SMOTON kanta prosenttilaskuri -määräyksiin?

[Jukka Toukonen]

Yksi asiasta mitään tietämätön heitti tuossa kysymyksen:
"Mikä on SMOTON kanta näihin prosenttilaskuri määräyksiin?"

MMAF:n säännöissä sanotaan:
"Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa moottoripyöriä teknisesti muuntelevien harrastajien ja ammatinharjoittajien yleisiä ja yhteisiä harrastamiseen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yhteisiä toimintaedellytyksiä.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys seuraa alan yleistä kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään harrastukseen ja ammatin harjoittamiseen liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä ja julkaisuja."

Onko MMAF sitä mieltä:
a) hyväksytään prosenttimääräykset olemassaolevana reunaehtona ja toimitaan sen mukaan
b) vastustaa ehdottomasti prosenttimääräyshommaa, mutta koittaa elää sen kanssa ja samalla pyrkii toimimaan prosenttimääräysten poistamiseksi
c) jotain muuta, mitä?

Entäs SMOTO, onko jollain hajua? Entäs kansainvälinen puoli FIM, FEMA, FIVA vai mitä niitä olikaan....

Tietysti niukoilla resursseilla ei ehkä kannata taistella tuulimyllyjä vastaan, mutta voi sitä silti mielipiteensä julkeesti töräyttää.

[Tuusulan T-Bone]

Mulla ei oo (enää) "virallista" statusta kummassakaan putiikissa, joten en voi puhua kummankaan suulla. Mutta voin kyllä lausahtaa oman näkemykseni.

Prosenttimääräyksistä on kiukuteltu pitkään ja hartaasti. Erityisesti on usein sanottu, että eihän näitä missään muualla oo kuin Suomessa. Totuus on kuitenkin vähän toisenlainen.

Ruotsissa ei ole prosenttimääräyksiä. Siellä sama asia on ilmaistu niin, että jos vaihtaa nämä kolme osakokonaisuutta kaikista kuudesta, identiteetti muuttuu. Englannissakaan ei ole prosenttimääräyksiä. Siellä lasketaan pisteitä. Muistaakseni maksimipistemäärä on 14 ja jos vaihtaa osia 8 pisteen edestä, identiteetti muuttuu. Kummassakin on kyse ihan siitä samasta asiasta mistä Suomen prosenttisäännöissä. Prosentit eivät vain ole prosentteja, vaan pisteitä tai murtolukuja.

Amerikassa identiteetti seuraa sitä osaa, jossa on valmistenumero. Uudemmissa pyörissä tämä osa on runko, vanhemmissa moottori. Tästä seuraa, että jos vaihdat sen rungon (tai moottorin), myös identiteetti muuttuu.

Kaikkialla maailmassa on olemassa jokin tapa, jolla määritellään, mikä ajoneuvo on kyseessä. Jos rakentelun lähtökohtana on 100 % Triumph Bonneville ja rakentelun lopputuloksena kyseisestä Bonnevillesta on jäljellä ainoastaan ohjaustanko, ei ole kovin mielekästä sanoa, että kyseessä on enää Triumph Bonneville. Tämä on prosenttisääntelyn ydinajatus noin lyhykäisyydessään.

Prosenttisäännöt Suomessa uudistettiin vuoden 2007 alusta lukien. Kanta-ajoneuvon tarkastus poistui, ja taulukot uudistettiin kokonaan. Lisäksi tiettyjen osien uudelleen muotoilusta säädettiin erityissäännös, joka helpottaa rakentelua erittäin paljon.

Mitä prosenttisäännöistä sitten pitäisi ajatella? No ensinnäkin sitä, että niistä ei missään olosuhteissa päästä eroon. Jos prosenttisäännöistä luovutaan, jotain muuta vastaavaa tulee tilalle, ja samat ongelmat ovat edessä uusin kasvoin. Siksi en itse pidä järkevänä edes yrittää luopua prosenttisäännöistä, vaan kehittää niitä sellaisiksi, että ongelmat pysyvät mahdollisimman pieninä. Aika suurelta osin tässä onnistuttiinkin vuoden 2007 uudistuksessa - ainakin harrastajakunnasta kuulunut jatkuva rutina vaimeni. Mutta kaksi, tai siis ainakin kaksi ongelmaa lakiin vielä jäi.

Ensimmäinen on tavallaan mun syytä ja se liittyy jarrumuutoksiin. Jarrujen päivittämisestä parempiin ei sinänsä mene prosentteja, koska jarrut eivät enää ole prosenttiosa. Mutta saadakseen esimerkiksi levyjarrun sovitettua rumpujarrun tilalle joutuu useimmiten vaihtamaan myös navan ja etujarrun kohdalla myös telarit. Niistä menee prosentit, mikä on omiaan ehkäisemään jarrujen parantamista.

