MMAF Forum

olis tällänen hullu idea kyteny jo jonkin aikaa päässäni että pitäs oma pyörä rakentaa ja saada vieläpä kilvitettyä. eli nyt oiskin kysymyksenä että kuinka pitkä ja kivikkoinen tie tulee kuljetuks jos rakentaa rungon itse? eli aloittaa ihan "tyhjästä". onko mitään ennakko juttuja? mistä ohjeistusta? kustannukset, lähinnä viranomais puolelle? mitä on tärkeä ottaa huomioon ettei koko projekti kaadu myöhemmin niskaan? ja nyt ei ole kyseessä mikään pika kyhäelmä vaan olis tarkoituksena pitää sellanen 2vuoden valmistumis aikataulu  ;)

MMAF:lla on ollut vireillä runkoa koskeva tutkimus jo jonkin aikaa. Tarkoituksena siinä on mallintaa "perinteinen" putkirunko siten, että tietyn mallin mukaiset itse tehdyt rungot voitaisiin hyväksyä melko yksinkertaisin menettelyin. "Tietty malli" tässä on liukuva käsite, esimerkiksi mittasuhteet voivat olla jonkin verran erilaisia, kunhan rakenteen olennaiset osat ovat samankaltaisia. Homma on vielä kuitenkin kesken, valmistuu ehkä syksyllä, ehkä ensi keväänä. Sitä ennen homma riippuu katsastusmiehestä, ja vaadittavien selvitysten taso vaihtelee suuresti.

suht pitkä ja kivikkoinen tie tulee kuljettua jos aijot tehdä omavalmisteen. ja vielä omalla rungolla.
osa pykälistä on ihan hanurista..
omavalmisteita koskeva asia on jo käsittääkseni tekeillä ja tuo toivottavasti paljon lisää järkeä niitten tekoon.
niitä on kyllä kilvissä itse tehdyllä rungolla.eli kyllä se onnistuu! helpommalla pääsee vielä jos on esim:tuv hyväksytty runko.(itse teen sellaisen ympärille pyörää)
kannattaa valita sellainen konttori missä on katsastettu omavalmiste.eli tietoa löytyy.ja sitten teet niitten vaatimuksien mukaan. tai sinuna odottelisin ,että toi runkoa koskeva tutkimus on valmis.sitten se rungon teko on huomattavasti helpompaa!

Alkuperäisestä kysymyksestä kuultaa läpi että kysyjä ei ole välttämättä kovin syvällä rakennusharrastuksen syövereissä.

Rungon rakentaminen on huomattavan iso urakka ihan pelkästään teknisenä suorituksena. Pelkillä kotitallista löytyvillä työkaluilla on vaikea tehdä laadukasta jälkeä vaan pitäisi olla kunnolliset putkentaivuttimet ja levynleikkaustyökalut - puhumattakaan runkojigistä joka helpottaa mallinnus- ja kasaustoimenpidettä huomattavasti. Toki ilman jigiäkin pärjää joskin mittaamista on sitten huomattavasti enemmän. Kunnollinen hitsauslaitteisto on tietysti homman onnistumisen ehdoton edellytys - tänä päivänä taitavat kaikki kaupallisesti valmistettavat rungot olla TIG:llä hitsattuja.

Sitten näitä kaikkia pitäisi vielä osata käyttääkin. Rungossa on monta kohtaa mihin pitäisi pystyä tekemään identtisiä kappaleita eri puolille runkoa - huomattavasti vaikeampaa kuin voisi kuvitella.

Kun vielä lasketaan materiaalikustannukset - kunnollinen pintakäsittelemätön 28 mm saumaton hydrauliikkaputki kun saattaa maksaa jopa 30€/m, ja sitä kuluu esim. tavalliseen H-D:n runkoon äkkiä 5-6 metriä ja pari metriä paksumpaa mallia - niin ei ne tarvikerungot olekaan kovin kalliita...

