VTT: Suorat käyttömaksut helpottaisivat infrastruktuurin rahoittamista

[Santtu]

Infrastruktuurin omistusta ja hallintoa analysoineen VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten perusverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten suorin, käyttöön ja kysyntään perustuvin maksuin. Käytännössä tämä tarkoittaisi käyttäjä maksaa -periaatteen nykyistä laajempaa soveltamista. Tällä hetkellä infrastruktuurin omistus- ja hallintomallit ovat kirjavia ja niiden rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti.

Teknisen infrastruktuurin omistuksessa on Suomessa yhä paljon historiallisia piirteitä. Valtaosa infrastruktuuriverkostoista on julkisessa omistuksessa, mutta omistusmuodot vaihtelevat. Lentokentät ja -asemat ovat valtionyhtiön omistuksessa, tie- ja rataverkko valtion suorassa omistuksessa ja katuverkosto kuntien omaisuutta. Satamat ja vesilaitokset ovat pääasiassa kunnallisia yksiköitä, liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä.

Omistuksesta riippuen omistajille tulevan tuoton luonne on erilainen. Kaikille omistusmuodoille on kuitenkin mitattavissa rahamääräinen tuotto.  Peruspalveluiden kulutus, kuten liikkuminen, puhdas vesi ja sähköenergia, ei ole erityisen herkkää talouden suhdanteille. Näiden palveluiden kulutuksesta peritään joko veroja tai puhtaita käyttömaksuja. Raideliikenteessä käyttäjärahoitus toteutuu osittain, sillä junaliikennöitsijä maksaa vain osan kaikista radanpidon kustannuksista. Matkustajat sen sijaan maksavat junaliikennöintipalveluista pääsääntöisesti markkinahinnan. Lentoliikenteessä rahalliset kustannukset peritään täysin lukuun ottamatta ympäristökustannuksia. Satamat, vesi- ja sähkölaitokset ovat omistajakunnilleen merkittäviä tulolähteitä, joiden turvin kunnat kattavat muiden julkisten palvelujen menoja.

Hallintomallien ja omistusmuotojen erilaisuuden vuoksi kaikkien verkostojen kustannukset eivät ole nykyisin läpinäkyviä. Tämä voi johtaa muun muassa siihen, että liikelaitoksista tuloutetaan suuria voittoja omistajille ja tarvittavat ylläpitoinvestoinnit jätetään tekemättä. VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten infrastruktuuriverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten siirtymällä entistä laajemmin rahoitusmalleihin, jotka perustuvat verkostojen tuottamien palvelujen aitoon kysyntään ja käyttöön. Kustannuksiin on mahdollista saada lisää läpinäkyvyyttä, kun menot ja tuotot kirjataan hyvän liikekirjanpitotavan mukaisesti huomioiden myös verkoston kuluminen. Parhaiten tähän soveltuisi yhtiö- ja liikelaitosmuotoinen omistus, tosin mikään omistusmuoto ei estä läpinäkyvää kirjanpitoa.

Käytännössä infrastruktuurin ja sen palvelujen käyttäjät kattaisivat suurimman osan kustannuksista maksamalla suoria käyttömaksuja veden, sähkön, tien ja katujen käytöstä sekä juna- ja lentomatkustamisesta. Järjestelmä on jo pitkälti käytössä sähköverkoissa, joissa sähkön siirtäminen ja kulutus hinnoitellaan erikseen. Vesimaksussa eritellään useimmiten puhdas vesi ja jäteveden käsittely. Tie- ja katuverkostossa uusi ajattelu merkitsisi siirtymistä veropohjaisesta rahoituksesta suoriin tie- ja katumaksuihin. Käyttömaksuilla olisi mahdollista kattaa myös verkostojen ulkoiset kustannukset, kuten onnettomuudet ja liikenteen aiheuttamat päästöt. Määrittelemällä käyttömaksut oikein olisi mahdollista kannustaa säästäväisyyteen energian kulutuksessa ja lisätä julkisen liikenteen käyttöä sekä ekotehokkaita investointeja.

Infrastruktuuriverkostojen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen edellyttää tutkimuksen mukaan ammattimaista hallintoa, jossa on myös kansalaisten riittävä edustus. Verkostojen yhtiöittäminen ja niiden omistuksen osittaminen yksityisille sijoittajille tai esimerkiksi eläkeyhtiöille olisi keino rahoittaa tarvittavia investointeja ja lyhentää nykyistä korjausvelkaa. Julkinen infrastruktuurin omistus mahdollistaa toisaalta muiden julkisten palveluiden rahallisen tukemisen.

Ownership and governance of infrastructure networks -tutkimuksen toteuttivat VTT, Oulun yliopisto ja Aalto yliopisto. Tutkimuksen rahoittivat Tekes, VTT, Liikennevirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Valtionvarainministeriö, Kuntaliitto, Oulun kaupunki, HKL, Eläke-Fennia, Destia Oy ja Euroopan investointipankki.

Linkit raportteihin:
Ownership and Governance of Finnish Infrastructure Networks
Financial Performance of Infrastructure Networks

[Santtu]

Mielenkiintoinen loppupäätelmä näinkin kattavasta aiheesta. Vertailussa olisi tietty voitu ottaa huommioon myös muita vastaavia infrastruktuurinomaisia palveluita, kuten vaikkapa koulutus ja terveydenhuolto. Näissä kummassakin USA lienee edelläkävijä tällä 'käyttäjä maksaa' logiikalla, Suomi jossain puolivälissä tai lähempänä sitä toista laitaa. Ja venäjällä ja entisissä kommarivaltioissahan on testattu yhteisen omistuksen siirtämistä yksityiselle.

