oikeutta teille - moottoripyörien rakentelun vero alas!
MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND
LIITY MMAF:n JÄSENEKSI

SHOP.MMAF.FI
26 Marraskuu 2024, 07:00:04 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Rakenteluun liittyviä tapahtumia löydät kalenterista.
Etusivu Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Moottoripyörien runkoja koskeva tutkimus  (Luettu 30788 kertaa)
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« : 01 Joulukuu 2009, 11:53:03 »

AKE julkaissut tutkimuksen moottoripyörien runkojen valmistamisesta ja muuttamisesta

Olemme useaan otteeseen viitanneet tämän taulun keskusteluissa moottoripyörän runkoja koskevaan tutkimukseen, joka on tekeillä. Aluksi suunnitelmissa oli toteuttaa tutkimus MMAF:n toimesta, mutta se osoittautui kalliiksi. Ehdotimme tutkimuksen tilaamista AKE:lle, joka myönsikin rahoituksen ja otti samalla vastuun tutkimuksen tilaamisesta ja julkaisemisesta. Allekirjoittanut seurasi tutkimuksen edistymistä MMAF:n puolesta. Linkit AKE:n tiedotteeseen ja itse tutkimukseen:

http://www.ake.fi/AKE/Tutkimus/Tutkimuksia+ja+selvityksiä/2009/Tutkimuksia+ja+selvityksiä+7-2009.htm

http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/C76D30C2-5AB8-47DE-B24B-7D67055EBD44/0/AKE709Moottoripyöränrungonmuuntelunvalvontakriteeritmuutoskatsastuksessa.pdf

Tutkimuksen sisältö

Alkuperäisen tutkimussuunnitelman laati MMAF:n pyynnöstä tekniikan tohtori Iikka Virkkunen. Tutkimuksen laati lopputyönään Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun Panu Hava, Iikka Virkkunen toimi professorin ohella Panun toisena työnohjaajana.

Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli osoittaa, että moottoripyörän teräsputkirunko on rakenteensa puolesta vauriosietoinen sillä tavalla, että se kestää minkä tahansa yksittäisen hitsin murtumisen. Lisäksi selvitettiin runkojen väsymiskestävyyttä. Tutkimuksessa mallinnettiin kolme rakenteeltaan hieman erilaista moottoripyörän teräsputkirunkoa. Ne analysoitiin FE-menetelmällä vauriosietoisuuden ja väsymiskestävyyden kannalta.

Tutkimustuloksina havaittiin, että rungot olivat vain osittain vauriosietoisia. Emäputken ja kehtoputkien sekä emäputken ja vaakaputken liitokset olivat kaikissa tutkituissa rungoissa kriittisiä, toisin sanoen niiden murtuminen ajon aikana saattaa johtaa onnettomuuteen.

Hitsien kriittisyydestä seuraa loogisesti vaatimuksia hitsien laadulle. Nykyinen lainsäädäntö, joka edellyttää saumojen esittämistä katsastusmiehen silmämääräisesti tarkasteltavaksi (tämän niin vaatiessa), ei kaikilta osin takaa laatua. Silmämääräinen tarkastelu ei pätevänkään tarkastelijan toimesta paljasta kuin joitakin hitsin huonoon laatuun liittyviä kysymyksiä. Käytännössä yksinkertaisin menettely laadun varmistamiseksi on edellyttää kriittisten saumojen hitsarilta pätevyyttä.

Arviointia ja jatkotutkimustarpeita

Tutkimus on laadullisesti erittäin korkeatasoinen. Siitä seuraa kuitenkin eräitä vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä ja jatkotutkimustarpeita, jotka liittyvät ennen kaikkea valitun tutkimusmenetelmän - virtuaalisen mallintamisen ja FE-menetelmän - rajoittuneisuuteen.

Ensinnäkin tutkimustulokset eivät kaikilta osin vastaa sitä kokemusta, jota harrastajilla on aiheesta. Harrastajapiirissä on olemassa tapauksia, joissa jokin "kriittinen" hitsi on todellakin ajon aikana murtunut, mutta seuraukset eivät kuitenkaan olleet yhtä "kriittisiä", vaan pyörä vietiin korjattavaksi ajamalla. Muuan MMAF:n hallituksen jäsen on elävä esimerkki tällaisesta tapauksesta, tosin sillä erotuksella, että kriittisiä hitsejä murtui yhden sijasta kaksi...

