosenttia lisää 24 kilowattiin tekee 28,8 kW. Kuplan koneessa tehoja 29 kW, joten tehoja liikaa 0,2 kW eikä leimaa voida antaa. Eikä 28,8 voida pyöristää 29:ään.

Eli onko niin, että tuo 0,3kW/kg sääntö koskeekin vain pyörän alkuperäistä moottoria? Kaveri näytti tekstin jostain vuoden 2010 kirjasta, ei jäänyt edes kirjan nimi mieleen ensishokissa.

Nooh, tuli ainakin kiva pihamopo :)
https://lh5.googleusercontent.com/-jkIPYNIQAcw/UZ-3MfAFCkI/AAAAAAAAAns/7Pptw99xrL4/w653-h367-no/Ffab56.JPG

Jahas, löytyi yksi bugi lisää kopterilaista. Alun pitäen tuo oli tarkoitettu niin, että 20 % TAI teho/painosuhde 0,3 kW/1kg, kuitenkin enintään 100 %, riippumatta siitä, onko kyseessä alkuperäisen koneen virittäminen tai moottorinvaihto.

Lain sanamuodossa se on kuitenkin näin:


Toisin sanoen lain sanamuodon mukaisesti katsuri on tuota tulkinnut.

Laintulkinnan näkökulmasta erikoiseksi asian tekee se, että ei tätä kukaan ole tietääkseni aikaisemmin tällä tavalla tulkinnut. Harrikoihin on leimattu iso kasa S&S:n tai Ultiman vaihtokoneita ihan samaa sääntöä soveltaen. Tästä kantsis ehkä pyytää TraFi:lta tulkintaa.

Huh, kaikki muuttui hovissa. Soitin Trafiin ja sieltä sain selvennyksen. Pykälän alussa sanotaan, että pyörän tehoja voidaan nostaa esim. vaihtamalla moottori. Myohemmät viittaukset pyörän alkuperäiseen moottoriin tarkoittavat vain sitä mihin nousseita tehoja verrataan. Huonosti selitin, mutta hieman epäselvä oli pykäläkin. Eli takaisin konttorille ja hyvässä hengessä uusi tulkinta, pyörään leima ja kaikki taas kunnossa. Uuden oikean tulkinnan mukaan tehot olisivat saaneet nousta maksimissaan 24 kilowatista 48 kilowattiin, nyt otteeseen tuli kuplan alkuperäiset 29 kilowattia. 

Onneksi olkoon!. Mielenkiintoisen näköinen härpätin!

juu ongelma on, kun asetuksen ja óhjeen sisältö eivät ole saman sisältöiset.

Lisäksi voi tulla jälkiverotus, riippuen koska mopo verotettu. Moottoripyörän autovero kun menee kuutiotilavuuden mukaan ja alkuperäinen ja muutetu tilavuus ovat eri verokannassa.

Joo kerrottiin myös, että verottajalta voi tulla lappu, mutta epätodennäköistä koska summa olisi kohtuu pieni. Kaksi vuotta sitten tullatessa koko pyörän käyväksi arvoksi arvioitiin noin 160 euroa josta veroa maksettavaksi tuli 36 euroa 22% verokannalla. Nyt verokanta nousi 24 prosenttiin joten pitäisi maksaa lisää noin 3 euroa. Saa nähdä tuleeko maksulappua :)

Juu näin se menee, mutta hyvä tietää ja  pitää muistaa, jos muutoksia tekee. Varsinkin uudempaan mopoon jossa verot suuremmat.

Toisaalta, jos muutos muuten onnistuu, niin jonkun satasen verolappu on pieni murhe.

Onnistuuko muutoskatsastus uuteen (vm. 2013) sportster ironiin 883 -> 1200, jos laittaa linkissä olevan muutos kitin?

http://www.moto-seinajoki.fi/screamin39-eagle-sportster-1200-stage-conversion-p-396532.html (http://www.moto-seinajoki.fi/screamin39-eagle-sportster-1200-stage-conversion-p-396532.html)

Tuo stage 1 air cleaner kit on lienee sellainen jota ei vakio 1200:ssa ole? Joten se pitänee jättää pois ja käyttää vakio ilmansuodatinta.

Pitääkö tehdä muita muutoksia esim. toisiovälitys, kun taitaa olla eri pikku ja isossa sportsterissa?

Täytyykö olla jotain vastaavuus- tai päästötodistuksia? Saako niitä jostain liikkeestä tai maahantuojalta?

Tuollaisen konversion lailliseksi saattamisessa noin uudessa pyörässä on niin iso byrokraattinen jumppa että pakko kysyä - miksi vaivautua? Ei kukaan pysty päällepäin sanomaan onko se 883 vai 1200. Vaikka nyt ei saisi laittomuuksiin ketään yllyttää niin itse pistäisin osat kiinni ja ajaisin tyytyväisenä auringonlaskuun.

