MMAF Forum

Tähän ketjuun voi jokainen rakentelija osallistua. Tarkoitus on kerätä kokemuksia ja niksinurkka erilaisista rakenteluun liittyvistä asioista joiden ei toivo toistuvan.

Tällaisia ovat esimerkiksi hajoamiset synkän metsätaipaleen pieleen Puolassa, sateella, ja yöllä, koska halusit käyttää uudelleen sen startin lukitusprikan sen sijaan, että olisi tuhlannut 0,45 € siihen uuteen prikkaan. Tai se toinen kokemus jolloin opit, että tärisevä lammas toisessa kädessä on vaikea maalata tai että munasilleen ei kannata sittenkään hitsata.

Jaa parhaimmat hetkesi ja niksisi. Toki saa kirjoittaa myös ihan oikeita niksejä, pelkkien ehkä hiukan pieleen menneiden kenttätestausten kertaaminen ei ole itseisarvo näille jutuille.

Parhaat jutut tästä ketjusta painetaan MMAF:n jäsenkirjeisiin. Jos et halua juttuasi internettiin mutta haluat sen kuitenkin mukaan jäsenkirjeeseen, niin lähetä tarinasi sähköpostilla puheenjohtaja[at]mmaf.fi.

Tässäpä ihan oikea niksi halvan väliaikaisen maalauskopin tekemiseksi. Tarvitset:

• Remonttisuojakelmua jonka toisessa reunassa on valmiina teippi. Bauhaus, RTV, Biltema jne. Myydään rullassa, aukeaa noin 3m korkuiseksi ohueksi muovikalvoksi. Pitää pölyn ulkona ja maalin sisällä. Tän voi sillä reunateipillä teipata kattoon kopin seiniksi.
• Kanavapuhallin sekä siihen sopivan ilmansuodatin. Puhallin löytynee jokaiselta omakotirakentajalta tai Starkista, RTV:ltä, K-Raudasta, Onniselta jne. Ilmanputsarin ostopaikkaa ei tarvinne tälle porukalle selvittää.
• Tukevaa muovia lattian suojaksi jos tarvitsee, Etolasta / Ikeasta löytyy hyviä lattiansuojia (mm. työtuolin alle).
• Maalarinteippiä edellisten kiinnittelyyn ja tiivistämiseen. Varsinkin se remonttikelmu tarvinnee kattoon varmistelua, ja lattiasta se pitää myös teipata kiinni.

Tuloilma suodattimen läpi puhaltamaan muovikoppiin uutta ilmaa, ilman poisto oviaukosta jonka jätät pieneksi ja laitat kelmua reilusti limittäin. Saat helposti pölyvapaan ympäristön joka on seiniltään kertakäyttöinen sekä nopea pystyttää ja purkaa. Hifistelijä tekee teipattavan oviaukon ja hoitaa poistoilman erillisellä putkella suoraan ulos.

Tämä oli oikein mainio.

Myös kupolitelttaa on käytetty pienten osien onnistuneessa maalauksessa.

Etupään stefojen vaihdossa voi säästää kun tekee itse. Säästö on sitä suurempi jos ei hanki tehtävää varten oikeita työkaluja. Iskarin pohjassa oleva kuusiokolo tietty pyörii tyhjää ja se aukeaa tökkäämällä tallin seinään nojaavan luudan varsi putken sisässä olevan vastakappaleeseen. Näin voidaan se sisältä vielä öljyinen iskari täyttää puupurulla. Kun sitä pohjaproppua ei näin saatu käsipelillä auki on helpompaa jättää se perkeleen pumppu purkamatta ja siirtyä toiseen strategiaan.