Virtuaalinen mallintaminen perustuu monissa kohdissa oletuksiin yhtäältä runkoon ajon aikana kohdistuvista rasituksista, toisaalta niiden jakautumisesta pyörän eri komponenttien kesken. Tutkimustulosten luotettavuus paranee, jos oletusten määrää voidaan vähentää tai oletukset voidaan jollain muulla menetelmällä osoittaa realistisiksi.

Toiseksi ehdotettu vaatimus hitsarin pätevyydestä on sangen raju harrastajien näkökulmasta. Erilaisten siirtymäajan ongelmien lisäksi siihen liittyy lainsäädäntötason ongelmia: laissa pätevää hitsaria vaaditaan tiettävästi vain lentokoneiden ja paineastioiden hitsaamisessa. Ei tämä prätkänrakennus sentään aivan samaa vaativuustasoa todellisuudessa edusta. Vielä on huomattava, että EU-peräisen ajoneuvolainsäädännön mukaan runkoa ei suoraan koske yksikään vaatimus. Jos Suomessa rungon hitsaajalta edellytettäisiin pätevyyttä, tämä muodostuisi helposti tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoitukseksi, jotka ovat EU:ssa kiellettyjä. Lopuksi voidaan vielä kysyä, miten ihmeessä olemme tähän saakka selvinneet hengissä ilman vaatimusta hitsarin pätevyydestä...? Kysymys on hiukan populistinen, mutta se kannattaa ottaa hyvin vakavasti, sillä siitä käy ilmi tärkein ehto kaikelle uudelle teknisiä vaatimuksia asettavalle lainsäädännölle.

Jäitä hattuun - tässä faktat

Korostettakoon, että toistaiseksi hitsarin pätevyyttä ei vaadita sen paremmin nykyisessä laissa kuin AKE:n ohjeissakaan. Myöskään notifioiduissa APU II-pykälissä hitsarin pätevyyttä ei vaadita. Asiassa on kyse vasta tutkimuksesta, jonka AKE on tilannut ja julkaissut - ei mistään muusta. Allekirjoittanut on myös henkilökohtaisesti keskustellut asiasta AKE:ssa ja sieltä saadun tiedon mukaan asiassa ei tulla vielä etenemään.

MMAF on yhdessä tutkimuksen tekijän ja AKE:n kanssa pohtinut myös jatkotutkimustarpeita, ja tutkimussuunnitelma samojen runkojen tutkimisesta toisella menetelmällä on tehty. Runkoihin asennetaan tarvittava määrä venymäliuskoja ja mitataan niiden avulla kriittisten kohtien todellisia jännityksiä kiihdytys-, jarrutus- ja kaarreajotilanteissa. Venymäliuskoilla tehty tutkimus ei ole samalla tavoin altis oletuksille kuin virtuaalinen mallinnus, joten odotamme mielenkiinnolla tuloksia ja niiden vertailua virtuaalisiin tuloksiin. Tutkimus tehdään keväällä, joten ei kannata vielä ryhtyä pidättämään hengitystään.

Ennen kuin tutkimustulokset on venymäliuskakokeilla validoitu, asiasta ei ole viisasta enempää spekuloida. Toistaiseksi mennään vanhan lain mukaan ja kun lisätietoa saadaan, ilmoitellaan siitä hetimiten. Jaamme mm. lentolehtisiä ja valtaamme yleisradion.

Iikka Virkkunen ja Panu Hava ovat kummatkin lupautuneet avustamaan myös jatkotutkimuksissa. MMAF:n puolesta välitän suuret kiitokset panoksestaan kummallekin!
tallennettu

Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #1 : 01 Joulukuu 2009, 14:56:38 »

Tämä loistava faktapläjäys olisi hyvä linkittää joka paikkaan missä tällä asialla lähdetään spekuloimaan. Jo nyt on nähty että AKE:n uutinen leviää kulovalkean tavoin ja aiheuttaa melkoista eripuraa harrastajien keskuudessa. Yleensä ne jotka eivät asiasta mitään tiedä ovat sitä mieltä että luokkavaatimus on hiton hyvä juttu ja sitten taas ne jotka ovat vähänkään perillä asiasta tietävät että se ei ole realistinen vaihtoehto.

