SMOTOn perinteinen Motoparlamentti kokoontui Hämeenlinnan maisemissa maanantaina 28. kesäkuuta. Motoparlamentti on SMOTOn tapahtuma, johon kutsutaan saman pöydän ääreen mp-harrastukseen vaikuttavia viranomaisia ja päättäjiä keskustelemaan moottoripyöräilyyn liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna Motoparlamenttin osallistui edustajia Liikkuvasta poliisista, tullista ja Liikenteen Turvallisuusvirastosta Trafista (ex-AKE) sekä kansanedustaja ja MP Arkadian puheenjohtaja Kalle Jokinen. Myös MMAF:n edustus oli paikalla.
Tällä kertaa suurimman huomion keskusteluissa vei ajokorttilainsäädännön uudistus ja erityisesti lakiesityksessä kaavailtu kiristys toistuvien rikkeiden vuoksi tehtävään ajokieltoharkintaan.
Nykyisten säädösten mukaan ajokieltoon voidaan määrätä tiettyjen toistuvien rikkomusten perusteella. Ajokieltoon johtavien rikkomusten määrä on nykyisellään 3 kpl / vuosi tai 4 kpl / kaksi vuotta. Kuun alussa lausuttavana olleessa ajokorttilakiesityksessä tämä raja esitetään pidettäväksi ennallaan, mutta huomioon otettaviin toistuviin rikkomuksiin kaavaillaan lisäystä. Jatkossa mukaan laskettaisiin mm. sellaiset rikkomukset kuten kännykän käyttö ajon aikana ja henkilökohtaisten hyväksyttyjen suojavarusteiden käyttämättömyys.
|  |
SMOTO totesi jo lausunnossaan sekä Motoparlamentissa, että seuraamusjärjestelmä on jo nykyisellään riittävän ankara. Jos seuraamusperusteita laajennetaan uusiin rikkomuksiin, tulee myös sallittujen rikkomusten määrää korottaa nykyisestä määrästä (3 kpl / vuosi tai 4 kpl / kaksi vuotta) tai luoda järjestelmään laajennusta kompensoiva osuus.
SMOTO on ehdottanut kompensaatioksi esimerkiksi Saksan mallin osittaista soveltamista Suomeen. Saksassa on käytössä rikkeiden pisteytysjärjestelmä ja kuljettajan on mahdollista vähentää kertynyttä pistesaldoaan osallistumalla koulutukseen. Saksan mallissa on rajoitus, "koulutuskorttia" on mahdollista käyttää vain kerran viidessä vuodessa. Olemme ehdottaneet, että järjestelmää voisi harkita käytettäväksi myös Suomessa. Tällöin kuljettaja voisi vähentää rikesaldoaan esim. osallistumalla vapaaehtoisesti mp-kerhon järjestämälle ennakoivan ajon kurssille. Vapaaehtoisella koulutuksella on uskoaksemme suurempi vaikutus kuljettajan asenteisiin kuin nykyisellä käytännöllä, jossa kuljettajan rikesaldon kasvaessa liikaa edessä on poliisin puhuttelu.
Odotetusti ajokieltoharkinta puhutti pitkään ja hartaasti Motoparlamenttia. Sen lisäksi käsiteltiin myös muita ajankohtaisia ja mp-harrastuksen kannalta tärkeitä aiheita. Päivän alkajaisiksi Ahveniston moottoriradan operaattori Pertti Kurki-Suonio kertoi Ahveniston viimeisimmät kuulumiset ja jäsenkerhomme MotOrg esitteli koulutustoimintaansa puheenjohtajansa Antti Suokkaan ja koulutustoiminnasta vastaavan Tero Hannulan voimin. Kuljettajien jatkokoulutus ajokorttikoulutuksen jälkeen on lähes yksinomaan kerhojen vapaaehtoistoiminnan varassa. Ongelmana on mm. koulutuspaikkojen puute, mitä ei yhtään helpota moottoriratojen kamppailu ympäristövaatimusten ja ympäristön vaatimusten ristitulessa. Kysyntää koulutukselle kyllä olisi, mistä kertoo jo yksistään MotOrgin koulutuksiin osallistuneiden harrastajien määrä.
Motoparlamentissa palattiin myös rakentelijoille merkittävään APU2-pakettiin. APU-työryhmien pitkällisen työn tuloksia saatiin vihdoin asetuksina voimaan vuoden alussa, mutta alkuperäistä ongelmaa omavalmistepyörien rekisteriin saamisen suhteen ne eivät odotuksista huolimatta ratkaisseet. APU2-jälkilöylyjä siis riittää jatkossakin.
|  |
MMAF:n edustus matkalla Motoparlamenttiin:
Kopterilla motoparlamenttiin
UUTISIA
