MMAF Forum

Millaisia valoja moottoripyörässä pitää olla?

Moottoripyörässä on pitänyt olla jonkinlaiset valot jo lähes niin kauan kuin moottoripyöriä on ollut olemassa. Ei kuitenkaan riitä, että asentaa moottoripyöräänsä joulukuusenvalot tai taskulampun, vaan valaisimia varten on olemassa mittava joukko erilaisia lakisääteisiä vaatimuksia, joita on noudatettava. Useimmiten laissa säädetyille valaisinmääräyksille on olemassa erittäin järkeenkäyvät perusteet, mutta eräiltä osin lakia on perusteltua myös arvostella.

Seuraavassa esityksessä lähdetään liikkeelle siitä, millaisia valaisimia uusissa moottoripyörissä pitää olla ja miten ne on asennettava. Kutakin valaisinta käsitellään erikseen, mutta tarkastelu ulotetaan vain yleisimpiin asennusvaihtoehtoihin; aivan kaikkia vaihtoehtoja ei käsitellä. Kunkin valaisimen osalta luodaan myös katsauksia lainsäädännön historiaan¹, sillä valaisinmääräyksissäkin noudatetaan periaatetta, jonka mukaan moottoripyörän käyttöönottoajankohta ratkaisee siihen sovellettavat vaatimukset. Näin ollen vanhempia moottoripyöriä koskevat erilaiset, yleensä merkittävästi kevyemmät vaatimukset kuin uusia moottoripyöriä. Lopuksi esitetään kritiikkiä eräitä käytännössä ongelmallisia tai epätarkoituksenmukaisia vaatimuksia kohtaan. Kirjoituksen ovat kriittisin silmin lukeneet ylitarkastaja Sami Peuranen sekä insinööriharjoittelija Erik Asplund Ajoneuvohallintokeskuksesta, mistä tahdon välittää heille lämpimät kiitokseni!

Todettakoon aluksi vielä yleisesti kaikkien valaisinten osalta se, että valaisinlaitteiden muuttaminen ei voimassa olevan lain mukaan edellytä muutoskatsastusta, vaan valaisinvaatimusten noudattaminen on kuljettajan vastuulla. Muutokset saa kuitenkin käydä katsastuskonttorilla kirjauttamassa rekisteröintitodistukseen, jolloin katsastusmies voi esimerkiksi todeta komponenttien hyväksynnät sekä tutkia asennus- ja näkyvyysvaatimusten täyttymisen. Otteeseen kirjatut valaisinmuutokset helpottavat asiointia poliisin kanssa tien päällä.

Uudessa moottoripyörässä pitää olla
•   Valkoinen lähivalo eteenpäin
•   Valkoinen kaukovalo eteenpäin
•   Valkoinen seisontavalo eteenpäin
•   Punainen ajovalo taaksepäin
•   Punainen jarruvalo taaksepäin
•   Punainen seisontavalo taaksepäin
•   Oranssit (”ruskeankeltaiset”) suuntavilkut eteen- ja taaksepäin
•   Rekisterikilven valo
•   Punainen heijastin taaksepäin
 
Lisäksi moottoripyörässä saa olla
•   Etu- ja takasumuvalot
•   Hätävilkut
•   Oranssit (keltaiset) heijastimet sivuillepäin

Muita valaisimia moottoripyörässä ei saa olla (pois lukien poliisimoottoripyörät, joiden sinisiin ja punaisiin erityisvalaisimiin jotkut harrastajat ovat käsittääkseni saaneet tutustua lähemminkin). Uudessa moottoripyörässä kaikkien valaisinkomponenttien pitää olla E- tai e-hyväksyttyjä². On huomattava, että pelkkä hyväksyntämerkkikään ei vielä tee autuaaksi, vaan valaisimen tulee olla hyväksytty juuri siihen tarkoitukseen, johon se asennetaan. Esimerkiksi hyväksytty kuorma-auton äärivalo ei kelpaa hyväksytyksi moottoripyörän suuntavilkuksi. Sen sijaan autoon tarkoitettu hyväksytty takavalo kelpaa myös moottoripyörän takavaloksi.

Kuva (alla): Juttumme esimerkkipyöränä toimii Welo II HH Police Special. Pyörä on vielä liikenteessä koekilpien avulla ja tämä juttu liittyy omavalmisteen valomääräysten selvittelyyn.

---

¹Historiakatsausten yhteydessä käytetään lyhenteitä vanhoista laeista. Suomeksi ne tarkoittavat seuraavaa: MAA Tpp on kulku- ja yleisten töiden ministeriön päätös moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta ja ANA Tpp on liikenneministeriön päätös ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta. Nämä säädökset löytyvät vanhoista lakikirjoista, joihin joutuu tutustumaan, jos tahtoo selvittää vanhan moottoripyörän käyttöönottoajankohtana voimassa olleita oikeussääntöjä.

²E-hyväksyntäpakko tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.1989. Tätä ennen käyttöönotetussa moottoripyörässä ei tarvitse olla ensimmäistäkään e- tai E-hyväksyttyä valaisinlaitetta.

Teksti: Teemu S. Lindfors. Kuvat: Teemu S. Lindfors, Santtu Ahonen, Timo Hurri ja Mech

Etulyhty

Etulyhdyn komponenttivaatimukset ovat sangen haasteellisia. E-merkinnän saaminen edellyttää väri- ja valaisintehovaatimusten ohella aika paljon muutakin, mm. valokeilan muotoa koskevien määräysten täyttymistä. Etulyhtyä koskevien direktiivien ja e-sääntöjen mukaan etulyhty voi olla symmetrinen tai epäsymmetrinen (vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettu). Komponentin hyväksyntä kattaa sekä umpion että siinä käytettäväksi sallitun polttimotyypin, jonka niin ikään täytyy olla hyväksytty. Tämä merkitsee, että etulyhtyyn saa asentaa vain hyväksynnän kattaman polttimon, jonka itsessäänkin on oltava hyväksyttyä tyyppiä³.

Etulyhty on asennettava niin kauas eteen, että se ei häikäise kuljettajaa taustapeilin tai muun heijastavan pinnan kautta. Minimiasennuskorkeus maanpinnasta on 500 mm, maksimiasennuskorkeus 1200 mm. Umpion on oltava esteettä nähtävissä 80 asteen sektorilla molemmille sivuille, 15 asteen sektorilla ylöspäin ja 10 asteen sektorilla alaspäin. Toisin sanoen valon näkyvyys ei saa estyä moottoripyörän rakenteen johdosta. Jos ajo-, kauko- ja seisontavalot on ryhmitetty samaan umpioon, sen tulee sijaita moottoripyörän keskilinjalla. Jos umpioita on useampia, ne pitää asentaa symmetrisesti joko päällekkäin moottoripyörän keskilinjalle siten, että linssien sisäreunojen välinen etäisyys on enintään 200 mm, tai vierekkäin samalle korkeudelle siten, että linssien sisäreunojen välinen etäisyys on enintään 200 mm ja kumpikin linssi on yhtä kaukana moottoripyörän keskilinjasta. Lähi- ja kaukovalot voidaan sijoittaa eri umpioihin tai kahdentaa siten, että molemmissa umpioissa on sekä lähi- että kaukovalo. Lähivalo saa palaa myös yhtä aikaa kaukovalon kanssa.

Lähivaloille saa, mutta ei ole pakko, asentaa vihreän merkkivalon. Kaukovalon sininen merkkivalo on pakollinen. Myös seisontavalon vihreä merkkivalo on pakollinen. Vaihtoehtoisesti seisontavalon merkkivalona voi toimia mittaripaneelin valo, jos se on kytketty siten, että se palaa seisontavalon kanssa yhtä aikaa.

---

³Ennen 1.1.1989 käyttöönotetussa moottoripyörässä riittää, kun umpio lähettää valkoista symmetristä valoa ja on teholtaan vähintään 15 W (ANA Tpp 73 §, MAA Tpp 34 § 1 mom e-kohta).

Takalyhty

Samoin kuin etulyhdyn, myös takalyhdyn hyväksyntä kattaa paitsi umpion, myös siinä käytettävän polttimon. Umpio ja siinä käytettävä polttimotyyppi hyväksytään kokonaisuutena, joten umpioon saa asentaa vain siihen tarkoitetun hyväksytyn polttimon. Takalyhdyn osalta hyväksyntävaatimukset ovat kuitenkin merkittävästi yksinkertaisempia kuin etulyhdyn osalta on asia. Pelkistetysti ilmaistuna vaatimukset koskevat kolmea eri tekijää: valon väri, valaistusteho ja valokentän (valokeilan) laajuuden vähimmäiskulmat⁴.