Toinen ongelma on verottajan syytä. Nimittäin vanhoissa pyörissä (ja autoissa) osien vaihtamisen tarve tulee jo yksinkertaisesti ikääntymisen myötä: vanhat osat happanevat. Autoverolaista johtuen prosentit menevät myös siinä tilanteessa, jossa kulunut prosenttiosa vaihdetaan uuteen täsmälleen samanlaiseen osaan. Tämä on vastoin normaalia oikeustajua, koska tällaisessa tilanteessa ei todellakaan ole kyse mistään veronkiertotarkoituksesta. Jos vanhaa pyörää on muutettu paljon, esimerkiksi 45 prosentin edestä, ja jokin kanta-ajoneuvoon kuuluva vanha osa vaurioituu korjauskelvottomaksi, on seurauksena pahimmillaan pyörän muuttuminen ajokelvottomaksi, koska sitä ei ole mahdollista korjata prosenttisääntöjen puitteissa. Tämä on ongelma, ja periaatteellisella tasolla iso sellainen. Jos kyseessä olisi jokin muu tuote kuin ajoneuvo, vastaavaa järjestelmää pidettäisiin täysin järjenvastaisena. Mutta ajoneuvojen kohdalla kaikki täysin älyvapaakin on mahdollista.

Tähän ongelmaan ehdotettiin toimivaa ratkaisua jo vuonna 2006 ns. APU 1-raportissa. Ajatuksena oli se, että yli 30 vuotta vanhojen ajoneuvojen kohdalla laskettaisiin vain muutettujen osien prosentteja, mutta ajoneuvon korjaaminen vaihtamalla vaurioitunut kanta-ajoneuvon osa samanlaiseen tai lähinnä vastaavaan saatavilla olevaan uuteen osaan ei vaikuttaisi prosentteihin. Tällainen muutos olisi yksinkertainen toteuttaa, eikä se mahdollistaisi veronkiertoa ja muuta puljaamista, koska muutettujen osien prosenttiosuudet laskettaisiin edelleen kuten ennenkin. Toisin sanoen 1960-luvun Fiatin papereilla ei ilmestyisi tien päälle 2010-luvun Mercedeksiä.

Valitettavasti valtiovarainministeriö, jonka vastuulla asia on, ei ole lotkauttanut korvaansakaan ehdotuksen toteuttamiseksi. Joten tältä osin kysymykset ja kritiikin voi hyvällä syyllä kohdistaa kyseiseen ministeriöön. Siellä asiasta vastaa muuan mukavana miehenä tunnettu vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen. Ehdotan, että kiinnostuneet kääntyvät asiassa Heikin puoleen.

[Santtu]

T-Bonen esitys vastaa hyvin SMOTOn ja FEMAn kantaa asiaan. Entisöinnin ja kolarikorjaamisen osalta ministeriössä on muhimassa ajatus samanlaisten osien vaihtojen prosenttien kuoleentumisesta jonkin ajan kuluessa.

[Jukka Toukonen]

Mietin itse koko prosenttisäännön lähtökohtaa.
Suomessa lähtökohtahan on ymmärrettävä(?):
Suomen autoveron takia on halvempi tuoda maahan ajoneuvo osina kuin kokonaisena.
Onko mitään muuta kuin autoverotettua tavaraa, jota olisi halvempi tuoda maahan palasina kuin kokonaisuutena? Stereot? Pesukone? Sorvi? Laiva?

Identiteetti on sitten toinen juttu. Mutta mikä on identiteetin arvo, jos jätetään ilmeiset vero, vakuutus ja katsastusvaikutukset pois. Jos ostan 1958 mallisen brittiläisen Royal Enfieldin, en halua, että puoli pyörää on tehty Intiassa 2000 luvulla. Tai ainakin haluan tietää sen kaupanteossa.
Onhan tällainen prosenttipaperi tavallaan virallinen todistus nykyisestä kokoonpanosta. Mutta onko "pakollisuus" kaikille oikea vaihtoehto? Voisihan olla joku julkista notaaria vastaava taho, joka haluttaessa allekirjoittaisi virallisen paperin identiteetistä. Ja tällä paperilla sitten voisi saada vaikka esim. vero, vakuutus ja katsastusetuisuuksia. Vähän niinkuin museorekisteröinti nykyään.

[Santtu]

Sekä SMOTO:n että MMAF:n linja on menneinä vuosina ollut, että prosenttijärjestelmä on ok kunhan sen laskentamalli ja määrittelyt palvelevat harrastajia (ja yrittäjiä). Saimme 2004-2006 ns APU1:ssä (ajoneuvolainsäädännön prosenttijärjestelmän uudistamistyöryhmä, ks dokumenttiarkisto) määritellä prosenttitaulukon uusiksi, jonka jälkeen näitä %-ongelmia ei ole kantautunut korviimme kuin muutamia, vrt aikasempaan kymmeniin tapauksiin ja muutamiin oikeusmurhiin vuodessa.

