Liian suuren etujätön pituus ?

[MP]

Puhutaan että etujättö on hyvä kun on 5-15 cm. Pystyykö sanomaan että milloin jättö on liian pitkä ?. Esim 16-18 cm.

[Jarppi]

Etujättö keskustelua ollut aiemminkin.
Aloita lukaisemalla vaikka näistä keskusteluista.
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=467.msg2299#msg2299
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=399.msg1867#msg1867

[av]

esim intruderissa on tehtaan jäljiltä jättöä muistaakseni 166mm, ja laite on oikein mukava ajaa. ei pelkkä suuri etujättö tee pyörästä välttämättä huonoa ajaa. jenkeissä "missä on suoremmat tiet" tehdään pyöriä huomattavasti suuremmilla jätöillä (loiva keulakulma ja suorat t-palat) kuin täällä ja kyllä ne ajokelpoisia on. itselläkin on yhdessä kevyessä kopterissa jättöä 20+ cm ja yhdellä kädellä voi ohjailla myös kaupungissa. toisaalta taas on kokemusta saman suuruisesta jätöstä painavammassa pyörässä ja varustettuna kapealla tangolla, silloin saa jo olla tarkkana ettei taitu alle tiukoissa mutkissa.
käytännössä 5-15 cm tarjoaa varmimmin hyvät ajo-ominaisuudet, ja johonkin täytyy raja vetää esim muutoskatsastuksen takia.

en tällä yritä kumota teoriaa sopivasta ohjausjätöstä, ja olen toki sitä mieltä että pahasti pielessä ollessaan jättö aiheuttaa ongelmia ja jopa vaaratilanteita. kuitenkaan hyvä ajettavuus ei ole kiinni pelkästään siitä että jättö on sen 5-15 cm, vaan vähän isompikin jättö on sopivassa pyörässä ihan ajettava...

[Hemuli]

"Liian pitkä" jättö riippuu aika paljon keulan pituudesta ja keulakulmasta. Itselläni oli yksi fillari vakiomittaisella keulalla ja suht' jyrkällä keulakulmalla - jättö oli 240 mm. Ei se missään tapauksessa ollut huono ajaa, omasta mielestäni ei edes kohtuuttoman raskas käsitellä kaupunkinopeuksissa. Sitten korjasin tilanteen samaan pyörään ja muutin jätön 75 milliin samalla hiukan pidentäen keulaa ja keulakulman muuttuessa kolmisen astetta loivemmaksi. Pyörästä tuli aivan liian herkkä ajaa mutta olihan kevyt käsitellä.

Sitten tallikaverilla on pidempi- ja loivempikeulainen chopperi jossa jättö joku alta 150 mm - siinä keula meinaa kaatua alle hitaammissa nopeuksissa mutta kun pääsee maantielle niin kulkee suoraan kuin juna.

Eli, absoluuttista totuutta kysymykseen ei löydy vaan mitta riippuu monesta asiasta.

[Santtu]

Kysymys on hyvä, vastaus vaikea.

Missä menee liian pitkän etujätön raja? Jos tekee 2m etujätön niin se on takuulla liian pitkä. Vaikuttaako eturenkaan säde, ohjauakselin kulman lisäksi, tähän? Miten? Entäs poikkeama eli offset tai muut geometrian mitat? Itse veikkaan juuri tuota eturenkaan sädettä tähän maagiseksi maksimimitaksi. Kuka osaa selittää?

Kirjoitimme pitkästä etujätöstä kopterilain muutostöiden valimistelussa (APU2 siis) seuraavaa:

Nopeus	Ajokäytös ja -tuntuma pitkällä jätöllä
Kävelynopeus, nopea juoksu	Yliohjaa. Ohjaus kolahtaa tankkiin pysäköidessä ja  runko laskee voimakkaasti.
Juoksunopeus, rajanopeus. Usein hyvin pieni & hetkellinen nopeusalue.	Ohjaus tuntuu melko normaalilta, mutta on äkkiväärä; ensin ei tahdo kääntyä ja sitten on menossa nurin.
Suuret nopeudet	Hyvin raskas ajaa, saattaa esiintyä voimakkaita värinöitä, nopea vastaohjaus vaatii hartiavoimia. Ajettavissa.