Toisinaan olen joutunut vastaamaan harrastajille kysymyksiin siitä, että minkä vuoksi heidän moottoripyöriinsä asentamansa muu kuin hyväksytty takalyhty on kielletty, vaikka silmämääräisesti jo voidaan havaita, että se on vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Liikenneturvallisuuteen liittyvää perusteltua vastausta minulla ei valitettavasti ole tarjota. Tosiasiassa lienee nimittäin niin, että suurin osa muista kuin hyväksytyistä markkinoilla olevista takalyhdyistä täyttäisi hyväksynnän edellytykset, jos valmistaja haluaisi komponenteilleen hyväksynnän hakea. Kustannus- ja hallinnollisista syistä hyväksyntää ei kuitenkaan yleensä haeta, sillä siitä seuraisi ”tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa” ja muuta sellaista kivaa.

Jos silmämääräisen tarkastelun perusteella ei voida havaita liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa eroa hyväksytyn ja hyväksymättömän komponentin välillä, laissa säädetyn hyväksyntävaatimuksen asettaminen kyseenalaiseksi on mielestäni perusteltua. Tämä johtuu siitä, että todellisuudessa ratkaiseva mittari valon laadun osalta on ihmissilmä; liikenteessä kenelläkään tuskin on käytettävissään monimutkaisia teknisiä mittauslaitteita ja tulosten analysointityökaluja. Niinpä olisikin syytä pohtia, voitaisiinko takalyhdyn, suuntavilkkujen ja rekisterikilven valaisinten komponenttivaatimuksia tarkistaa muutoskatsastuksia ja omavalmistemoottoripyörien rekisteröintikatsastuksia silmällä pitäen. Vaikka tiedostankin hyväksyntäjärjestelmän arvon, olen silti vakuuttunut, että muiden valaisinten kuin etulyhdyn osalta liikenneturvallisuuden takaava vaatimustaso voidaan kirjoittaa lakiin harrastajien näkökulmasta paremmin kuin edellyttämällä yksioikoisesti e- tai E-hyväksyntää.

Saako takalyhdyn hehkulampun tilalle vaihtaa ledipolttimon? Kyllä saa, mutta vain sillä edellytyksellä, että itse polttimo on hyväksyttyä tyyppiä ja takalyhdyn umpion hyväksyntä kattaa myös ledipolttimot. Lyhdyn kuoreen on tällöin merkitty teksti ”led”. Useimmiten nämä vaatimukset eivät toteudu. Tässäkin kohtaa voidaan kuitenkin kysyä, johtaako polttimotyypin muutos todellisuudessa liikenneturvallisuuden heikentymiseen. Ainakaan tilastollista näyttöä liikenneturvallisuuden heikkenemisestä tällä perusteella ei näyttäisi löytyvän.

Jos takalyhtyjä on yksi, sen on sijaittava moottoripyörän keskilinjalla. Jos niitä on kaksi, niiden on sijaittava symmetrisesti samalla tasolla ja samalla etäisyydellä keskilinjasta. Minimiasennuskorkeus on 250 mm, maksimiasennuskorkeus 1500 mm maanpinnan yläpuolella. Seisontavalon pitää näkyä 80 asteen sektorilla molemmille sivuille, mutta jarruvalon osalta riittää 45 asteen sektori. Jos takalyhtyjä on kaksi, riittää näkyvyyden osalta 45 astetta sisäsivuille. Ylös- ja alaspäin näkyvyysvaatimus on 15 astetta. Jarruvalolle ei saa asentaa merkkivaloa, mutta seisontavalolle saa samoin edellytyksin kuin etulyhdyn kohdalla.

Saako takalyhdyn asentaa sivulle kiinnitetyn rekisterikilven yhteyteen? Uudemmissa moottoripyörissä ei saa, sillä yksipuolinen sivuasennus rikkoo voimassa olevissa määräyksissä säädettyä symmetriavaatimusta ja yleensä myös lyhdyn näkyvyysvaatimusta. Toisin sanoen takalyhdyn sivukiinnitys sellaisena, kuin sitä hyvin tavallisesti näkee, on uudemmissa moottoripyörissä kielletty⁵.

Käsitykseni mukaan takalyhdyn epäsymmetrinen sivuasennus olisi jatkossa sallittava sillä edellytyksellä, että lyhty täyttää rekisterikilpeä koskevat näkyvyysvaatimukset. Rekisterikilpi saa voimassaolevan lain mukaan olla sivulla edellyttäen, että se näkyy kaikilta osin 30 asteen sektorilla molemmille sivuille eikä ole moottoripyörän sivuttaissuunnassa ulommaisin osa. Ehdotus merkitsisi teoriassa kevennystä nyt voimassa oleviin näkyvyysvaatimuksiin, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että tästä aiheutuisi havaittavia kielteisiä turvallisuusvaikutuksia. Takalyhdyn sivuasennus on jo nyt (lainvastaisena) erittäin yleinen, eikä sen ole todettu MMAF:n tutkimuksissa tai ylipäätään missään muuallakaan aiheuttavan turvallisuusongelmia, sillä takalyhdyn 30 asteen sivuttaissuuntainen näkyvyys käytännössä riittää kaikissa liikennetilanteissa. Monissa valtioissa rakenne on sallittu. Toisaalta rakenne on jo nyt Suomessakin sallittu ennen 1.1.1984 käyttöönotetuissa moottoripyörissä. Tästä seuraa, että uudempia moottoripyöriä koskeva tiukempi sääntely on omiaan välillisesti ehkäisemään ajoneuvokannan uudistumista.

Myös symmetriavaatimuksesta on voitava poiketa, jos siihen on perusteltu syy; symmetria ei ole itseisarvo, eikä välttämättä esteettinenkään arvo. On huomattava, että etulyhdyn osalta symmetriavaatimuksesta on poikettu jo voimassa olevassa laissakin silloin, kun lähi- ja kaukovalot ovat omissa umpioissaan. Valaisimia koskevat kansainväliset säädökset sallivat myös poikkeuksia suurille sarjavalmistajille, joten tasapuolisuuden nimissä poikkeuksia on sallittava harrastajillekin. Eikä liene lainsäätäjällekään mielekästä kieltää jotakin rakennetta, jos kokemusperäisesti jo valmiiksi tiedetään, että kieltoa ei tulla noudattamaan. Jos asialla olisi aidosti turvallisuusvaikutuksia, kieltoa kenties noudatettaisiinkin yleisemmin…

---

⁴Ennen 1.1.1989 käyttöönotetussa moottoripyörässä riittää, kun takavalaisin on väriltään punainen ja teholtaan vähintään 2 W sekä jarruvalo teholtaan vähintään 10 W (ANA Tpp 74 ja 76 §, MAA Tpp 34 § 1 mom g-kohta). Vaatimus jarruvalosta tuli moottoripyörille voimaan 1.7.1967. Koska jarruvalo on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin hyödyllinen varuste, sellaisen asennusta voi varauksitta suositella myös vanhempiin moottoripyöriin.

⁵Katsaus valaistuslainsäädännön historiaan paljastaa, että vaatimus takalyhdyn symmetrisestä asennuksesta tuli pakolliseksi vasta 1.1.1989 tai sen jälkeen käyttöönotettavissa moottoripyörissä, jolloin valaisinlaitteiden e-hyväksyntä tuli täysimääräisesti Suomessa voimaan. Käytännössä takalyhdyn sivukiinnitys on kielletty kuitenkin jo 1.1.1984 lukien, sillä näkyvyysvaatimus asetettiin tuolloin 80 asteeseen molemmille sivuille (ANA Tpp 74 §). Sen sijaan ennen 1.1.1984 käyttöönotetuissa moottoripyörissä vaadittiin ainoastaan 30 asteen sivusuuntaista näkyvyyttä, mikä merkitsee, että takalyhty voidaan tämän ikäisissä moottoripyörissä kiinnittää myös epäsymmetrisesti sivulle. Mitään moottoripyörää koskevaa vaatimusta takavalon symmetrisestä asennuksesta ei vanhemmista lainsäännöksistä käy ilmi (MAA Tpp 8 § 4-5 mom ja 34 § 1 mom g-kohta).

Rekisterikilven valo ja takaheijastin

Rekisterikilvelle on asennettava valkoinen hyväksytty valaisin, joka valaisee kilven, mutta ei näytä valkoista valoa taaksepäin. Usein rekisterikilven valaisin on ryhmitetty takalyhtyyn, mutta esimerkiksi sivukiinnitteisessä rekisterikilvessä tarvitaan erillinen valaisin.