Tosiasiassahan prosentti-, piste- tai jotain muuta vastaavaa seurantajärjestelmää tarvitaan identiteetin (omaisuus ja omistaja, tekninen vaatimustaso jne) sekä identiteetin mukaan tapahtuvan verotuksen valvontaan. Jos ajaisimme nykyisen %-systeemin muuuttamista, niin jokin muu vastaava systeemi tarvitaan tilalle. Tämä todettiin jo APU1-työssä.

Sensijaan en käsitä sitä, että käytettyjen prätkien myynnissä ja kaupassa prosenttien määrällä pitäisi olla vaikutusta pelin hintaan. Toki jos rakennetussa tai entisöidyssä pelissä on 49,93% muutettua niin ongelmia voi olla tiedossa jos ei tiedä mitä tekee. Mutta käsi sydämmelle varsinkin kolarikorjaus- ja entisöintitapauksissa: Kuinka monesta pyörästä on rehellisen oikeasti ilmoitettu vaihdetut (ei siis muutetut, vaan vaihdetut) osat??? Tämä epäkohta ja usein myös maalaisjärjen ja oikeusturvan ongelma on todettu myös ministeriössä ja vaihdettujen (ei muutettujen) osien prosenttien kuoleentumisen kirjaamista asetukseen harkitaan ihan oikeasti.

En enään nykyään ole MMAF:n tai SMOTO:n hallituksessa joten jos halutaan asia ns. tapetille ja oikea virallinen mielipide niin sitten nykyelimiltä voi kysäistä nykymielipidettä. Tai sitten vaikka MMAF:n Pj ottaa tän seuraavaan hallituksen kokoukseen ja kuittaa tähän että asia on näin, vai halutaanko tähän jotain muutoksia.

Toki hallituksen tulee kuunnella mielipiteitä ja palautetta kentältä. Annan omaa palautettani mm tässä tekstissä. En näe tarvetta nykyisen %-systeemin muuttamiselle, viilaamiselle kyllä, ja varsinkin kolarikorjaamisen ja entisöinnin epäkohdat olisi saatava kuntoon. Kumpikaan ei tosin ole MMAF:n primääri-intresseissä, eikä oikein SMOTOn nykyisten jäsenkerhojenkaan. Asiasta kiinnostuneet ja etua saavat kerhot ovat eronneet SMOTO:sta  enkä tiedä miten siellä asiaan suhtaudutaan. Ainakaan sieltä ei ole tehty asialle mitään (olemme jatkuvasti yhteydessä TraFi:n ja Ministeriön sekä brysselin kanssa ja kuulisimme toki jos jotain olisi, voisimme tukeakin), joten ongelmaa ei kai sielläkän koeta isoksi tai vaivan arvoiseksi?

Palan halusta kuulla mikä nykysysteemissä on ongelmana, ja millainen olisi oikeasti harrastuksemme kannalta parempi. Jos tulee oikein timantti idea niin saatamma jopa innostua niin, että rupeamme sitä ajamaan. Kehotan kuitenkin ensin lukaisemaan vaikka ne 2004-2006 APU1 paprut ja tuon ajan APU-keskustelut ja uutiset täältä MMAF:n sivuilta.

[Jukka Toukonen]

Itse koen prosenttisysteemissä vain sen potentiaalisen ongelman/uhkan (joka toteutuikin lähihistoriassa, mutta nyttemin onneksi ainakin huomattavasti vähentynyt), jos viranomainen voi sen avulla tuosta noin vain väittää, että tässä vehkeessä on nyt yli 50% jotain muuta ja todistappas toisin ennekuin ajo jatkuu.

Eli ei suinkaan olla syyttömiä kunnes toisin todistetaan vaan syyllisiä kunnes toisin todistetaan.

Mielestäni prosenttijärjestelmän "rikkomus" tulisi pystyä todistamaan ennen kuin asialle voidaan vaatia tekemään jotain. Tämä lienee aika kova vaatimus tieliikennettä virkansa puolesta tarkkaileville, mutta toisaalta poistaisi turhan kiusanteon.

PS. Uusimman prosenttisäännön mukaan ajan 20% :lla.

[Tuusulan T-Bone]

Itse koen prosenttisysteemissä vain sen potentiaalisen ongelman/uhkan ... jos viranomainen voi sen avulla tuosta noin vain väittää, että tässä vehkeessä on nyt yli 50% jotain muuta ja todistappas toisin ennekuin ajo jatkuu.