[MP]

Elikä vastauksista päätellen n.5mm rungonnousu tankin etupuolella ei tunnu liialta,myöskään etupää ei tunnu ns.äkkiväärältä tai kaadu alle.Hiljaa ajaessa kääntyillessä hieman enemmän joutuu pitämään tangosta kiinni verrattuna orginaaliin.
Eli tässätapauksessa tuli ajettava laite luultavasti.Kiitos vastauksista.

[Tuusulan T-Bone]

Aivan millimetritiedettä tämä jätön suunnittelu ei ole. Itselläni on kokemusta yhdestä pyörästä, jossa jättöä on muuteltu välillä 4-22 senttiä. Paras ajotuntuma syntyi, kun jättö on 6,5 senttiä. Jotkut ovat sitä mieltä, että pitkäkeulassa pitää olla pitkä jättö, mutta oma kokemukseni on toisenlainen.

Uudessa kopterilaissa jätön raja-arvot ovat 50-175 mm. Eräänlainen peukalosääntö voisi olla, että rakentaessa jättö kannattaa suunnitella noin 10 senttiin. Jos sitten tulee pieni virhe suuntaan tai toiseen, jättö pysyy vielä hyvin toleransseissaan ja pyörällä on hyvä ajaa.

[Santtu]

Missä menee liian pitkän etujätön raja?

...no jatketaan itse tätä filosofiaa ja rajojen hakemista...

Pitkä jättö sellaisenaan ei laske runkoa, mutta jos ohjausakselin kulma on loiva niin pitkällä jätöllä runko laskee voimakkaasti. Tästä seuraa kaksi asiaa: Etujättö pienenee ja siirtyy kaaressa renkaan kosketuspisteen sisäkurvan puolelle sekä maavara pienenee. Tuo sivuttaissirtymä tuo konkreettisia ongelmia varsinkin hitaille nopeuksille; Painovoima pyrkii kasvattamaan kallistuskulmaa koska se painaa stongaa entistä enemmän vinoon. Ja koska kosketuspiste siirtyy ohjaavaan akseliin nähden ulkokaarteen puolelle se aliohjaa.

...kuka laskee tällä logiikalla teoreettisen maksimietujätön 21" etunakille, 55 asteen keulakulmalle ja 8cm maavaralle?

Sensijaan pystyllä ohjausakselilla mutta pitkällä jätöllä näitä ylläkuvattuja ongelmia ei tule. Mites sinä selitetään se empiirinen kokemustieto kertoo, jonka mukaan yhdessä tämä kosketuspisteen ja ohjausakselin siirtyileminen kallistettaessa (suomeksi = pitkän etujätön muutokset eri ajotilanteissa) saattavat aiheuttaa eri taajuisia värähtelyjä jotka voivat kasvaa vaarallisiksi ja johtaa hallitsemattomaan liikkeeseen tangentin suuntaan?

[Tuusulan T-Bone]

Teoreettista jättöä voi joku pellepeloton laskeskella. Sopiva jättö on välillä 50-175 mm...

[Hemuli]

Ja ottakaa sitten huomioon että nää maffin kokeilut taitaa olla enimmäkseen pitkäkeuloilla suoritettuja - lyhyemmällä haarukalla ja jyrkemmällä keulakulmalla ongelmat voi olla ihan toisenlaisia.

[Tuusulan T-Bone]

Ja ottakaa sitten huomioon että nää maffin kokeilut taitaa olla enimmäkseen pitkäkeuloilla suoritettuja - lyhyemmällä haarukalla ja jyrkemmällä keulakulmalla ongelmat voi olla ihan toisenlaisia.

Näin on. Skaalan sisällä jätön "oikea" pituus riippuu sitten monesta eri tekijästä, kuten stongan leveys, jousitettu tai jousittamaton taka-aksila, pyörän käyttötarkoitus, emäputken kulma, kuskin mieltymykset jne.