Sellainen valaisin, joka korvaa rekisterikilven kiinnityspultin, on valaisinvaatimusten mukaan sallittu, mutta rekisterikilven asennusta koskeva lainsäädäntö kieltää rekisterikilven osittaisenkin peittämisen. Toisaalta voi kysyä, olisiko tällaisen valaisimen käytöstä jotain erityistä haittaa kenellekään, sillä kilven numerohan säilyy luettavissa. Yhtä kaikki, ainakin toistaiseksi tämäntyyppinen rekisterikilven valaisin on kielletty⁶.

Takana pitää olla myös punainen, e-hyväksytty, muu kuin kolmionmuotoinen heijastin. Se pitää asentaa keskilinjalle. Minimiasennuskorkeus maanpinnasta on 250 mm, maksimi 900 mm. Näkyvyysvaatimukset sivuillepäin ovat 30 astetta, ylös- ja alaspäin 15 astetta. Toisinaan takalyhdyssä on heijastinpinta, joka täyttää heijastinvaatimuksen⁷.

Voidaan kysyä, miksi takana pitää olla heijastin, kun etuheijastinta moottoripyörässä ei saa olla ja sivuheijastimetkaan eivät ole pakolliset. Ajon aikana takalyhdyn palaessa heijastimella ei ole mitään merkitystä, mutta takalampun rikkoutuessa se tietysti toimii jonkinlaisena ”varmuusvälineenä”. Samoin heijastimesta on hyötyä pysäköitäessä pyörä pimeän aikaan tienvarteen. Tätä tilannetta silmällä pitäen sivuheijastimistakin saattaa olla hyötyä, vaikka usein niiden muotoilu ei esteetikkojen silmää erityisesti miellytäkään.

Sinänsä vaatimus ei kuitenkaan aiheuta suuren suurta ongelmaa, sillä heijastimeksi kelpaa melkein mikä tahansa polkupyöräkaupasta saatava pieni punainen hyväksyttyä mallia oleva heijastin. Asennusvaatimuksia voisi kuitenkin tarkistaa siten, että heijastimen saisi asentaa rekisterikilven yhteyteen sivuun samoin edellytyksin kuin kilvenkin.

Kuva: Tämä kilpivalo on tarkkaan ottaen laiton. Kuvan vilkkujen laillisuus sen sijaan vaihtelee vuosimallin mukaan.

Kuva: Myös rekisterikilven näkyvyydelle ja asennolle on omat säädöksensä. Tämä vaikuttaa mm. takavalojen asentamiseen.

---

⁶Vaatimus rekisterikilven valosta tuli voimaan 1.1.1984. E-hyväksyntää vaaditaan 1.1.1993 alkaen.

⁷Vaatimus punaisesta takaheijastimesta tuli voimaan jo 1.12.1957. Ajoneuvorekisterikeskuksen hyväksymää tai e-hyväksyttyä heijastinta on vaadittu 1.1.1984 alkaen.

Suuntavilkut

Suuntavilkkujen komponenttivaatimusten osalta viittaan yllä takalyhdystä esitettyyn ja totean, että voimassa olevan lain mukaan suuntavilkkujen on oltava e-hyväksyttyjä. Hyväksyntävaatimukset vastaavat pääosin takalyhdyn hyväksyntävaatimuksia ja niin vastaavat käytännön ongelmatilanteetkin. Näin ollen esimerkiksi hehkulankapolttimon korvaaminen ledipolttimolla on yleensä kiellettyä.

Etusuuntavilkut on asennettava niin, että linssien sisäreunojen välinen etäisyys on vähintään 240 mm. Etusuuntavilkuilla on myös niiden valotehosta riippuvainen minimietäisyys etulyhdystä, valaisevien pintojen välisen etäisyyden on oltava 20–75 mm. Takasuuntavilkkujen linssien sisäreunojen välinen minimietäisyys on 180 mm. Sekä etu- että takavilkkujen minimikorkeus maasta on 350 mm, maksimikorkeus 1200 mm. Takavilkkujen on myös sijaittava enintään 300 mm etäisyydellä pyörän takimmaisen kohdan, usein takarenkaan, kautta kulkevasta tasosta. Vilkkumistaajuuden on oltava 1-2 kertaa sekunnissa. Vilkkujen näkyvyysvaatimukset ovat 80 astetta sille sivulle, jonne kääntymistä vilkku ilmaisee sekä 20 astetta sisäsivulle. Myös suuntavilkuille on asennettava vihreä merkkivalo⁸.

Saako moottoripyörään asentaa suuntavilkut ohjaustangon päihin? Voimassa olevan lainsäädännön nojalla Kellermann™-tyyppiset hyväksytyt tangonpäävilkut kelpaavat etusuuntavilkuiksi, mutta eivät takavilkuiksi, koska vaatimus 300 mm maksimietäisyydelle pyörän takimmaisesta kohdasta ei täyty. MMAF ry:n käsityksen mukaan mainittu maksimietäisyysvaatimus ei perustu oikein mihinkään, joten tangonpäävilkut pitäisi jatkossa sallia sillä edellytyksellä, että ne täyttävät näkyvyysvaatimukset. Toisin sanoen niiden käyttö myös takavilkkuina edellyttää, että ohjaustanko on riittävän leveä. Rakenne on hyväksytty myös monissa EU-maissa.

Vilkkujen asennusvaatimukset saattavat aiheuttaa myös chopperinrakentajalle tarpeetonta päänvaivaa. Esimerkiksi jäykkäperäisessä chopperissa luonteva paikka takasuuntavilkuille on takahaarukassa, mutta tällöin vähintään yksi asennusmääre jää yleensä täyttymättä. MMAF ry:n käsityksen mukaan vilkkuvaatimuksia olisi tarkistettava siten, että asennusvaatimuksista voidaan vähäisessä määrin poiketa silloin, kun se on moottoripyörän rakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä mahdollistaisi vilkkujen asentamisen ilman erillisiä pitkähköjä varsia esimerkiksi jäykkäperäkopterin takahaarukkaan.

Kuvat: Etu- ja takavilkkujen paikkojen mittaukset. Etuvilkut ovat liian lähellä toisiaan ja ne ovat myös liian matalalla. Silti näkyvyysvaatimukset täyttyvät. Takavilkut ovat myös liian matalalla, sensijaan etäisyys takaa on niukin naukin kunnossa. Näkyvyysvaatimukset täyttyvät myös taka vilkkujen osalta – molempiin suuntiin. Sen sijaan takavalon sijoittelu ei täytä pykälänikkarin toiveita. Kuvien mittamiehenä häärää Mr Welo.

---

⁸Vilkkuvaatimus tuli moottoripyörille pakolliseksi 1.1.1984, jonka jälkeen käyttöönotetuissa prätkissä täytyy vilkut olla (ANA Tpp 77 §). E-hyväksyttyjä vilkkuja vaaditaan 1.1.1989 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa moottoripyörissä, tätä aikaisemmin vilkkujen tuli olla ruskeankeltaiset ja teholtaan vähintään 15 W (ANA Tpp 77 §). Epäselvyyksiä esiintyy toisinaan sen suhteen, saako tätä ennen käyttöön otetusta moottoripyörästä poistaa suuntavilkut. Käytännössä ei aina tiedetä, onko jokin tietty malli tehtaalta vilkuilla varustettuna lähtenyt vai ei, joten katsastuskäytännössä näytetään sovellettavan vuotta 1984 rajana. Tämä tulkinta on johdonmukainen myös sen ajatuksen kanssa, että ajoneuvoa ei saa muutostoimenpitein heikentää siitä turvallisuustasosta, jota laissa ajoneuvon käyttöönottoajankohtana edellytettiin.

Artikkeli PDF-muodossa

Ohessa ylläoleva artikkeli PDF-muodossa tulostamista varten. Mukana boonuskuvia sekä taulukko josta voit yhdellä silmäyksellä tarkistaa valomääräykset.

Dokumentti: http://www.mmaf.fi/documents/Tekniikka-Valomaaraykset200802.pdf

---

MMAF:n jäsenet (http://www.mmaf.fi/jasenrekisteri/) saivat tämän dokumentin siististi painettuna ja kotiin kannettuna jo helmikuussa. artikkeli on julkaistu aikaisemmin myös S-Moto -lehdessä joka niinikään tulee jäsenille jäsenetuna.

Jaahas?! Voiko wanhaan umpioon (2006) lätkäistä e-hyväksytyn xenon-polttimon e-hyväksytyllä muuntimella (ballasti), jos umpio ei ole erikseen juuri xenon-valoille hyväksytty?

Jos se Xenon-satsi on e-hyväksytty käytettäväksi H4-polttimon tilalla H4-umpiossa niin sittenhän homma on ok.