Tietysti jos lähtökohtana on joku muu kuin H-D -tyyppinen moottori niin sitten ei paljon jää vaihtoehtoja rungon suhteen.

itse olen tehnyt 3kpl "harjoitusrunkoja".materiaali on romurautaa,jota olen penkonut/pummannut erinäisistä metallialan yrityksistä.näiden runkojen kanssa olen koittanut eri työmenetelmiä,viljellyt villejä ideoita ja ennen kaikkea oppinut paljon.hemulin kanssa samaa mielta työkalusteista.kaikki tarvittavat värkit ja vehkeet on löydyttävä nurkista,muuten hommasta menee maku,kun ajaa väliä kotitalli-pokkauskone,noin esimerkiksi.ja hermoja pitää olla.rakentaissa pitää ottaa niin monia asioita huomioon(etujättö,maavara,mahtuuko ketju tuosta välistä,ym),että itse suosin seuraavaa tapaa.1 piirrustus,vaikka tupakkiaskin kanteen.2 moottori/vaihdelaatikko,etu/takapyörä vanteineen ja keula.ilman näitä en alottaisi koko hommaa.3 muistilista tehdyistä/tekemättömistä työvaiheista.välillä tulee pakosta "luovia" taukoja rakenteluun,joten sanonta -naiset ja norsut ei unohda,pitää tässäkin asiassa paikkansa...muutenkin homma on verrattavissa ala-asteen hiihtokilpailuun,verta itkien pyöritään paikallaan ja kun maali alkaa häämöttää,niin joku huutaa -kierros vielä...mutta tämäkin kuuluu niihin hommiin,joita ei kirjekurssilla opi,vaan tekemällä ja ainoastaan tekemällä.noihin lakipykäliin en ota kantaa,koska haluan tehdä sellaisen,mikä itseäni miellyttää ja jos joskus on mahdollista moinen kilvittää,niin asiaa mietitään sitten...

kiitos vaan kaikille osallistujille. juu kyllähän tuo tietämys vähan vie on suppeaa itsellä, mutta tarkoitus ei olekkaan ruveta missään heinäladossa työskentelemään, vaan ihan konepaja tilat on käytössä ja senmyötä myös kaikki pelit ja vehkeet. kyllä tuo hitsaamis taito ihan omastatakaa on, kuin myös suurin osa muidenkin laitteiden hallinnasta. no onko tietoa esim mistä löytäs esim. piirrustukset joilla olisi näitä omatekeleitä saatu joskus jopa kilpiin?

Runkopiirustuksia saa ostaa vaikka ebaysta.

Sinänsä omavalmisteen rekisteröintiä ei rajoita oikeastaan mikään muu kuin maavara, etujättö ja tällä hetkellä keulakulma. Kaikki muu on vapaata riistaa. Akselivälikin on vähän epäselvä juttu koska jos lain kirjainta luetaan tarkkaan niin se kahden metrin rajoitus ei koske kuin jälkikäteen muutettavia pyöriä. Tehdasvalmisteisen (joksi myös omavalmiste luetaan) pituutta ei rajoita kuin EU-direktiivi joka määrittää moottoripyörän maksimi pituudeksi neljä metriä.

Eli "piirustuksia millä näitä omatekeleitä on joskus saanut kilpiin" tuskin löydät. Suurin osa katsastetuista omavalmisteista on tehty tarvikerungolle tai olemassa olevaa runkoa muokkaamalla, ja ne harvat missä on ihan alusta asti tehtyjä runkoja ovat niin yksilöllisiä että niistä tuskin on mitään piirustuksia olemassa.

kysy joltain alan ammattilaiselta apua sen rungon piirtämiseen.!
ei mitä tahansa putki vititelmää kannatata ruveta itse tietämättömänä kyhäilemään.
ei tule kuin sanomista..
kilvitetyt omavalmisteet itse tehdyllä rungolla on uniikkeja  pyöriä .toista samallaista runkoa ei tuskin ole olemassa.omistajat tehneet oman mielen mukaisia niistä.

Taitaa Suomessa runkojen valmistaminen olla sen verran lapsenkengissä että ei monikaan mitään piirustuksia käytä. Yksittäiskappaleena valmistettavasta rungosta tarkkojen mittapiirustusten teko on itse asiassa aika turhaa, siinä vaiheessa kun ryhdytään sarjatuotantoon on niistä jotain apua kun pitää toistaa samoja mittoja kerta toisensa perään.

Kuten tuossa edellä sanoin, kun nuo määrätyt mitat on sallittujen rajojen sisällä voi kaiken muun tehdä aika pitkälle oman maun mukaan - pitäen tietysti mielessä että valmistuva rakenne kestää siihen kohdistuvat rasitukset.

tarkotin rungon piirtämisellä lähinnä hahmottelua kokonaisuudesta. ja noin mittoja paperille,että mikä kestää jne.ja minkä laisen rungosta pitäisi tulla niin olisi helpompi ruveta tekemään kun joku olisi neuvonut hyvään alkuun.
kun kyseisellä henkilöllä ei taida olla kokemusta runkojen teosta .olisi fiksua pyytää apua joltain paljon niitä tehneeltä.eikä vain tehdä jotain oman pään mukaan jos ei tiedä ees mitä tekee.
olet oikeassa kyllä siinä,että "ammattilaisetkaan" ei paljon piirrustuksista tee.varmaan noin tietävät millaisen lopputuloksesta haluavat.tekevät sitten sen mukaan .ei siihen piirrustuksia tarvitse.