Ymmärsinkö nyt oikein että kun pyörä on vm.93 ja sen ahtaa niin konttorilla mitataan vaan päästöt? Siis kun muutoskatsastaa..

Katsastuskonttorilta kyselin myös mitä pyrokratiaa tarvitaan mekaanisesti ahdetun -82-mallisen pyörän katsastamiseksi lailliseen liikenteeseen niin neuvoksi sain että tehomittauspaperi täytyy olla josta selviää että max teho ei ole noussut liikaa. Muita vaatimuksia eivät siihen osanneet sanoa.

Joo se teholappu on kylläkin pakko olla. mietin vaa että ei tarvii sitä kuuluisaa päästölappua jota ei oikeestaan saa suomessa...

Euronormeista:

Euro1       97/24/EY   Voimaantulo koskee 17.6.1999 alkaen uusia tyyppejä, 17.6.2003 kaikkia käyttöönotettuja
Euro2   2002/51/EY (A-rajat)   Voimaantulo koskee 1.4.2003 alkaen uusia tyyppejä, 1.7.2004 kaikkia käyttöönotettuja (näistä enduro- ja trialpyörille annettu 1 vuosi lisäaikaa)
Euro3   2002/51/EY (B-rajat)   Voimaantulo koskee 1.1.2006 alkaen uusia tyyppejä, 1.1.2007 kaikkia käyttöönotettuja (paitsi alle 5000 kappaleen myyntierään kuuluvaa 1.1.2008 alkaen)      

Päästönormit määrittelevät melko tarkkaan mitä moottoripyörälle voi laillisesti tehdä moottorin virityksen osalta.

Tuosta E3-normista "armahdettiin" japanilaisia pyöriä "kun ylivuotisia on niin paljon myyntivarastossa".

Noita ennen oli voimassa kansallisia määräyksiä mutta niistä en ole ottanut selvää.

http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/5b3f290101b3430d21e273b03487d636/4733-KatsastajankasikirjaVersio20.pdf

01.01.1990
tai sen jälkeen tyyppikatsastetun
moottoripyörämallin tuli pakokaasupäästöjen osalta olla hyväksytty E-säännön 40/01 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti
ANA 19 §, (912/1988)

01.01.1991
tai sen jälkeen käyttöön otetun moottoripyörän tulee täyttää E-säännön 40/01 tai vastaavan myöhemmän vaatimukset; ANA 19 §, (706/1990)

01.01.1993
tai sen jälkeen käyttöön otetun:
kokonaismassaltaan enintään 400 kg L5-luokan ajoneuvon tulee täyttää E 40/01 vaatimukset.
Muuttotavarana tullatun, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun moottoripyörän tuli täyttää pakokaasupäästöjä koskeneet rajoitukset, jotka olivat Suomessa voimassa moottoripyörän ensimmäisenä käyttöönottovuonna. ARVA 112 § (1256/1992)

Ja sitten nuo aiemmin mainitut myöhemmät vaatimukset. Aiempia en tuosta ainakaan äkkiseltään löytänyt. Päästöjen kohdalta siis. Ne alkavat sivulta 104.

1993 käyttöönotetun pyörän muutoskatsastuksessa konttorilla mitataan päästöt ja meteli. Lisäksi konttori tarkastaa, että dynolapussa ei lue liikaa woimaa.

Ks. kopterilaki 16 § 4-6 momentti: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078)

Olenko ymmärtänyt oikein, että turbottamisesta ei tulisi prosentteja(muutakuin pakoputkiston muutos)? Ja jos muuttaisi samalla ruiskuksi niin ei siitäkään prosentit kasvaisi? Pyörän vm.-91

Kaasutinta / ruiskua ei ole jyvitetty, ei prosentteja. Turbon kanssa lähinnä lisätään osia, ei poisteta. Muutos jyvitettävien osien osalta  rajoittuu rökäriin. Olet siis oikeassa.

Moro,onko tästä jotain konkreettista tietoa,jota voin katsurille näyttää.
"On huomattava, että moottoripyörä voidaan kopterilain ohella hyväksyä myös alkuperäisen käyttöönottoajankohtansa vaatimuksilla. Tällä on merkitystä lähinnä ennen 1.12.1957 käyttöönotettujen moottoripyörien osalta, jolloin meluvaatimus oli yksinkertaisesti "tehokas äänenvaimennus"."

Mulla on euro1 pyörä,mutta käyttöönotto(maaliskuu -99) on ennen euro1 normin voimaan tuloa.

Tarkoitus olisi hyväksyttää ilman e leimaa olevat vaimentimet

Heitetääs tällänen kurvipallo porukalle.