Ongelmahan on se, että H4-polttimossa pitkien ja lyhyiden valolähde on eri kohdassa + osittain varjostettu ja umpio on muotoiltu valokuvion oikeaa muodostusta varten tätä ajatellen. Eri mallin polttimon (esim. se Xenon) valolähde on eri kohdassa --> valokuvio menee pieleen. Toinen ongelma on, että valon määrälle on säädetty tietyt raja-arvot ja eri tyyppinen polttimo kuin se mihin se heijastin + linssi on suunniteltu voi ylittää / alitaa nämä rajat.

Markkinoille on tullut Xenon-satseja H4-umpioissa käytettäväksi. Satsissa on mukana pieni moottori joka síirtää & varjostaa tuota valolähdettä pitkien ja lyhyiden mukaan niin, että valokuvio pysyy sallituissa rajoissa.

eikö umpiosta pitäisi löytyä merkintä,että se on hyväksytty xenon valolle???...se että siihen laittaa e-hyväksytyt kamppeet polttimon tilalle ei tee itse umpiosta e-hyväksyttyä...kuorma-autoilun puolella myydään ns.vinosilmään ajovalon "lasia",joko h7 tai xenon umpioihin...lasi,eli muovi on sileä,koska valokuvion tekee umpio,"lasit" on tismalleen samanlaiset,xenon "lasin" voi laittaa h7 umpioon,mutta ei toisinpäin,koska joku merkintä puuttuu tästä "lasista"...se kuka näitä kyttää on taas eriasia...

Valaisimet hyväksytään kokonaisuutena ja niissä sallittujen valonlähteiden leimat pitäisi näkyä umpiossa. Autopuolella näitä on valmistuksessa ja standardisoinnissa huomioitu mielestäni pikkaisen paremmin, mutta pyöräpuolella aihetta pitäisi hiukan opiskella lisää, jotta näihin voitaisiin muodosta aluksi jokin epävirallinen kanta, sen jälkeen arvioida turvallisuusvaikutukset ja viime kädessä tehdä tarvittavat säädösmuutokset. Toistaiseksi polttimoita ei voi säädösten mukaan korvata, vaikka leimoja löytyisikin, jos umpio ei ole tähän tehty.

Eli kirjoittelinko mä tuossa ylempänä lööperiä? Siis jos on H4 ja e-hyväksytty umpio & lasi ja siihen laittaa H4-käyttöön e-hyväksytyn Xenon-sarjan niin se ei käy? Vaikka se Xenon-sarja on nimenomaan e-hyväksytty H4-polttimon tilalla käytettäväksi?

Meneepi taas §-hifistelyksi, tätä knoppidetaljia tienpäällä tietää tuskin kukaan (saatikka välittää), paitsi me muutamat jotka täällä väännetään...

Lööperiähän se. Sellaista hyväksyntää, jossa Xenon hyväksyttäisiin H4:n korvaavaksi, ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan. Umpiot hyväksytään tietyille hyväksytyille polttimoille, ja umpiossa pitäisi olla merkinnät, joissa kyseisessä umpiossa sallitut polttimot luetellaan. Jossei siellä lue Xenon-polttimoa, sitä ei saa kyseisessä umpiossa käyttää. Eri asia on sitten, kuka noita ryhtyy tien päällä tutkimaan, yleensä sinivuokoillekin riittää, kun siellä on se e-kirjain...


Sitähän tää on. Arkijärjellä varustettu harrastaja pärjäisi aivan hyvin ilman pykäliäkin. Kun tämä meneillään oleva hifistely saadaan päätökseen, vetäydyn itse vain ajelemaan ja rakentelemaan moottoripyöriä enkä hifistele enää yhtään. 8) :P

Kiitos oli rankaa tietoa, nyt aloitetaan electran valo viidakon selaaminen, mitä saa palaa ja mitä ei. Laskin tossa äkkiä että pyörässä on 15 kpl  valoja + tulpanjohdoissa vilkkuvat valot. ???

Aito dialogi ei sisällä pelkästään kysymyksiä ja niihin oikeita vastauksia. Esimerkiksi itselleni (joka pääosin tiedän vastaukset) enemmän informaatiota saan juuri viesteistä, joista ilmenee miten jonkun asian ajatellaan olevan. Muutoin paljon kokonaisuuden kannalta oleellisia kanavia, tietoja ja ajatuksenjuoksuja jää syntymättä. Eli vaikka vastaus ei ollut oikea, sisälsi se enemmän informaatiota minulle kuin se oikea vastaus. Jos nyt  ajatuksenjuoksustani saa selkoa...

Kyllä saa! Ylläoleva lainaus sisältää suuren annoksen viisautta!

Mikäli muistan oikein niin tuo Xenonvalolle hyväksytty umpio ei ole ainoa vaatimus vaan pykälissä lukee myös että ajoneuvossa pitää lisäksi olla valojen automaattinen korkeudensäätö. Ja muistaisin vielä että tuo termi ei ollut "ajoneuvossa" vaan jotain minkä saattoi tulkita niin, että nämä säädökset eivät koskeneet kuin nelipyöräisiä.

Niin tai näin, mulla on ollut tuommonen E-hyväksytty vitivalkoinen tarvikexenoni nokalla vuoden verran ja eipä ole virkavalta puuttunut -- tosin viime viikolla vastaantuleva poliisiauto vilkutteli valoja jonka tulkitsin merkitsevän että pistä poika pitkät pois vaikka lyhyillä mentiin, xenonin valoteho kun on ylivoimainen. Todettakoon että vaikka lamppu on kirkas niin se ei kuitenkaan häikäise vastaantulijaa.

Henkilökohtaisesti toivon ja uskon että virkavalta ei ole kiinnostunut rutisemaan liikenneturvallisuutta parantavista muutoksista, oli ne sitten lain kirjaimen mukaisia tai hieman siitä sivussa.

Korkeudensäätölaite vaaditaan niissä ksenonsäädöksissä joita on, mutta tuossapa on juuri se onkelma eli autopuolella asiaa on mietitty, pyöräpuolella erikseen taas ei. Aika paljon saa autoonkin lastata ennen kuin nokka merkittävästi nousee, melkein ainoat tilanteet on ollut yksiakselisen perävaunun tai kärryn veto kivalla vetoaisapainolla. Enkä edelleenkään tarkoita, että ksenonit tulisi sallia räiskymään kaikenlaisissa umpioissa, mutta joku oikea ja mietitty lähestymistapa noihinkin tarvittaisiin.

Millainen se "oikea ja mietitty lähestymistapa" oiken voisi olla? Vaihtoehdot tuntuu olevan kovin vähissä. Olen yrittänyt löytää pienikokoisia xenon-lisälähivaloja, mutta eipä sellaisia ole myynnissä, ei pieniä sen enempää kuin isojakaan, koska ei autoihin sellaisia saa laittaa. Jos löytyisi, niin voisin vaikka laittaa sellaiset sivuille ja jättää alkuperäisen vain pitkille valoille. Korvaavaa umpiota taas on aika turha etsiä, sen kun pitäisi sopia siihen reikään jonka saksalainen insinööri on katteisiin piirtänyt. Eikä siihen koloon ole tarjolla kuin se alkuperäinen umpio. Tästä jää vaihtoehdoiksi aika vähän; Joko päätetään, että H4:n tilalle suunniteltu xenon käy, tai sitten päätetään että liiallinen valon määrä on turvallisuusriski ja kielletty. Lienee turha toivoa, että tässä maassa vastaus voisi olla jotakin muuta kuin jälkimmäinen (esim. autojen hätäjarrutuksesta syttyvät varoitusvilkuthan on virkamiehet täällä todenneet vaarallisiksi, vaikka maissa joissa on autoja kertaluokkaa enemmän ne on todettu hyviksi)

Yksi sallittu muutos on vaihtaa se H4-lamppu malliin, joka antaa enemmän valoa. Phillips väittää, että heidän "X-treme power" tuottaa 80% enemmän valoa kuin tavallinen ja Osramilla pitäisi olla joku +90% malli, mutta onko nuo oikeasti tavallista polttimoa parempia?

Tähän ei tainut tulla muutosta?

Ei tullut ei. Takavilkut pitää olla erikseen.

Hayabusassa on pitkä ja lyhyt erikseen
ja niinpä mitään moottoreita ei tarvita
Valokuviosta en muuta tiedä kuin että ne on huollossa erikseen tarkistettu ettei häikäise, oikein laitteilla ja vielä vakuutusyhtiön ukko mukana.
Eli ottaen huomioon lyhyen akselivälin ei pitäisi edes kuormatessa häikäistä, koska silloin myös jäykennetään peräiskaria jos kuorma on maksimissa
Eivät oo poliisit vielä vaatineet pyörän keulan purkamista tarkastaakseen E-merkintöjä ja ne siis löytyvät sekä polttimosta että ballastista, tuskin umpiosta tai lasista.
Käytännössä MITÄÄN ongelmaa ei ole havaittu vaikka pelkäsin juuri tuota valojen vilkuttelua, mutta ilmeisesti tarkkarajaisempi Xenon-valokeila häikäisee vähemmän!!

