MMAF Forum

Tere,

Jytä hankittu projektiksi ja visio olisi tehdä turbo-bobberi. Onko joku turbottanut Jytäriä? Nopeella googletuksella en moista hullutusta löytänyt. Pystyyköhän XJ 650 turboa hyödyntämään vai tuleeko kaikki tehdä alusta?

kiitos

t: Hullunkiilto silmissä...

Ei ole tullut mekaaninen ahtaminen mieleen? Soveltuu twiniin miellyttävämmin kuin fööni.

mm

jytässä on pieni öljynpaine kun ei ole liukulaakereita. kaikka ovat kuula /rullalaakereita. erillinenöljypumppu tai muu viritys tarvitaan.
aisin amr 300 remmi olis aika passeli ;)

(http://i687.photobucket.com/albums/vv237/avusilvia/DSCN0149.jpg)

Kyllä.
Myös Eaton M24 olisi kova sana. Itsellä kokemusta jo pitkältä ajalta.
Sitten olisi myös G-ahdin yksi mahdollisuus.

Helppouden kannalta kuitenkin sellainen jossa on mahdollisuus laittaa kaasutin ahtimen imupuolelle. Eaton ja G-ahtimet eivät siihen parhaiten sovellu. Kaasuttimen/t voi toki paineistaakin kuten turbottamisessa tehdään.
Ruiskun laitto samassa yhteydessä ratkaisee polttoaineen syöttöongelmat.
Tehokkaampi laturi kuitenkin tarvitaan Jytärin tapauksessa mutta asia on varsin helppo toteuttaa vaihtovirtalaturilla samalla kun mek. ahtimen voiman ulosottoa toteutetaan. Samalla siihen saa hihnapyörän pientä autotyyppistä vaihtovirtalaturia varten.

mm

Kaamee sukkula, mutta engiini täsmää:

http://www.offroadfabnet.com/forums/showthread.php?t=7233 (http://www.offroadfabnet.com/forums/showthread.php?t=7233)

Jykä

Tosiaan,

Remmi on pop. Kiitos vinkistä.  Alanpa tutkia asiaa.

CF

http://www.xs650.org.au/kev's%20turbo.htm (http://www.xs650.org.au/kev's%20turbo.htm)

Muutamia tehdastiimien vanhoja tarinoita kun lukee niin selviää että 72-73 hevosta on se raja hyvillä lohkoilla millä ne ei vielä säröile! Itsekkin taidan unohtaa ahtoleikit vaikka saiskin melkoisen teknisen näköisen laitoksen!

Katselin nuo turbottajien kuvat. Kuten arvelinkin, ahdin tulee kovin kauas voimanlähteestä. Turbo pitäisi olla lähellä pakoaukkoja paineen ja virtauksen kannalta. Pitkä putki ahtimelta kokoojakammion suuntaan olisi taas edullinen ratkaisu mutta noissa oli päin vastoin.

Toki turbolla tehoa saisi mutta jos Jezuz-tieto pitää kutinsa keston kannalta ei sillä ole sinänsä mitään tekemistä ahtamisen kanssa mikäli Jezuz kertoo vapaasti hengittävän Jytärin maksimitehoista. Tuskin niitä juuri tehdastiimitkään ahtaneet ole.

Perustelen tätä väitettäni sillä että jos käytetään mekaanista ahdinta niin huipputehoa ei ole edes tarvis nostaa, silti tehoa tulee ihan eri tavalla. Kas kun ahtopainetta saadaan tyhjäkäynniltä asti ja vääntömomentti kasvaa alakierroksilla liki pystysuoraan, on kaasuun vastaavuus melkoisen erilaista pakokaasuahdettuun verrattuna. Maksimiteho voidaan asettaa sille kohtaa kuin se kierrosluvun mukaan saavutetaan. Se voi olla tuhatkin kierrosta alempana kuin alkuperäinen vapaasti hengittävän maksimitehon kierrosluku. Tällöin säästytään eräiltä kuormituksilta, kuten laakerien ylettömältä pintapaineelta, kriittiseltä männännopeudelta ja lämpörasituksilta, joita korkealle kiertävässä moottorissa esiintyy.

Toisaalta ahtopainetta on paineventtiilijärjestelyllä rajoitettava ettei puristussuhde nouse liian korkeaksi niin säästytään detonaatiolta ja liian suurelta puristuskuormitukselta.

Joskus voi olla tarpeen vaihtaa myös "laiskemmat" nokka-akselit että alakirroksilla saadaan kunnolla tehoa. Liian rankka nokka puhalluttaa ahtopaineet pakoputkeen.

mm

Yksi amr300 olisi tarjolla. Olisikohan se paras vaihtoehto?

CF

Kuulalaakeroitu turbo on roiskevoideltu eikä tarvitse (salli) merkittävää öljynpainetta. BallBearing Garrettissa on 1mm sisäänrakennettu resistori (jonka olen omassa viritelmässä kuristanut edelleen 0.6mm:iin 6bar öljynpaineen vuoksi.)