Kiitokset T-Bonelle valistavasta lukutuokiosta, toivottavasti myös katsastusmiehet sen lukevat eivätkä ala jo ennakkoon vaatia luokkatodistuksia.
tallennettu
av
Hero Member
*****
Viestejä: 231



« Vastaus #2 : 01 Joulukuu 2009, 22:12:16 »

mielenkiintoinen tutkimus. tarpeellisuudesta voidaan aina olla montaa mieltä, viitaten juuri käytännön kokemuksiin asiasta vuosikymmenten ajalta.
tässäkin asiassa tunnetusti käytännöt vaihtelevat, ja olisi hyvä saada yhtenäinen ja kaikille selkeä pykäläviidakko kattamaan rungon muokkaus. käytännössä asia on tietysti vaikea, ja rankat rajoitustoimet (luokkavaatimukset) pitäisi välttää ellei niiden tarpeellisuutta pystytä osoittamaan.
muissakin yhteyksissä hitsausluokkavaatimukset (joku vaatii vaikka laki ei edellytä) aiheuttavat välillä ongelmia. esim itse olen tainnut menettää pätevyyteni hitsauksessa, koska en ole työskennellyt hitsarina ja luokkakokeistakin on jo tovi vierähtänyt. käytännössä tietotaito asiaan liittyen ei ole sen suurempi tai pienempi vaikka nykyisin hitsaaminen on vain harrastus. tuntuisi vaikealta hyväksyä ettei enää ole kykenevä hitsaamaan pyörän runkoa, koska ei enää ansaitse leipäänsä valokaarta polttelemalla... no spekuloida voi aina, mutta toivotaan että käytännössä päätöksenteossa pysyy järki kädessä. tutkia voi ja pitää, mutta tuloksia pitää tulkita järkeä käyttäen. toivotaan että sitä löytyy niiltä jotka vaikuttamaan päätyvät...
tallennettu

"But talkin' about it and bein' it, that's two different things."
Joksa
Full Member
***
Viestejä: 59



« Vastaus #3 : 06 Joulukuu 2009, 17:02:12 »

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article352846.ece
tallennettu
MakeH
Full Member
***
Viestejä: 53


« Vastaus #4 : 10 Joulukuu 2009, 17:44:20 »

Jos toi vaatimus luokkahitsarista jää unholaan, vaaditaan harrastajilta tämän jälkeenkin itsekritiikkiä. Sen kun voi käsittää niin, että "nyt saa sitten tehdä ite". Kenkään, joka ei hitsaustaitoinen ole, ei pidä edelleenkään runkoja hitsaaman. Ei edes yrittämän. Muuten piru voi päästä irti.
 Toisaalta: Mikä estää luokkahitsaria tekemästä sutta?
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #5 : 10 Joulukuu 2009, 20:57:37 »

MakeH:lla järkevä pointti. Epäilen, että syy, miksi runkojen vaurioitumisesta aiheutuneita onnettomuuksia ei ole, liittyy siihen, että harrastajat ovat sisäistäneet asian...
tallennettu

Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #6 : 10 Helmikuu 2011, 17:38:08 »

Olen antanut kertoa itselleni, että tästä aiheesta on tullut kyselyjä a. sieltä ja b. täältä. Siispä pikku päivitys tähänkin aiheeseen lienee paikallaan.

Mitä on tullut tehtyä? Jatkotutkimus numero 1: epäilykset heräävät

Ensimmäisessä viestissä mainitun AKE:n runkotutkimuksen valmistuttua pohdimme jatkotutkimustarpeita - yhtäältä siksi, että mainitun tutkimuksen FE-analyysilla saavutetut tulokset oli tarpeen verifioida jollain empiirisellä menetelmällä, toisaalta siksi, että tutkimuksessa analysoitiin melko suppea otanta erilaisia runkotyyppejä. Ja ehkä tärkeimpänä motivaationa jatkotutkimuksille on syytä mainita, että emme olleet aivan tyytyväisiä tutkimustuloksiin, niissä kun suositettiin pätevyyden vaatimista hitsaajilta tiettyjen rungon osien hitsaamisen kohdalla.

Jatkotutkimuksia on sittemmin jonkin verran tehty. Ensinnäkin pyysimme tutkimuksen tekijää Panu Havaa laatimaan FE-analyysin myös eräistä muista rungoista ja hieman, sanoisinko, radikaalimmilla geometrioilla. Näin myös tapahtui, ja tulokset vastasivat alkuperäisiä tuloksia pääpiirteissään. Kiitokset Panulle tästä työstä!