Onko kellään tietoo tost takaheijastimesta,tartteeks en tosiaan olla punane ? ja onko koko määritelty?? .Meinasin laittaa samanlaista teippii ku paloautoissa käytetään (3m muistaakseni heijastava) mutt eri värisenä  ???

juu punainen on takaheijastimen väri ja vaatimukset riippuen pyörän käyttöönotosta.

Keltainen  heijastin käy sivuheijastimeksi, mutta sehän ei ole moottoripyörässä pakollinen, mutta esim tietyn ikäisessä mopossa on pakollinen.

Toisesta ketjusta lainattua:


Valoja saa muistaakseni olla kaksi kappaletta, sijoittettu symmetrisesti keskiviivaan nähden.

Asiasta säädetään direktiivissä 2009/67/EY http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:222:0001:01:FI:HTML (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:222:0001:01:FI:HTML) (sitä ennen oli 1993-2009 voimassa direktiivi 93/92/EEC) ...joka jaksaa tuosta tavata kertokoon totuuden....

Näyttää siltä että muistikuvasi parkkivaloista olisi ihan oikein.

Mutta vaikuttaa siltä, että huomiovaloja ei edelleenkään saa laittaa. Kummallista, kun autoihin ne tulivat pakollisiksi, niin miksi moottoripyörissä sellaiset on kielletty?

Terveppä terve!

Vieläkö tuo on säädös on voimassa että kilven kallistuskulma saa olla enintään 30 astetta. Tuli tuossa oltua liikkuvan ratsiassa, johon kuului myös pyöräpoliisi. Hän oli sitä mieltä että kilven kallistuskulma saa olla enint. 9 astetta. Tosin omassa oli kyllä lähemmäs 50 astetta :D Sanomista tuli myös led-takavalosta, joka sisältää vilkut.
Mutta oli sitä mieltä että mitataan etäisyys reunimmaisista ledeistä (valosta siis puolet välkkyy keltaisena vilkun ollessa päällä), jolloin vilkkujen välinen etäisyys on riittävä. Tässä tapauksessa ei tosin edes laittaneet merkintöjä paperiin, vaikka kyseessä onkin fighteri ;)

Hei!

Vieläkö ko. säädös riittää ajovalolle ja takavalolle? Eli E-hyväksyntää ei tarvita jos pyörä otettu käyttöön ennen 1.1.1989. Jos mahdollista niin esim. linkki lakiiin niin on konttorilla mitä näyttää. Kiitos!

Tekninen vaatimustaso määräytyy käyttöönottoajankohdan mukaisesti. Uusilla pykälillä voidaan näihin tuoda helpotuksia. Toivottavasti et joudu tätä periaatetta selitteleen jossain konttorilla, sillä jos näin on niin katsurilta jäi lakiopin eka kurssi käymättä.

Lakilinkit: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=29.0 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=29.0) ja esim. muuntelun osalta katso Asetus L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamisesta ja korjaamisesta, 2 §.

Eipä sattunut taas vastaus silmään. Vaikuttaako jarruvalon sijainti takavilkkuihin? Eli kun mulla on jarruvalo sivukilpitelineessä takaa vasemmalla, pitääkö vasemman takavilkun olla jarruvalon vasemmalla puolella? (kuinka muuten takaa tuleva hämärällä ymmärtää aikeeni kääntyä vasemmale, eikä oikealle?) Joo, tiedän, vm -72 pyörä ei moisia kaipaa. Helpottais vaan työmatkaliikenteessä kaistan vaihtoa...

edit: Hups, löytyi tuolta keskustelua http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1577.msg7863#msg7863 (http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1577.msg7863#msg7863)

Jos en ihan väärässä ole, niin eikö tuo alkuperäinen artikkeli ole ollut joiltain osin virheellinen uuden lakipaketin tultua voimaan 1.1.2010? Ainakin vaatimus takaheijastimen e-hyväksynnästä jäi pois ja varmasti jotain muutakin, takavilkkujen korkeusvaatimusta yms. Pitäiskö toi ohje päivittää ajanmukaiseksi?

Joo pitäisi. Halukkaita editoreita?

Olenko ymmärtänyt oikein, että 2012 alkupuolelta lähtien autoissa hyväksytään DOT merkinnällä olevat valot, mutta moottoripyörässä ei?

Löytyykö asiasta mustaa valkoisella selkokielisesti?

Voidaan hyväksyä, jos vaatimukset täyttyvät ja hyväksytyn asiantuntijan lausunto vaaditaan. Moottoripyöriä tämä ei koske, ainakaan viellä.

Selkokieltä näistä ei löydy missään.

Mutta DOT valot voidaan hyväksyä 2012 alkaen autoissa erityisin ehdoin ja myös Xenonit käyvät myös. Umpion vastaavuus on ratkaisevin, joten siitä tarvii olla tarkat tiedot. Takavaloja poraillaan edelleen, että silleen.

Moottoripyörää nämä eivät koske. Näkyyköhä se oma rapellys sielä tiellä paremmin kuin tehtaan suunnttelema?

Mistä lähtien tehtaan suunnittelema on automaattisesti parempi? Tehtaan tärkein tavoite on kustannusten pitäminen mahdollisimman pieninä, siinä missä yksittäinen rakentaja voi panostaa takavalon rakentamiseen potenssiin enemmän fyrkkaa. Mistä lähtien itse tehdyt osat ovat automaattisesti räpellyksiä?

MMAF jasenistö ottaa muutokset vakavasti. Mutta joppari ei. Jopparin tarketti on saada kilvet ja siellä niitä kukkasia syntyy. Rasiaporat pörisee...

En oikein löytänyt käyttäytymisohjeita foorumille (saako kaivella vanhoja ketjuja vai luodaanko aina uusi) niin kyselen tässä topikissa sitten.
Pari asiaa on mielessäni.

1. Saako ajovalojen eteen asentaa lasin tai muovin. Ideana siis se, että etukatteeseen tulee ellipsoidi-tyyppiset ajovalot ja niitä olisi helpompi pitää puhtaana hyönteisistä sun muista, jos valot olisivat piilossa katteen mukaan muotoilun kirkkaan muovin takana. Tähän taidan valitettavasti tietääkin vastauksen, mutta kysyn silti.

2. Takavilkuissa on kai edelleen voimassa tämä 300mm enimmäissetäisyys pyörän takimmaisesta osasta. Tästä on ilmeisesti päättäjien kanssa väännettykkin noiden tangonpäävilkkujen tiimoilta, mutta koskettaahan tämä muitakin tapauksia kuin niitä.
Ajatellaanpa vaikka jotain streetfighteria, johon on tehty yksipaikkainen lyhyt pystyperä. Takahäkki katteineen sijaitsee kokonaisuudessaan taka-akselin etupuolella. Takahäkkiin saa nätisti ja asetusten mukaisesti takavalon, heijastimet ja jopa rekisterikilven (negatiiviseen kulmaan) asennettua.
Entäpä vilkut? Tuo 300mm on käytännössä noin taka-akselin kohdalla (pyörän takimmainen osa on takarenkaan pinta). Eli tähän jos asentaa takavilkut asetusten mukaan on pari vaihtoehtoa:
- Ensimmäisessä rakennetaan jotkut ihme sarvet törröttämään takahäkistä taaksepäin ja vilkut asennetaan niiden päihin. Tämä on kyllä aivan älytön toteutus.
- Toinen vaihtoehto on asentaa vilkut takaswingiin siihen taka-akselin kohdalle. Tämä taas mielestäni näkyvyyden kannalta on paljon huonompi vaihtoehto, kuin jos vilkut asentaisi takahäkkiin takavalon ja rekisterikilven lähettyville.
Eli ehdottaisin, että tätä vilkkuasiaa otetaisiin uudestaan pöydälle tältä tiimoilta.

edit: vähimmäisetäisyys -> enimmäisetäisyys

1. Ei saa. Yllättäen...

2. Kyllä, toi on edelleen voimassa. Jotain diskurssia tosta käytiin APU 2-paketin yhteydessä, mutten enää muista mitä. Täysin selvä asia on, että toi 300 mm maksimietäisyys ei perustu mihinkään muuhun kuin jonkun virkamiehen stetson-harrison-menetelmän epäonnistuneeseen käyttöön. Mikä sitten olisi sopiva raja-arvo, sitä tarttis vähän miettiä. Tangonpäävilkutkin näkyy sangen hyvin edellyttäen, että tanko on tarpeeks levee. Joku muu (c) ottanee ton asialistalle, kun laaditaan APU 2.1.