Pitkiä primääriputkia ei kannata pelätä. Energiaa ei pääse putkesta ulos kuin sen päästä tai seinämän läpi johtumalla. Putket kun lämpöeristää niin energiahukka ei ole merkittävä. Liike-energiaa muuttuu putkessa lämmöksi, lämpö lisää kaasun tilavuutta ja hyödyntyy paine-erona turbiinilla. Turbo viiveeseenkään aiheella ei näillä mittakaavoilla ei ole vaikutusta. Epäilen jopa että enemmän tilavuutta sylinterin ja ahtaan turbiinin välillä vähentää detonaatioherkkyyttä.

Karzzahan on satsannut kovasti pyöräänsä palikoita, miksi?

Itse operoin täysin avaamattomalla moottorilla (Ahtimen laiton yhteydessä oli koneelLa ajettu tosin vasta 80.000 km) jossa Eaton 24 ottaa vetonsa moniurakiilahihnalla kampiakselin päästä. 

Pahiten on rassannut se että Forgen venttiili (kalvomalli) ei kestä vaikka valmistaja on lähettänyt jo useita erilaisia kalvoja kokeiltavaksi. Kalvot vain poksuu. Siksi vaihdoin sen muoviseen Boschin vastaavaan. Tosin sitä ei voi säätää mutta niitä saa eri paineille. Se on kestänyt toistaiseksi vaikka ei olekaan kovin coolin näköinen. Aikomus on korvata ko venttiili progressiivisesti toimivalla omavalmisteella. Ruiskuun piti laittaa lisäosa käyttämään toisia suuttimia ahtopaineen nousun myötä, alkuperäisten rinnalle, muutoin kone on vakiosäädöissä.

Imuilmapuoli piti toki laittaa uusiksi. Päädyin hiilikuituisiin 5 baarin paineella koestamiini kanaviin ja mahdollisimman isoon plenumin tilavuuteen. Läppärungot piti vaihtaa muutoin samanlaisiin mutta kahdella suuttimella varustettuihin kun yhdellä suutinparilla olisi aukioloajan maksimipituus loppunut n. 115 hv tietämille. Vakiona 994cc kone tuotti 95 hv/8600rpm.

Seuraavaankin projektiin tulee Eatonin ahdin mutta vain nostamaan puristussuhdetta etanolikäyttöä silmällä pitäen. Tällä kertaa ei ole tarkoitus nostaa tehoa, varsinaisesti...

Ahtamisen voi toteuttaa monella tapaa ja saada aikaiseksi toimivan pelin. Itselläni vain tuo hintapuoli on se joka on määritellyt tarpeen.
Jos alkaa ns. projektitasoisesta vanhasta pyörästä rakentamaan ahdettua niin todennäköistä on että tavoitteetkaan eivät ole kovin korkealla mutta vanhaankin myllyyn saa pirteyttä melkoisesti kunhan perustekniikka on kunnossa eikä aio yrittää kaksinkertaistaa hevosvoimamäärää.

Turbottamisesta luovuin jo kaksikymmentäviisi vuotta sitten kun kaikki alkoivat tehdä sitä. Hyvä tapa tuottaa huipputehoja kylläkin.

mm

Ajoin jo n.15tkm 1130cc V2 stock moottorilla +turbo. Antoi 0.7bar paineistettuna 135Nm 3200rpm:llä ja 169Nm 7063rpm:llä. Rajoitin  9200rpm.

Ruokahalu kasvaa syödessä. Haussa mahd. alhainen rpm 200Nm ylitykselle ja huiput >220Nm. 200Nm raja lienee nyt 4800rpm paikkeilla. Kytkinmurheet ovat toistaiseksi estäneet dynovedot.

Symmetrisen twinin ahtaminen on vielä yksikammentappista V:tä helpompaa. Ilmajäähdytys on toki iso haaste.

No nyt ymmärrän.
Tuskin vakiokilkkeet kestäisivät ruokahalumuutoksen.

Itsellä on otettu ulos vain se lain sallima 20 prosenttia alkuperäisen tehon päälle. Tosin vääntökäyrä (johtuen tarkasta ahtopaineen säätöventtiilistä) on nykyisin kuin keittiön pöytä. Ahtopainetta tarvitaan 0,25 bar. Isompaakin painetta on menstyksekkäästi kokeiltu mutta polttoainetta alkoi kulua tarpeettoman paljon. Nyt pärjää 5,5 litralla sataa kilometriä kohden.
Sähköisessä muodossa ei ole kuin liitteeksi laittamani varhaisempi koemittaus. Siinä ei vielä olla aivan tavoitteessa eikä ajettavuuskaan ollut kovin kaksinen mutta ruiskun hienosäätö toi erityisesti alapäähän enemmän potkua ja ajettavuua on nyt niin hyvä kuin kohtuudella voi vaatia. Parempi kuin oli ajettavuus tehdasuutena.

Yhdellä kammentapilla tässäkin pelataan.

Valitan kuvan heikkoa laatua.

mm

Vielä:

Jos siis remmin/ turbon laitan, sitä ei tarvitse erikseen muutoskatsastaa, kun putket ovat jo otteessa?

Nope. Pitää muutoskatsastaa aina jos asennat föönin. http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0)