Eräiltä osin jatkotutkimustulokset herättivät kuitenkin lisää epäilyjä siitä, vastaako FE-malli todellisuutta. Analysoimme muun ohella Silver Bulletin rungon, ja tuloksena oli, että tietyissä ääriolosuhteissa kaarreajotilanteissa kyseisen rungon ei olisi pitänyt pysyä kasassa edes ehjänä! Puhumattakaan siitä, että sen pitäisi kestää myös vaurioituneena.

Niin sanottu perstuntuma ei alkuunkaan vastannut tätä tulosta. Olen korkeimman omakätisesti ajanut Silver Bulletia useita satoja kilometrejä siten, kuin moottoripyörällä kuuluu ajaa: erittäin kovaa. Olen tietoisesti ja tarkoituksella vienyt kyseistä pyörää niin pitkälle, kuin oma pokka on kestänyt, ja niin on moni muukin MMAF:n aktiivi. Kilometrejä pyörällä on jo kymmeniä tuhansia takana ja kas: Silver Bullet, samoin kuin sitä kuljettaneet henkilöt, ovat monien yllätykseksi ja jopa joidenkin harmiksi edelleen ehjiä ja hyvissä voimissa.

Jatkotutkimus numero 2: epäily osoittautuu todeksi

Epäily FE-mallin tuloksia kohtaan siis kasvoi. Seuraava askel oli verifioida tulokset empiirisin menetelmin. Tämän osan jatkotutkimuksista veimme loppuun viime syksynä siten, että yhteen alkuperäisessä tutkimuksessa mallinnetuista rungoista kiinnitettiin venymäliuska-anturit ja sen jälkeen ajettiin kovaa: kiihdytyksiä, jarrutuksia, kaarreajoa ja jopa rotvallin yli kuuttakymppiä. Viimeksi mainitussa tilanteessa olisi moni nykyinen henkilöauto sanonut yhteistyösopimuksen irti, mutta miten kävikään Telik-rungolla varustetulle chopperille? No se, samoin kuin kuljettaja, säilyi ehjänä. Mistäkö tiedän? No se runko sattuu olemaan minun pyörässäni ja kuljettaja olin minä. Seuraavassa todiste asiasta:



Ei, kuva ei ole lavastettu... Virnistää

Venymäliuskatutkimuksessa meille korvaamatonta apua antoi herra Tero Majuri, joka työpaikkansa avustuksella junaili koko jutun. Suurkiitokset siis Terolle!

So what, kysyi Lipponen? Empiria overrules calculation...

Mitä opimme? No. Analysoimme tulokset ja vertasimme niitä FE-mallin tuloksiin. Johtopäätös: FE-mallin tulokset ja empiirisin menetelmin mitatut tulokset eivät vastaa toisiaan. Jännitystasojen suuruusluokat olivat mitatuissa tuloksissa järjestelmällisesti pienempiä ja jopa jännitysten suunnat, veto taikka puristus, saattoivat poiketa toisistaan. Kaarreajotilanteissa ero oli kaikkein suurin, itse asiassa mitatut jännitystasot olivat kaarreajotilanteissa niin pieniä, että niistä ei oikein voinut päätellä juuta eikä jaata. Selvyyden vuoksi mainittakoon vielä, että vedin kyseisen mutkan erinomaisen kovaa, sanktioiden pelossa jätän kuitenkin mainitsematta, kuinka kovaa... Virnistää

Tiedämme nyt siis, että FE-mallin tuloksiin sellaisina kuin ne AKE:n julkaisemassa tutkimuksessa ovat, ei sovi luottaa. Lisäksi opimme, että todelliset jännitystasot ovat suhteellisen pieniä. Tämä tiedoksi sinne TraFi:n pojillekin, kun suunnittelette seuraavia kommervenkkejä rehellisen chopperinrakentajan pään menoksi... Virnistää

Mitä me emme vielä tiedä? Emme edelleenkään tiedä, onko mikään tutkituista rungoista todellisuudessa vauriosietoinen, toisin sanoen kestääkö se, vaikka jokin hitsisauma murtuisi tai putki katkeaisi. Meillä on vahvat syyt olettaa, että tavanomaisessa liikennekäytössä vaurioitunutkin runko pysyy kasassa, jolloin pyörän voisi ajaa turvallisesti korjattavaksi. On olemassa joitakin tosielämän esimerkkejä tien päälle hajonneista rungoista, valtava määrä esimerkkejä ehjinä pysyneistä muutetuista rungoista, sekä vauriosietoisuuden puolesta puhuvia mittaustuloksia. Mutta systemaattista, kaikki rungon osat huomioon ottavaa ja empiirisin menetelmin vahvistettua tutkimusta vauriosietoisuudesta meillä ei ole.