Ton 300 mm etäisyysvaatimuksen sijaan pitäisi pitää kiinni näkyvyysvaatimuksesta määrättyihin suuntiin. Itselläni on ihan vastaava tilanne jossa takavalo ja vilkut sijaitsevat taka-akselin etupuolella - näinollen ne ovat laittomat. Mutta en anna sen häiritä koska ne näkyvät erinomaisesti tarpeellisiin suuntiin. Paljon paremmin kuin jos ne olisivat siinä taka-akselin lähistöllä.

Sitten tosta valosta. Mulla on yhteen projektiin tulossa Kawasakin tuplat projektiolamput joista toinen on pitkä ja toinen pätkä. Niiden edessä on tehdasasennuksena kirkas muovilinssi (jossa tosin e-merkinnät) joka ei vaikuta mitenkään valokuvion kirkkauteen tai muotoon. Eli jos et muuta keksi niin hanki jotkut tuollaiset valot ja leikkele niistä muoveista sopivat palaset.

Kuinkas kannattaisi toimia tällaisessa tilanteessa: Olen viemässä maahantuontileimalle vuoden 2006 H-D Road Glideä, jossa on DOT-hyväksytty etuvalo. Vuosimallin perusteella siinä kuuluisi tietysti olla E-hyväksytty etuvalo, mutta sellaista ei ole Harley-Davidsonilta saatavilla. Millaisia toimenpiteitä / perusteluja vaaditaan, että DOT-hyväksytyn valon saa katsastettua? Voin tietysti katsastaa pyörän jollain toisella etuvalolla ja laittaa konttorilla käynnin jälkeen orkkiksen takaisin paikalleen, mutta se hankaloittaa elämää tienvarsikatsastuksissa.

Eikös kannattais hankkia jostain motonetistä tms samankokoinen halpa E-hyväksytty umpio missä on parkkipolttimo, vai miten sen parkin ajattelit toteuttaa? Euro-parkkien johdot löytyi suht kivuttomasti ainakin 2008 touringissa.

Ongelma on juuri siinä, että sopivia E-hyväksyttyjä umpioita ei saa tuohon vuosimalliin. Uudempiin saa, mutta ne ei käy suoraan ja hinta on tähtitieteellinen. Siksi haluaisin saada pyörän katsastettua tuolla Dot-hyväksytyllä etuvalolla jos se vaan mitenkään on mahdollista. Eli onko mahdollista saada pyörä dot-valolla katsastettua, jos vastaavaa E-hyväksyttyä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. 

RG:ssä on tällaiset soikeat etuvalot, eli pysyvänä asennuksena motonetin lamput ei oikein sovi

(http://www.hdforums.com/forum/attachments/electrical-and-lighting/121385d1275955009-2010road-glide-headlight-modification-p1010092.jpg)

Onnituiko DOT- valot?

Jos olisi mun pyörä niin kyllähän sen katsastaisin jollain E-hyväksytyllä etulyhdyllä, ehkä se alkuperäinen saattaisi kyllä palata sinne paikoilleen aika pikaseen...

Pitääkö vm1978 pyörässä olla kaukovalo..? Modifioin vanhasta itäsaksalaisesta auton lisävalosta ajovalon, sisään ei mahdu H4 polttimo, jotenka laitoin H7 poltttimon...

Toi onkin mielenkiintoinen kysymys. Nimittäin katsastajan käsikirjassa ei ole kaukovalovaatimusta 01.07.1967-01.01.1984 aikavälille.


Mutta jos vaan laittaisit sen, ei tien päällä sitä kukaan tule kyseenalaistamaan. Muutoskatsastuksen ajaksi voit laittaa normivalon jos katsuri nyt sattuisi sitä vilkaisemaan.

Kiitos Hemuli vastauksesta, kytken idänihmeeseen sähköt ja sillä mennään. :)

Luin raamattua väärinpäin. Keksin tuosta että -74 sivuvaunuun saan laitaa ajovalon, jossa on pitkä sekä lyhyt valo? Jos uudempi ku -84 niin lähivaloa ei saa käyttää?

Mites nykyisellään on takavalon asentaminen? Tarviko olla vielä keskilinjalla tai symmetrisesti kahdennettu molemmin puolin, vai voinko lätkästä kilpitelineeseen sivuun. Pyörä -97 vuosimallinen Virago.

Koitin katella treadeja mut kaikki on aika vanhoja.

Mun mielestä vastaus tähän annettu tän saman ketjun 3.viestissä

Lainauksessa mukana vain osa postista

Njoo, niinkuin sanoin. Aika vanhaa tietoa mutta jos on edelleen paikkansapitävää niin ei sitten mitään.

Kiitokset.

http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/5b3f290101b3430d21e273b03487d636/4733-KatsastajankasikirjaVersio20.pdf

Koskeeko symmetriavaatimus sekä taka-, että jarruvaloa?
Omassa on nyt sivukilven päällä jarru- ja kilpivalo, takavalot vilkkujen kanssa molemmin puolin. ;D

Aiemmin oli normivilkut ja valot kilven päällä, ei setä sininen ainakaan osoittanut kiinnostusta, kun paikallisen mopoliikkeen pihassa seisoessani ohi ajoivat, olipa jopa mp-polliisi kyydissä.

Jep

No on se ainakin puolilaillinen... :P

Mitenkäs jos laittaa lisäjarruvalon penkin taakse, vai saako jarruvalo ja takavalo olla erillään?

Ja tämäkin vasta jos tulee virkaintoilijoita tutkimaan...

Löytyyhän toki E-hyväksyttyjä vilkku-valo-jarruvalo toteutuksia, rahalla saa ja mopolla pääsee. ;)

Täytyy nyt kysyä vielä varmistus kun en onnistunut löytämään definitiivistä vastausta. Eli olen toteuttamassa '02 Triumph Daytonan takapään valaistuksen LEDein niin että aion vaihtaa koko valaisimen kahteen e-hyväksyttyyn LED valaisimeen joka pitäisi siis käsittääkseni olla ihan fine koska sinne ei siis laitea mitään ledipolttimoit orkkiksia korvaamaan vaan ihan "legit" ledivalaisimet. Samoin etuvalaisin on katreiden poiston yhteydessä korvattu kahdella halogeeniprojektorilla jotka myös varustettu tarvittavin leimoin, myös vissiin lain kirjaimen mukainen?  Tarkotus olis käydä kirjaamassa muutokset prujuihin ettei tartte tapella maantien päällä, ainoa mikä tällä hetkellä tökkii on etuvilkkujen näkymä sisäänpäin kun jää eturenkaan taakse tämänhetkiseltä paikaltaan sekä niistä puuttuvat e-merkinnät. Onko noi kuinka niuhoja olleet yleensä niistä, siskon minin olen ainakin katsastanut onnistuneesti kera led rekkarivalojen ja kysyin että eikös nää pitäis käydä niin sano että periaatteessa ei muttei he ole niihin puuttuneet, santarmeilla tietty suurin nuija vissiin tässäkin... nuo vilkut vaihtunee e-mrkittyihin jos löydän jostain vastaavat, yhdet olen tähän mennessä nähnyt yksityisellä ja hintaa 10-11x noiden eBay versioiden verran...

Valomuutoksia ei tarvitse muutoskatsastaa http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0 mutta valojen on slti täytettävä määräykset näkyvyydeltään, merkinnöiltään jne. 

Luultavasti tämä ei ole sallittua, mutta tarkistaisin kuitenkin nyt asiantuntijaforumilta. Saako -85 vuosimallin moottoripyörässä olla kuvanmukaista keltaista etulyhtyä?

https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/t1/1536649_652906294774278_80761604_n.jpg (https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/t1/1536649_652906294774278_80761604_n.jpg)

Ei se keltainen siitä laitonta tee.

Viekas vastaus. Tekeekö siis joku muu aiitä laittoman? ;)

Ajattelematta nyt sen kummemmin E-hyväksyntää,  saako moottoripyörässä olla etulyhtyä jossa keltainen lasi tai heijastuspinta?

Eikäkö kysymys oli viekas, koska ei siihen ton kuvan perusteella pysty vastaamaan. Kuten sanottu, etulamppu saa näyttää keltaista valoa. Eikä E-hyväksyntä tuon ikäisessä ole pakollinen.

Aaa, selkis! :D
Kiitoksia jeesistä.

Moro!

Projektina 0.0.1980 (mitä sitten tuo pvm tarkoittaakaan...) käyttöönotettu Kawa.
Värkkään uutta takahaarukkaa leveämpää takanakkia varten, itse tehtyä pakoputkea, lyhennettyä takarunkoa jne. ja olen menossa keväämmällä konttorille.
Toimin itse äänialalla joten pystyn värkkäämään tarvittavaa vaimennusta suoraan dB-mittaria lukemalla, joten se ei ole ongelma.
Vaikkei valoja tarvitsekaan muutoskatsastaa, ajattelin kuitenkin laitattaa myös valoista merkinnät otteeseen.
Etuvalossa on vain parkki ja lähivalo, siis ei pitkiä. Tämän pitäisi siis olla ok, eikö?