Jos ihan käytännön vinkkejä...

Kaikkihan muistaa fysiikan tunneilta että kolmio on kaikista rakenteista tukevin. Niinpä sitä kannattaa käyttää myös moottoripyörän rungossa. Esim. ohjauslaakeriputken tuennassa ja yläkehdossa näkee usein toistuvaa kolmiomuotoa, samoin kuin jäykkäperäisen takarungossa jne. Kaksi toisiinsa hitsattua putkea eivät ole tukeva ratkaisu, mutta kun ne yhdistetään kolmannella onkin rakenne pomminvarma.

Tutkikaa joskus esim. Ducatin putkirunkoja, ne on tehty todella ohuesta putkesta mutta ne ovat silti erittäin jäykkiä.

ajattelinkin lähinnä niitä piirrustuksia suuntaa antavina ja niistä sitten muokata oman mallisen/näköisen. mutta taitaapi olla parasta pistää koko ajatus vielä joksikin aikaa muhimaan ja odotella parempia aikoja  ::) mikäs olis sitten paras lähtö kohta rakenneltavaan pyörään jos vaatimuksena on jäykkäperä, likimain lain sallima kahdenmetrin akseliväli? eli nyt sit oisko ehdotuksia rungoista? ja mistähän parhaiten bongais tollasen paperillisen ja virallisen rungon? nettiä tonkimalla ei ainaka hiirveesti löytyny, tai sit ei osaa vaan hakee  ;)

mutta kiitokset kuitenkin kaikille asiassa auttaneille jo etukäteen !!

"Paperillisella" rungolla tarkoittanet runkoa josta on esim. TUV-paperit? Yleensä nimittäin kun puhutaan "papereista" tarkoitetaan rekisteriotetta.

Euroopassa yleisesti käytössä olevat vaatimukset täyttäviä runkoja löytyy esim. Zodiacilta (http://www.zodiac.nl/en/catalog/Bbook2005/Chapter%2017/index.html) - heidän tuotteitaan myydään yleisesti kaikissa HD-tarvikeliikkeissä. Mutta kuten tämän palstan keskusteluista on jo monasti käynyt ilmi, ei rungosta tällä hetkellä lain mukaan vaadita mitään erityisiä todistuksia - korkeintaan täytyy laatia vapaamuotoinen kirjallinen selvitys käytetyistä materiaaleista sekä työmenetelmistä, tämäkään ei ole mikään lakiin perustuva määräys mutta AKE on viime aikoina ottanut tällaisen kannan kaikkiin runkomuutoksiin.

Et ole muuten missään vaiheessa sanonut minkä moottorin ympärille olet projektiasi suunnitellut? Nimittäin jos se on jokin muu kuin HD- tai vastaava kloonimalli niin valmisrunkomarkkinat kaventuvat huomattavasti.

kyllä tarkoitus olis hd:n koneen ympärille koko projekti ympätä. papereilla tarkoitin rekisteriotetta, vai onko sillä si enään siinä vaiheessa väliä kun pyörä on läjässä ja olis katsastuksen aika et onko tuv-laput vai rekisteriote? jos on rekisteriote niin eikös siinätapauksessa toimi noi prosentti säännöt? ja käytäntö on toisinsanoen pelkkä muutoskatsastus vai olenko ymmärtänyt täysin väärin?

Nyt aletaan puhua sellaisista asioista joista ei ole syytä huudella julkisilla foorumeilla.

Virallinen vastaus tähän on, että jos onnistut saamaan rungon ja sen numeroihin täsmäävän rekisteriotteen niin eihän sulla ole tarvittavaa määrää alkuperäisosia jotta saisit pyörän katsastettua otteen mukaisella identiteetillä jolloin se menee pakosti omavalmisteeksi ja ote on ollut täysin turha.

Oletko nyt tekemässä omavalmistetta vai modifioimassa olemassa olevaa pyörää? TUV-papereita saatetaan tarvita kun omavalmistepyörää viedään rekisteröintikatsastukseen. Rekisteriotetta taas jos olemassa olevaa pyörää muutoskatsastetaan. Ja muutoskatsastettavassa pyörässä tulee voimassa olevan lain mukaan olla aina yli 50% alkuperäisiä kyseiseen pyöräyksilöön tehtaalla ruuvattuja osia. Mutta kuten tuossa jo pariin kertaan on sanottu, ei missään pykälissä vaadita mitään virallista paperia (rekisteriotetta tai muutakaan) omavalmisteen rungosta - oli se itse tehty tai kaupasta ostettu.