Mitä vielä pitäisi tehdä? Ja kenen?

Minulla on paljonkin ajatuksia siitä, miten asiaa voisi edelleen tutkia. Ajatukseni ovat kuitenkin eräässä mielessä sangen ongelmallisia: tämäntyyppinen tutkimus on järkyttävän kallista, aikaa vievää ja vaatii monimutkaista tutkimuslaitteistoa. Lisäksi se vaatii muutaman pyörän, joihin voidaan liimata iso kasa venymäliuskoja. Tästä seuraa pyörien omistajille kaikenlaista riesaa, kuten purku-, hionta- ja maalaushommia. Systemaattiseen ja monipuoliseen tutkimukseen meillä ei siis yksinkertaisesti ole enää paukkuja, ei sinnepäinkään.

Tarvitaanko asiassa sitten enempää tutkimusta? Meillähän on voimassa oleva laki, joka ei edellytä hitsarilta pätevyyttä, ainoastaan selvitystä hitsaustavasta ja lisäaineista. Eikä tiedossa ole, että tämä laki olisi yhtäkään kertaa aiheuttanut vaaraa kenellekään. Niinpä olen itse sitä mieltä, että halutessaan kiristää lakia tältä osin lainsäätäjän (LVM tai TraFi) tulee osoittaa, että nykyinen lainsäädäntö todellisuudessa aiheuttaa vaaraa ihmisille. Tähän ei riitä insinöörin piirustuspöytänsä ääressä kehittelemä spekulaatio siitä, että nykyinen laki saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisille.

Tästäkin huolimatta jatkamme vielä aiheen parissa sen verran, kuin meillä kohtuudella on siihen käyttää paukkuja. Pallo on tällä hetkellä alkuperäisen tutkimuksen laatineella Panu Havalla, joka pohtii, onko FE-mallin parametrejä mahdollista muokata niin, että malli saataisiin vastaamaan todellisuutta. Laadimme aiheesta myös jonkinlaisen lyhyen raportin, jonka toimitamme muun ohella TraFiin.

Täällä jälleen ystävänne T-Bone, Tuusula.
tallennettu

Kuvaja
Full Member
***
Viestejä: 68


« Vastaus #7 : 11 Helmikuu 2011, 13:43:22 »


Tästäkin huolimatta jatkamme vielä aiheen parissa sen verran, kuin meillä kohtuudella on siihen käyttää paukkuja. Pallo on tällä hetkellä alkuperäisen tutkimuksen laatineella Panu Havalla, joka pohtii, onko FE-mallin parametrejä mahdollista muokata niin, että malli saataisiin vastaamaan todellisuutta. Laadimme aiheesta myös jonkinlaisen lyhyen raportin, jonka toimitamme muun ohella TraFiin.

Täällä jälleen ystävänne T-Bone, Tuusula.

On se hienoa, että meillä on tälläinen Ystävä!

Itseäni ei rungon muuttelut kosketa millään tavalla...tällä hetkellä, mutta pakkoa antaa arvostusta teidän tekemälle työlle!

T: Rakenneltujenpyörien ystävä
tallennettu
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #8 : 11 Helmikuu 2011, 21:58:59 »



Tossa on sattunut vaarallisen paha runkorakenteelinen virhe: Keulaputket on liian lyhyet kun eivät yletä maahan asti.
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.18 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
UUTISIA
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tapahtumien automaaginen listaus tässä toimii toistaiseksi vain etusivulla.
UUSIMMAT KESKUSTELUT
YHDISTYS
Postiosoite:
PL 115, 00511 Helsinki

Haukut, ja kehut:
puheenjohtaja @ mmaf.fi
sihteeri @ mmaf.fi
jasenrekisteri @ mmaf.fi
rahastonhoitaja @ mmaf.fi
webmaster @ mmaf.fi

Yhdistyksen säännöt

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomake

Dokumenttiarkisto