Suurin kysymysmerkki on kuitenkin takavalo/vilkut.
Haluaisin tehdä kahdennetut takavalot jotka toimisivat samalla vilkkuina, vanhojen amerikkalaisten autojen tapaan. Eli jarruvalo toimisi vilkkuna. Siis vilkun aikana parkki sammuu ja jarruvalo vilkkuu, ja ainoastaan punaista valoa. Sijoittelu tietenkin pykälien mukaan. En tiedä miksi niitä kutsutaan enkä löytänyt aiheesta mitään näistä valomääräyksistä.
Jos ymmärsin oikein minun ei tarvitse välittää E-hyväksynnästä. Voinko siis käyttää valaisimena vaikka taskulamppua?

Onko tämä sallittua? Ja jos on niin mihin lakipykälään vetoan konttorilla?

Ja kehut hienosta toiminnasta ja mahtavasti tietoa sisältävästä sivustosta!

E-hyväksyntää ei tarvita. Vuonna 1980 käyttöönotetussa ei tarvita niitä vilkkujakaan. Jos sellaiset kuitenkin haluaa laittaa, pitää niiden olla oranssit. Sen sijaan lähi- ja kaukovalo pitää olla, takana ajo- ja jarruvalo.

Kirjoita eBay:hin "integrated tail light" niin saat jos jonkinlaista LED-takavaloa joissa on sinne ledien väliin laitettu keltaisia vilkuiksi, halvimmat jotain kympin luokkaa (ja laatu sen mukaista, oletan)

Kiitoksia vastauksista

Tuota väriasiaa hieman epäilinkin.
En ajatellut ostaa valmista valaisinta vaan tehdä itse parista pienestä valaisimesta.
Rekisteriin olisin halunnut merkinnän vain tienvarsikatsastajia varten....
Oletin ettei juuri tuonikäisissä kaukovaloa tarvita.

Vähän offtopic mutta koska olen edellisen kerran ollut tekemisissä pyörien rakentamisen kanssa n. 20 v. sitten ja ovat asiat hieman muuttuneet niin vieläkö takalokasuojien tai vastaavien peittävyyttä suhteessa takarenkaaseen mitataan asteilla?
Mistäköhän löytäisin tietoa/pykäliä koskien näitä asioita?

Kiitoksin...

Lokareita ei tarvii laisin  ;D

Ja ohjeita ja sääntöjä löytyy tältä samalta saitilta, hieman alempana olevista ketjuista. Kahlaa ne läpi ja ala hommiin.

Onko kenelläkään varmempaa tietoa, että onko nyt tullut/tulossa jotain helpottavia säädöksiä valojen ym osalta (koskien jenkkituontipyöriä)?
Tulossa -09 Ultra Classic rapakon takaa...

Sikäli kuin tiedän, ihan justiinsa ei oo tulossa mitään konkreettisesti elämää helpottavaa mistään. Sen sijaan kaikenlaista kiusantekoa suunnitellaan... ;D

Lokasuojapakko poistui 1998...

Sun pyörän tulee muutosten jälkeen täyttää joko käyttöönottoajankohtansa vaatimukset, tätä uudemmat vaatimukset tai kopterilaissa säädetyt rakenteen muuttamista koskevat vaatimukset. Käytännössä tämä merkitsee, että tietoa pitäisi kaivaa kolmesta paikasta.

Lähtökohtana ovat siis käyttöönottoajankohdan vaatimukset. Niitä ei suoraan löydy googlettamalla, vaan ne löytyvät vanhoista lakikirjoista. TraFi:n julkaisema Katsastajan käsikirja sisältää kuitenkin hyvän tiivistelmän. Se saattaa löytyä googlettamallakin.

Jos jokin vaatimus on käyttöönottoajankohdan jälkeen poistunut, se merkitsee, että sitä ei enää tarvitse noudattaa, vaikka käyttöönottoajankohtana se olisikin ollut pakollinen vaatimus. Erinomainen esimerkki on tuo lokasuojapakko. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin tutustumista tänään voimassa oleviin vaatimuksiin sillä silmällä, mitä sieltä puuttuu verrattuna käyttöönottoajankohdan vaatimuksiin. Suhteellisen vittumainen homma sellaisenaan. Käytännössä noita poistuneita vaatimuksia on kuitenkin melko vähän, lähinnä noi loksut, jotain pakoputkien mitoitusta koskeneita sääntöjä, stongan leveyttä ja korkeutta koskevia sääntöjä jne.

Kopterilain rakennettuja pyöriä koskevat vaatimukset puolestaan löydät täältä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078)

Erittäin selkeää ja yksinkertaista tämä ajoneuvolainsäädäntö, eikös juu? :P

Aaa..siis...tota...ööö... ???

Taisin kyllä (ehkä) tajuta mutta siis että kun meinaan jättää takalokasuojan pois ja mitoittaa satulaa vastaavan rakenteen päättymään jokseenkin taka-akselin paikkeille niin mun täytyy noista kolmesta paikasta tarkistaa tuo lokasuoja-asia?
Ja sitten sama homma etulokasuojan, pakoputken jne. jokaisen muutetun osan kohdalla erikseen, eikö?

Löysin Katsastajan Käsikirjan V2.0, en muista päiväystä mutta uudempaa en löytänyt.

Kieltämättä tällainen tietojen etsiminen ei-keskitetysti on aika veemäistä. Toki asiaa helpottaa tajuttomasti antamanne tieto tällä sivustolla koska muuten ei olisi kyllä mitään hajua mistä tuota tietoa voisi edes etsiä.

Taidanpa myös kysäistä konttorin sedän mielipidettä ennenkuin rälläkkä alkaa tosissaan laulamaan  :)

Teoriassa kyllä... ;D

Mutta ei sun noita käytännössä tarvii tarkistella, koska me on sulle jo asioista kerrottu. Lokasuojia ei siis tarvitse olla välttämättä ollenkaan, pakoputken mitoitukselle ja suuntaukselle ei ole erityisiä vaatimuksia jne.

Viiden pisteen vihje: kysy täältä aina ensin...

Ok, perille meni. Otan ne viisi pistettä...

Sellainen kysymys tuli, kun polliisisetät pysäytti tuossa äsken ja sanoivat kovasti että mun pömperi Kawan, vm -90, takavalo on laiton. Takavalona mulla tuossa on Hellan e- hyväksytty ledilamppu, sellanen pyöreä, joita kuorma-autoissa ja kärryissä paljon on. Pitääkö poliisin puhe paikkaansa vai oliko se vaan kade mun hienosta valosta :)

EDIT:
Ekan viestin perusteella saisi käyttää tuota valoa aivan laillisesti, kun sehän on E-hyväksytty ja on taka/jarruvalo.
Oletan olevani oikeassa?

Osasiko se poliisisetä kertoa miksi lamppu olisi ollut laiton? Puuttuiko heijastin tai oliko merkinnät jotenkin muuten prätkään sopimattomia? Oliko valo merkinnöiltään vain jarru- tai ajovalo (rekoissa noi on joskus erikseen josta seuraa eri E-merkit)? Näillä tiedoilla ei keksi mitä oli väärin, tai oliko miliisi väärässä.

Sanoi vaan että on laiton. Kerroin kyllä sille että se on ihan E-hyväksytty takavalo, mutta hänenmielestään se ei kelpaa kun ei ole moottoripyörään tarkoitettu. Takaa puuttui myös heijastin, jonka kyllä merkkasi erikseen.

Ja kyseinen valo on sellainen Hellan yhdistelmävalo, missä on jarruvalo keskellä ja ympärillä se ns. taka ajovalo. Ei se poliisi kyllä mitään e merkkiä edes katsonut, istui autossa pelkääjän paikalla kokoajan...Kilpikin oli kuulemma liikaa kenossa, vaikka pyysin mittaamaan ja todistamaan asian. Eipä tietty mitannut vaan totesi että se on näin. Eipä siinä muuta :D Kellokin oli niin perkeleesti ja kotiin piti päästä nukkumaan, niin en viitsinyt sen enempää urputtaa...

Kumpikohan valaisimista oli liikenneturvallisuuden kannalta parempi - uusi Hellan E-hyväksytty vai Kawan -90 orggis...

Näinpä...kovin usein tuntuu vaan että tuota ns. maalaisjärkeä ei saa käyttää missäänkohtaa...

Kuva ois kiva...

Ota semmonen kuva siitä lampusta, missä näkyvät e-merkinnät. Sitten voi tehdä tarkemman analyysin.