Tänä päivänä rakentelusäännökset alkavat olla sillä mallilla että suuretkin muutokset ovat mahdollisia. Jos et ole aikaisemmin pyöriä rakentanut, onkin ehkä kannattavin vaihtoehto hankkia sopiva aihio ja muokata se mieleisekseen. Kyllä siihenkin saa sen pari vuotta menemään eikä se silti tule välttämättä sen kalliimmaksi kuin läjä osia joista ei kenties koskaan tule rekisteröintikelpoista pyörää.

niin no se taitaa olla varmaankin helpointa hommata kokonainen pyörä ja ruveta siitä sit ruuvaan kulkupeliä. omavalmiste haaveissa olis mut taitaapi kuitenkin tällähetkellä vie hveeks jäädä  :-\

hommaa sellainen vanha jäykkä pyörä missä on mach number:runko,koneen lohko ja laatikon kuoret.(jos rakentelu enemmäkin kiinnostaa)  saat sitten aika vapaasti muunnella sitä .prossat riittää suuriinkin muutoksiin nykysillä prossilla.
vanhemmissa on muutenkin vaatimukset "vähän" erillaisia kuin uudessa omavalmisteessa.

mach number? eli käytännössä tarkottaa? onko johki tiettyihin malleihin? ym ym?

Tarkoitat varmaankin "matching number" eli kone ja runko ovat alkuperäisiä kanta-ajoneuvoon kuuluvia osia.

Alkuperäisissä jäykkäperäisissä Harrikoissa ei ole tehtaan meistämää runkonumeroa. Tehdastekoinen runkonumero otettiin käyttöön vasta 70-luvulla. Eli näissä riittää jos runko on alkuperäisen mallinen, ts. liitoksissa valukappaleet ja rungossa paikat mekaaniselle takajarrulle jne. Asioista vähänkin perillä oleva näkee viidessä sekunnissa onko runko oikea. Myöskään vaihteistossa ei ole käytetty tarkkaa identiteettinumeroa kuin vasta 90-luvulla.

Vanhemmissa pyörissä on käytännössä ainoastaan yksi osa joka voidaan aukottomasti todistaa kuuluvan ko. yksilöön - moottorin lohkot joissa on tehtaan valmistenumeromeistos.

Vanha laite on vapaampi rakentaa lähinnä vilkkujen, valojen ja pakokaasujärjestelmän osalta. Muutenhan saa uuttakin rakentaa varsin vapaasti, ja jos haluaa modernimpaa tekniikkaa niin silloin jää enemmän prosentteja käyttöön kun rungosta ja tekniikasta ei niitä mene. Uudestakin pyörästä saa 01.01.2007 tehdä jäykkäperän alkuperäistä runkoa muokkaamalla eikä prosentteja menetetä kuin takahaarukan ja -jousituksen osalta.

Tässä vielä muutama tärkeä vuosimalli teknisten määräysten suhteen:

1952 äänenvaimennus
1967 jarruvalo
1984 vilkut
1989 E-hyväksytyt valaisimet
1991 päästömääräykset

Käytännössä tuo -91 on sellainen vuosi joka rajoittaa rakentelua eniten, ainakin jos tulevaisuudessa tulee moottoripyörillekin pakollinen vuosikatsastus. Silloin tuli voimaan määräykset päästörajoista myös moottoripyörille ja käytännössä kaikki muutokset mitkä vaikuttavat päästöihin vaativat muutoskatsastuksen.

Tuon jälkeen on sitten vielä muitakin tärkeitä vuosilukuja mutta merkittävin lienee 17.06.2003 jonka jälkeen tyyppihyväksyttyihin pyöriin ei saisi tehdä muita kuin ko. pyörämalliin tyyppihyväksyttyjä muutoksia. Tässäkin tosin käytäntö vaihtelee katsastuskonttoreittain ja uusiakin pyöriä on saatu katsastettua radikaalisti muutettuna.

eli siis onko kaikki alta 70-luvun hd:t runkonumerottomia?

Lähtökohtaisesti on. Numero on tietenkin voitu meistää jälkikäteen runkoon, jos vaikka alkuperäinen numero ei ole enää koneen vaihdon tms. syyn takia tallella.