kamraattini otti turbosta käyttöön ainoastaan kompurapesän ja sen siipipyörän,akselin teki itse ja laakeroinnin "takavarikoi" sähkömoottorista,jossa on öljyvoitelulinja.päissämme pähkäilimme,että hihnavetoisen turbon pyörimisnopeus jää pakokaasu mallisesta huomattavasti,eli kopressorikotelo on iso(muistaakseni osat on volvo fh16:sta).hihnapyörien välitystä hakiessa kamraattini törmäsi baarissa erääseen herraan,joka laski lautasliinaan lyijykynällä,minkä kokoisia hihnapyöriä pitäisi käyttää...epäilimme herran laskutaitoa/verraten sitä herran yleiskuntoon ja teimme ensimmäiset hihnapyörät itse.ne meni metsään.lautasliina esille ja sorvi käyntiin.nyt se sitten toimii...
hihnavedosta tulee kumminkin kohtuullisen paljon radiaalisia kuormia ja sen turbon oma laakeri ei kuitenkaan ole suunniteltu niitä kestämään yhtään???
jostain jenkkisivustolta luin,että kuulalaakeroidun pakokaasuturbon pystyy muuttamaan hihnavetoiseksi,koska hihnaa(moniura) ei tarvitse kiristää mitenkään "hampaatirvessä",liukulaakereilla varusteetu voi olla ongelmallisempi,koska siinä laakerin ja akselinvälissä on öljykalvo,ja nyt hihnapyörän aiheuttama rasitus,etenkin kylmäkäynnistyksessä voi aiheuttaa tuhoa,mutta en ole asiasta tohtoriksi väitellyt,eli voin olla väärässä...
...mä olen toistaiseksi saanut irti lähinnä alumiinisilppua, tai vaihtelun vuoksi teräshilettä...
itse olen "räjäyttänyt" kaksi turboa,sulattanut lukuisia mäntiä,tuhonnut parikymmentä lohkoa,ym...vaittäävät sitä oppirahojen maksuksi,mutta ei tähän kai opintotukea kunnalta saa,pankilta vain niin kauan kun on perämetsät sileät...