[Tuusulan T-Bone]

Jaha, tällaista tänään.

Jos toi todella menis kustannusvastaavuuteen perustuen, oltaisiin ihan oikeilla jäljillä. Ei nyt ehkä poikkeuksetta, mutta periaatteessa. Mutta ku...

Julkisen puolen omistamissa ja rahoittamissa malleissa on se kiusallinen piirre, että poliitikot tykkäävät tulla sinne söheltämään toinen toistaan loistavampien älynväläystensä kanssa. En usko, että tiemaksu olisi vain tiemaksu, vaan siitä äkkiä syntyy vero, jolla on fiskaalisen tavoitteen ohella joku poliitikkojen muotoilema ohjaustavoite. Mikä käytännössä merkitsee yleensä vain vitutuskäyrän ohjaamista noususuuntaan.

Yksityisen puolen omistamissa ja rahoittamissa malleissa taasen on se kiusallinen piirre, että joku repii niistä paksun pinkan omaan taskuunsa. Tämmösillä toimialoilla kuin tieliikenne lipsahdetaan äkkiä monopolia muistuttavaan asemaan, tai ainakin sellaiseen tilanteeseen, jossa loppukäyttäjällä ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Tämmösen systeemin seuraukset sitte tiedetäänkin. Katsastustoimi lienee sangen hyvä esimerkki...

Niin, toimiakseenhan tällaiset viritelmät edellyttävät tiedonkeruuta. Toisin kuin insinöörit usein tuppaavat ajattelemaan, laki ei ole samanlainen asia kuin vaikkapa jokin matemaattinen kaava tai suure. Lakia voidaan muuttaa ja usein muutetaankin, myös typerään suuntaan. Mistä siis takeet sille, että kerättyä tietoa ei käytetä mihinkään muihin tarkoitusperiin kuin kustannusten kohdennettuun keräämiseen?

[Juupe]

Jälleen kerran pyörän uudelleenkeksimisestä saadaan aikaiseksi mukamasten mullistava selvitys. No, pääsin sentään lähdeluetteloon hee, ja ehkä tämä on kampanjaa tietyn toimintamallin suuntaan etenemisen puolesta...

Suattaisipa olla moottoriteille ja joillain etapeilla kantatieverkolle pisneksenottajia (Keilaniemen kännykänkeilaajat?), mutta alati vähemmän kun tien numeroluku kasvaa kahteen, kolmeen, neljään... Turvaapa siinä sitten rahoitusta aidon kysynnän ja käytön pohjalta... This must be humour. Ehkä VTT suuntaa viihteellisille areenoille.

Juupe
- Peace Rider
- Yövahtien Veljeskunta

[jussi]

Melko viihteellisellä pohjalla tosiaan mennään. Suoraan käyttömaksupohjaisessa rahoitus- ja ylläpitomallissa taitaisi näin harvaan asutussa maassa vähemmän käytetty tiekanta jäädä joko kokonaan hoitamatta, tai kaatua yhä raskaammin veronmaksajien harteille. "Kermat päältä ja piiloon" -ilmiö ei pitäisi olla kovin tuntematon enää nykyään. Suomi on iso ja harvaanasuttu maa.

Joskus luin artikkelin, jossa eräs suomalainen toimittaja vei amerikkalaisen virkaveljensä jutuntekoon Helsingistä Turkuun. Artikkeli oli ajalta ennen moottoritien lopullista valmistumista. Matkalla jutuntekoon amerikkalaisen toimittaja kiinnitti huomiota Suomen vilkkaimman valtatien liikenteeseen kysymällä: "Pidetäänkö tämäkin tieosuus talvella auki?"

[squid]

Mä tykkään erityisesti tästä

Raideliikenteessä käyttäjärahoitus toteutuu osittain, sillä junaliikennöitsijä maksaa vain osan kaikista radanpidon kustannuksista. Matkustajat sen sijaan maksavat junaliikennöintipalveluista pääsääntöisesti markkinahinnan.

Ne, jotka liiketaloutta tuntevat, voivat pohdiskella, mitenkäs se hinta monopolissa määrääntyikään.

Se ei kyllä mene mitenkään mun kaaliin, että yhteiskunnan peruspalvelut pitää yhtiöittää. Tulee tässä mieleen yhden frendin tyttöystävä, joka on hoitsu. Se tuossa taannoin jutteli, että niiden osasto tms. on nykyään tulosyksikkö. Siis terveyskeskuksessa! Olenkö ymmärtänyt jotain väärin, vai eikö valtion (ja valtionyhtiöiden) olemassaolon tarkoitus ole tuottaa kohtuuhintaisia palveluita kansalaisille, eikä suinkaan maksimaalista voittoa?

Kyllähän tämän tien päätepisteestä nähtiin taas esimerkkiä männätalvena. Kunnat "säästää" pienentämällä tasettaan ja ulkoistaa esimerkiksi katujen ylläpidon. Siis yksityiselle liikeyritykselle, jonka tarkoitus on tuottaa sitä voittoa! Milläs muulla sitä halvemmalla tehtäisiin, kuin palvelusta tinkimällä? Ihan omakohtaisena esimerkkinä voin kertoa, että asun parin kilometrin päässä Tampereen keskustasta, selkeästi kaupunkialueella siis. Talon edestä kulkevaa tietä aurailtiin kerran viikossa. Tästä kun vetää samalla linjalla muuhun tienpitoon analogiaa, voi todeta, että onneksi tuli ostettua supermoto - ei haittaa tiessä olevat reiät ja töyssyt ihan niin paljoa. Pian käy sääliksi teitä, jotka jäykkäperillä ajatte.