Vuosimallin 2008 pyörä, kuutiotilavuus 125cc, 2 tahti. Mitäs kaikkea tuossa tulee ottaa huomioon mm muutosprosenttien yms suhteen kun tarkoitus olisi muuttaa käyttövoima bensiinistä sähköksi ;) eli luonnollisesti alkuperäinen moottori pakareineen poistetaan ja korvataan sähkömoottori+akustopaketilla. Kun esim päästöjähän tuosta ei tule ensinkään niin niistä tuskin tarttee lappujakaan.

Ja mielipide on jokaisella, ne saa minun puolestani vapaasti myös pitää ominaan ;)

Väärä topic mielestäni, joten vastasin tänne: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1919.msg10817#new

Ajankohtainen kakkonen huomenna tiistaina 23.6.2015 kello 21:00 "Prätkien meluhaitat kuuluvat ja tuntuvat": http://areena.yle.fi/1-2449115

Moro!

Joltain tietävältä tai tietäviltä haluaisin kysellä sellaista asiaa kun omistan Busan vm.2013 ja ajatuksena olisi istuttaa siihen turbo ::), mitä säännöksiä katsastusta ajatellen rakenteluun on laitettu kapuloiksi rattaisiin muuta kuin melutaso +5db vakioon max, katalysaattorin mallin päästöt, ja jos olen aikaisemmin lukemaani oikein lukenut niin kun kaikki osat pitää olla e-hyväksyttyjä niin tehorajaako ei ole ollenkaan???
Jos/kun joku tietää asiasta enemmän kuin minä niin vastauksia otetaan vastaan!! :o

Mahtaako mennä samaan tapaan ku autoissa, että kaiken on oltava kyseiseen kulkineeseen hyväksyttyä ja tarkoitettua? Tehorajakin saattas olla jossain, ei voi olla liian helppoa.

Ymmärsinkö oikein, että esim. vuoden 2007 vuosimallin moottoripyörään voidaan asentaa turboahdin, mikäli teho ei nouse yli 10%?

Eli pakoputkistossa on kyseiseen moottoripyörään tarkoitettu E-hyväksytty katalysaattori ja penkkilappu, joka todistaa ettei teho ole noussut yli 10%

Kokeillaanpa tätä kautta: Olenko oikeassa, jos oletan että moottoripyörän tehorajoitteet alkuperäiseen verrattuna eivät ole voimassa, mikäli pyörän katsastaa omavalmisteena ?

Moro,

pitäisi keväällä alkaa rakentamaan 500cc ´78 vuosimallin Hondaa. Testimielessä tein sille jo vakio putkistolla ja puhelimen äänenpaine apilla testin ja sain reilun 80dB(A) mittaustuloksen aikaiseksi. Pakoputkistohan siinä on menossa uusiksi, joten vähän jännittää minkälaisia arvoja tulen saamaan konttorilla. Kuitenkin mikä tässä eniten ihmetyttää on suuri gappi:
Eli mikäli huonosti menee, niin staattinen arvo on yli sallitun 106dB(A):ta, joten siirrymme ohiajo mittaukseen. Mutta hupsis, moottorin tilavuus on oikeasti 497cc, joten sille ei ole mitään arvoja? Otetaan selkeämpi tilanne, jossa on käytössä vaikka 350cc pyörä. Toisesta taulukosta löytyy arvo, muttei toisesta. Mitenkä tälläisessä tilanteessa toimitaan?

   Käytin tänään -73 rautiksen rekisteröintikatsastuksessa. Homma tyssäsi melunmittaukseen, jossa saatiin tulokseksi 105dB. Raja kuulemma 85dB  ??? . Mittaus suoritettiin oikeaoppisesti kahden pysäköidyn auton välissä, joista toinen oli vielä asuntoauto  ::) pientä ääniaaltojen kimpoilua saattoi siis olla ilmassa. ..
  Huomenna uudestaan lakia lukeneena ja hieman viisaampana kokeilemaan. Kyllä saa näköjään aika tarkkana olla asiakkaan roolissakin.

Juu ei. Kuulemma samanlaisen pyörän tyyppikilvestä löytyy tämä desibeliarvo, joka oli tänään 86dB. Ja tämä lukema pätee ohiajomittauksella. En tiedä miten voi hylätä, jos mittaustapakin oli väärä, mutta eipä siinä. Koitin kertoa näistä rajoista, mutta kehotti vain laittamaan pyörän kuntoon. Jätin leikin sikseen ja laitoin alustavaa kyselyä toiselle asemalle.
   Onko joku muuttunut näiden asetusten suhteen?
Pyörä on siis XLCH 1000 vuosimallia 1973, tuotu USAsta 7 vuotta sitten. Eikös tuohon pitäisi päteä tuo 106dB:n raja?