Siis niiku mitä helv.....???

Olisi aikomus kehitellä ihan omanlainen prätkämaski, toivon mukaan jopa useampia myyntiin asti. Projektiin tarvittaisiin mahdollisimman pienet tuplaokulaarit, eli käytännössä siis toisessa pitkä ja toisessa lyhyt. Valothan sai kahdentaa, eli ei siinä mitään ongelmaa, mutta....

Löysin tällaisen tiivistelmän:

01.12.1957 oli voimassa säädös, jonka mukaan moottoripyörässä
- tulee olla lähi- ja kaukovaloheitin
- kolmipyöräisessä kaksi edellä mainittua valonheitintä.
MaA Tpp 34 §, 392/57

01.07.1967 tai sen jälkeen käyttöön otetussa moottoripyörässä
- tulee olla E- hyväksytty tai symmetriset eurooppalaiset lähivalot
- kolmipyöräisessä riittää yksi valonheitin
MaA Tpp 34 §, 392/57 + 233/67

01.01.1984 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia olevassa moottoripyörässä tulee olla
- lähi- ja kaukovalonheitin
- väri valkoinen tai vaaleankeltainen
- lähivalon heitin E- hyväksytty tai vähintään 15 W lampulla varustettu symmetrinen lähivalo.
- 50 - 120 cm korkeudella
- saa olla kaksi valonheitintä, valaisevien pintojen väli enintään 10 cm lähivalo vain toisessa, kaukovalo molemmissa ja milloin valonheittimet päällekkäin, lähivalot ylemmissä. Referenssiluku enintään 40.
ANA Tpp 73 §, 150/83

Oletetaan että mopot ovat -84 uudempia.

Eli E-hyväksyntää ei tarvita kun valoteho on yli 15W? Joku katsastusmies kakoi aikaisemmin tuosta merkinnästä ja sekoitti pienen rakentajan perinpohjin. Mikä on kaukovalon teho? Entäs ledit? Noilla tehomäärillä voi tulla melko kirkasta??

Olis melko vinkeä tuote tulossa jos sais tuohon jonkun selvyyden ja inhimillisen ratkaisun. Auttakee hölmöö...

1989 eteenpäin tarvii olla e-merkintä.

Puusilmä, hitto kun löytys jostakin riittävän pienet E-projektiot tms...

Buellin XB9R ja XB12R malleissa on projektiovalot:

(http://www.moto123.com/ArtImages/87690/2008-Buell-Firebolt-XB12R-i002.jpg)

kaverin ducatissa ompi ei ihan tälläiset http://www.nettiosa.com/lahivalo_led_90_mm mutta vastaavat(purettu daf kuorma-auton umpiosta)...e-hyväksyntä löytyy led umpiosta,tosin vaatii pientä purkamista,mutta katsastajalle kelpasi...

Ja tähän valoasiaan vähän tulkinnavaraisia päivityksiä.

Ajovalo, näyttää Trafin ohjeessa 16.3.15, sille, että myös DOT valo hyväksytään? Moottoripyörään.

Pari otetta ko ohjeesta.

"Ajoneuvoon sovelletaan sen ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana voimassa olleita valaisinvaatimuksia. Vanhaan ajoneuvoon voidaan kuitenkin soveltaa  myös uudempia lievempiä  vaatimuksia. Esimerkiksi  huomiovalaisimet  voidaan  asentaa  myös  vanhaan moottoripyörään, mutta  huomiovalaisimia  koskevien  asennusvaatimusten  tulee  silti  täyttyä. "

"Valaisimen  tulee  vastata  rakenteeltaan  ja  ominaisuuksiltaan  tyyppihyväksyntää  tai  muuta luokitteluvaatimusta (esim. DOT), jos valaisimelta tätä edellytetään."

Näinkö tämä on tulkittavissa?
En löytänyt suoranaista E hyväksynnän vaatimusta itse valaisimelta, vain valaisin asennukselta.

Jos näin, niin vihdoin tullut jotain tolkkua tähänkin asiaan.

Ymmärränkö nyt niin, että ennen -84 rekisteröityyn moottoripyörään saa laittaa etulampun/etulamput todella vapaasti? Ei ole mitään näkyvyys/korkeus/etäisyys tms. esteitä enää?

Mä olen ymmärtänyt niin että sijoittaminen on kuitenkin määritelty samoin kaikissa pyörissä etuvalojen suhteen, mutta valojen/umpioiden merkinnät on vapaammat vanhemmissa pyörissä.. ja ettei pre '84 tartte tota parkkia. Fiksut korjaa, kun tyhmät sekottaa.

Mun asia liittyy myös tuohon pre '84 aikaan.
E-merkintä on tullut siis kaikkiin valoihin '89, joten niitä ei tarvitse huomioida, kunhan watit on oikein. Mitenkäs noi pätee ledien kanssa? Vilkut saa olla e-merkitsemättömät ledit, mutta 15W? Siinäpä onkin pähkinä purtavaksi että sellaiset löytää. Joo, ei tartte olla vilkkuja ton ikäsessä, mutta kuka ilman niitä haluaa ajaa? En ole ikinä ymmärtänyt miksi ajoneuvoissa mitataan valoja tehon yksiköllä kun valoisuuteen on oma lukunsa luxi.

Samainen 15W löytyy myös ajovalojen tiedoista. Tuollaisia LED valaisimia löytyykin sitten reilummalti. Mitenkäs tuon pitkien kanssa, sen vaadituista tehoista ei ole mitään tietoa. Sinne kun tuuttaa tuollaiset 55W LED valoa pitkille, kun varmasti näkee.

Olenko muuten tulkinnut oikein ettei takavalon ja jarruvalon tarvitse olla samassa umpiossa?

Kävin äsken auton katsastamassa ja kyselin MP:n valoista, kun on tulossa tuplaumpiot. Pyörä on -84, joten E/e-hässäkän voi onneksi unohtaa. Parkeista sanottiin, että pitää olla keskilinjalla tai symmetrisesti, mutta noin vanhaan pyörään ei parkkeja tarvii laittaa. Ystävällisesti vielä lähettivät sähköpostiin tämmöisen valo-ohjeen (http://www.trafi.fi/filebank/a/1426493931/4b7b58a892387813f9a0c45fb8eddb79/17114-L-luokan_valo-ohje.pdf).

Mielenkiintoinen kohta heti alussa, jos takavalon sijoitusta pähkäilee.
Eli ymmärtäisin, että takavalon voi asentaa sivukilpitelineeseen, jos näkyvyysvaatimukset täyttyvät. Tuosta ei sitten voi sanoa, että voiko "tuuning-valoja laittaa ollenkaan esim. kytkimen taakse.

Tervehdys foorumille!

Tuossa on työn alla 1984 mallinen shoveli, jota jalostetaan isolla kädellä ensi kesäksi. Pyörä on tuotu 2017 Ameriikoista, ja rekisteriotteessa lukee käyttöönottopäivänä 00.00.1984. Nuo valomääräykset ovat muuttuneet 01.01.1984 jälkeen rekisteröityjen pyörien kohdalla mm. niin, että vilkut ovat pakolliset. Tahtoisin jättää fillarista vilkut pois ihan vain esteettisistä syistä, mutta mietityttää virkavallan suhtautuminen asiaan. Onko siis niin, että tuo 00.00.1984 olisi porsaanreikä, jolla kiertää vilkkuvaatimukset ym, vai täyttyykö sakotusperuste siltä osin, jos jätän vilkut kaupan hyllyyn? Tuossa pyörässähän on ollut vilkut tehtaalta, ja siihen voivat periaatteessa vedota, mutta milläs ne sen todistavat?

Ei faktaa mutta omia mietteitä.
00.00.1984 varmaan meinaa, etteivät tiedä tarkkaa päivämäärää käyttöönotolle, mutta vuonna ´84 se on ollut. 01.01.1984 taas on ihka ensimmäinen päivä kyseistä vuotta. Eli mikäli käytöönotto päivämäärä on 83-84 vuodenvaihteen tällä puolella, istuu pyörä vilkullisten pöydässä.

Kannattaa harkita kahvanpäihin sopivia vilkkuja ja takapäähän saa varsin soppeleita pieniä ledejä jotka täyttää vaatimukset (pl 15W tehoa, mutta katsurit katsovat tuolloin silmällä). E-merkintää ei vilkuilla tai muillakaan valoilla tarvitse olla, joten joka kiinan kilke kelpaa.

Hei

Yksi takalyhdyn vaatimukseista on : punainen valo.
Onko lailista takalyhty jonka lasi on kirkas (läpinäkyvä) mutta kun pyörä on käynissä niin valo on punainen (ajo ja jarru valo samassa) ?
(lisään että on erikseen punainen heijastin)