MMAF Forum

Moips
 kohtasin tossa suunnitellessani pyörängeometriaa seuraavanlaisen probleeman:
pyöränakselien keskipisteiden välisenlinjan ja takakeinunakselin välinen poikkeama pystysuunnassa laskettaessa maavaraa alemmas. elikkäs näin minun järjellä ajateltuna sillä on oleellinen vaikutus ajettevuuteen kantatessa jos jollain olisi jotain käytännön mitta-arvoja millä välillä alla olevassa kuvassa mitta X olisi kohtuullinen, pyörän kokojen jo ollessa valittu.

(http://)

Suosittelen ehdottomasti luettavaksi Cossalterin Mc Dynamics II:sta. http://www.amazon.com/Motorcycle-Dynamics-Second-Vittore-Cossalter/dp/1430308613 (http://www.amazon.com/Motorcycle-Dynamics-Second-Vittore-Cossalter/dp/1430308613)

...useinhan tuo mitta on muuten kuvaasi nähden negatiivinen ja pyörän päälle heittäytyvä kuski lähentää sitä kohti nollaa, ja alustan heitot heittävät positiiviselle puolelle (kuten kuvassa). Tämä siksi, että lähes kaikissa pyörissä toisiovedon vetoratas on siellä swingin etupuolella --> Toisiovedon hihnan/ketjun kireys on parhaiten hallittavissa mitä lähempänä swingin laakerointi on ajotilanteessa linjalla eturatas-takaratas.

...toinen raja on lain vaatima vähintään 80mm maavara. Sitä alemmas swingin laakerointia kaikkine tukirakenteineen ei saa.

Taidat tehdä helposta asiasta turhan vaikean. Ei tuota mittaa saa normi moottoripyörän rungon mittojen sisällä sellaiseksi että sillä olisi jotain todellista vaikutusta ajettavuuteen. Ainoa mihin sillä on vaikutusta on ketjujen/remmin kireys - jos haarukan akselipiste poikkeaa paljon taka-akselin ja vetorattaan välisestä linjasta, aiheutuu siitä harmia toisiovedon kireyden ylläpidossa.

Tuosta takahharukan kulmasta akselilinjan suhteen ei mulla ole muuta sanomista kuin se että liiallisuus siinäkin on haitallista.
Oma kokemus kertoo että liian pitkät takaiskunvaimentimet aiheuttavat sen että jousto ei ole sen parempi vaan kulman kasvaessa kuorma (töyssy tiessä) ei suuntaudukaan siinä määrin iskunvaimentimiin kuin likellä 0-kohtaa vaan kuormasta osa siirtyy takahaarukan laakerointipisteen kautta suoraan runkoon. Pitkällä haarukalla tämä vaivaa vähemmän koska kulmaa ei saa jyrkäksi. Lyhyessä takahaarukassa tämä voi olla fataalia renkaan tiessä pysymisen kannalta.

Sama ilmiö toistuu jos iskunvaimentimet (vaimennin) ovat liian lyhyet tai löysät.
Kuormitussuunta runkoon takahaarukan akseloinnin kautta on vain eri suuntainen.

Tein joskus kokeita sellaisella pyörällä jossa oli lyhyehkö takahaarukka ja akseliveto.

Hieman asian vierestäkin.
Nyt joku tietysti sanoo että se oli se kardaani joka aiheuttaa moista ilmiötä.
No eroa, on mutta eri suuntiin: ketju/hihna kiihdyttäessä painaa takapyörää ylöspäin kun kardaani tekee päinvastaisen vaikutuksen. Molemmat ilmiöt ovat ei-toivottuja. Vaikutus tulee esiin epätasisella pinnalla ja kaarreajossa korostetusti heikentämällä takapään vakautta.
 
Siksi useissa nykypyörissä on vetotavan vaikutukset eriytetty jousituksesta ertyisellä suuntaisvipujärjestelmällä tukemalla vetojärjestelmä runkoon eikä iskunvaimentimien varaan.