Irroittamalla iskari pyörästä saa stefan yläkautta pois ja uuden tilalle, kunhan sen vanhan stefan saa vain sieltä kolostaan pois. Ei pitäisi olla vaikeaa. Vanhaan stefaan vain varovaisesti muutama puuruuvi kiinni, niistä voi sitten vääntää alaputken reunaa vasten. Joku fiksumpi olisi hiffannut ottaa stefan päältä lukkorenkaan pois ennen ensimmäistä vääntöä. Joka tapauksessa, tätä vääntelyä toistamalla se vanha stefa saadaan pois sieltä kolosta sopivissa 0,1mm pätkissä. Ja ruuvien tekemät naarmut laakeripinnassa jäävät piiloon sisäputken siihen osaan, jonka stefa aina peittää. Paitsi jos se iskari oli polvien välissä ja ne naarmut on nyt sitten liukuvaran yläpäässä.

Uuden stefan saa paikalleen pajavasaralla ja ruuvarilla naputtelemalla. Tallikaverit neuvoivat käyttämään vanhaa stefaa apuna mutta se ei enää ’sovi’. Pienet lisänaarmut liukuputkessa ei tässä vaiheessa enää haittaa. Loppuosat kootaan käänteisessä järjestyksessä purkamiseen nähden. Ja kun tallista ei löydy iskariöljyä voi sinne putkeen tökätä sitä Mobil 1 10-50W kamaa, samaltahan se näyttää.

Jos tallilla, tai muussa remontissa, on tarvetta edulliselle kertakäyttöastialle on tyhjä maitotölkki tarkoitukseen varsin sopiva. Niitähän on kahta tyyppiä. litran vetoinen ja puolitoistalitrainen. Kun sellaisen katkaisee, halkaisee tai leikkaa kyljen auki saa siitä kätevän väliaikaissäilytysastian pulteille, muttereille ja pienehköille osille. Kyljestä löytynee sen verran valkoista pintaa että siihen saa raapustettua sisällön nimen tai kohtalon.
Maitopurkki kestää myös hyvin maalinsekoitusastiana ja vastaavana. Vettä jä sen kanssa käytettäviä pesuaineita taasen ei kovin pitkään.

mm

Ohessa kuvia erään tutun vanneprojektista. Kyseessä 360 mm leveä moottoripyörän rengas. Merkkiä Vee Rubber.

Opetus on se, että kannattaa tsekata millaisen vanneaihion ottaa levitysprojektiksi. Auton peltivanne ei välttämättä sovellu, samoista tuumamitoista huolimatta. Tällä kertaa vanteen olka oli kehämitaltaan liian suuri renkaan kehämittaan nähden.

Renkaan repeäminen tapahtui kun rengasta yritettiin paineilman avulla nostattaa vanteelle. Tarinan mukaan painetta oli vain 8 baaria. Sekin näköjään riittää. Kukaan ei loukkaantunut tai menettänyt henkeään. Tosin kuulo-ongelmia esiintyi jonkin aikaa läsnäolijoilla.

Jos kuva on otettu heti jysäyksen jälkeen, niin näyttäs että on touhuttu ilman liukkaria - toki vanteen profiilia kun katsoo, oisko kunnon kostutuskaan riittänyt?

Niin ja vaika liukkarilla ois autettu, niin ehkä joku repeämä olis jääny piileväksi. Kiva sitten kun nasahtaa tienpäällä...

Elikkä meikä 32 äijän rutales, ajanut crossia 10 vanhasta asti ja kaikenlaisia kikottimia omistanut, enemmän näitä pikku pyöriä rahan puutteessa  ja diggaan yli kaiken rotta pyöriä tai sit matalaa ja jyhkyä peliä. No itellä ei oo sellasta vielä, mut miten mmaf väki ottaa vastaan siis oikeiden mopojen rakentelun vastaan ? Mulla valmistuu pikku hiljaa solikka sm-79, josta ei kohta huomaa mikä on vuosi malli, tyyliltään tulee oleen britti scramblerit  ;D 
tos on melkeen valmis versio, tosin vanteet vaihtuu pinnallisiin, jakkara muokataan matalaksi, toinen runko heitetään alle, johon muokkaan satula kiinnikkeen bw leipälaukulle ja suzukin 70 luvun enska stonga, 70 luvun vanhan japsin änkkä tulee tilalle eli mopojen entisöijät on saanut nyt jonnin sortin kauhua aikaan ja osa ollu posiitivista mieltä moposta