Eli ei suinkaan olla syyttömiä kunnes toisin todistetaan vaan syyllisiä kunnes toisin todistetaan.

No mutta sehän meneekin niin, että asiakas ilmoittaa vaihdetut osat muutoskatsastuksessa. Asiakas täyttää taulukon, johon merkitsee, mitkä osat ovat alkuperäisiä ja mitkä eivät, ja allekirjoittaa lapun. Jos katsuri epäilee asiakkaan ilmoitusta, todistustaakka on katsurilla. Sama koskee poliisia ja muita viranomaisia: jos vekotin on katsastettu ja prossat merkitty ajoneuvotietokantaan, merkinnän oikeellisuutta epäilevä viranomainen on velvollinen esittämään näytön epäilynsä tueksi.

Käytännössä voi tietysti sattua yhtä ja toista. Poliisi, katsurit ja muutkaan viranomaiset eivät aina osaa lakia, vaikka heidän pitäisi. Sama koskee luonnollisesti harrastajia itseään. Mutta käytännössä sattuneet mokat eivät muuta lakia muuksi, ja ne ovat oikaistavissa. Riesaahan siitä tulee, mutta sen kanssa on ikävä kyllä pakko elää.

Tietysti voi aina kritisoida sitä, että laki on välillä erinomaisen vaikeasti ymmärrettävissä. Tällainen kritiikki on usein paikallaankin, laki on vaikeaselkoista. Mutta miten sitten kirjoittaa asiansa ajava vähemmän vaikeaselkoinen laki? Kannattaa kokeilla, ei oo ihan helppoa.

[Jukka Toukonen]

Sama koskee poliisia ja muita viranomaisia: jos vekotin on katsastettu ja prossat merkitty ajoneuvotietokantaan, merkinnän oikeellisuutta epäilevä viranomainen on velvollinen esittämään näytön epäilynsä tueksi.

Ihan vielä vaan varmistaakseni.
Entäs jos ajoneuvo ei ole muutoskatsastettu ja prosentteja ei ole merkitty? Onko silloinkin epäilevä viranomainen on velvollinen esittämään näytön epäilynsä tueksi?
Alkuperäinen esitevalokuvahan tähän tosin riittää...

[Tuusulan T-Bone]

Jos ajoneuvoa ei ole muutoskatsastettu, poliisi voi määrätä sen katsastettavaksi pelkästään siksi, että siihen on tehty joku muutoskatsastuksen vaativa muutos, mutta katsastus on laiminlyöty. Ja sakotkin tästä voi kirjoittaa, joskin toivomme toki poliisilta harkintaa tällaisissa tapauksissa.

Poliisi voi myös räknäillä itse prossat, ja määrätä ajoneuvon ajokieltoon identiteetin muuttumisen perusteella. Mutta tämän pitäisi tapahtua periaatteessa samoilla säännöillä kuin konttorillakin: "asiakas" ilmoittaa poliisille, mikä on alkuperäistä ja mikä ei. Ellei poliisi usko asiakastaan, sillä on todistustaakka. Pelkän väitteen perusteella ei saa määrätä sanktioita.

Järkevin menettelytapa poliisilta tällaisessa tilanteessa olisi yksinkertaisesti määrätä ajoneuvo katsastukseen.

[Hemuli]

Kun mä nyt vielä jäin hallitukseen roikkumaan niin voinen vastata yhdistyksen puolesta. Santtu ja T-Bone oikeastaan kertoivat kaiken tarpeellisen, MMAF:lla ei ole suurta hinkua lähteä muuttamaan suhteellisen hyvin toimivaksi osoittautunutta järjestelmää. Kuten todettua, identiteetti pitää pystyä määrittelemään jollain tavalla ja niin kauan kun ajoneuvon verotus kohdistuu sen omistamiseen niin nykyinen systeemi pysyy. Ja vaikka prossasysteemi poistuisikin niin tilalle tulee jotain vastaavaa. Se on jo kuluttajasuojankin kannalta tarpeen.

Tähän aiheeseen liittyen pidän suurinpana ongelmana TraFin viimeisintä rekisterioteuudistusta. Sen jälkeen tavallinen kuluttaja ei näe enää mistään mitä ajoneuvoon on merkitty muutetuksi, ainoastaan muutosten yhteenlasketun prosenttimäärän. Viranomainen tietysti näkee päätteeltään tarkemmat tiedot koska ne ovat kuitenkin olemassa TraFin tietojärjestelmässä, mutta mistä esimerkiksi kaupantekotilanteessa nähdään onko laitteeseen tehdyt muutoskatsastusta vaativat muutokset leimattu?

[Röpöttäjä]

Kyllä minun edellisessä pitkäkeulassa oli merkitty esim. Tankki muokattu alkuperäisestä, satula muokattu alkuperäisestä, takahaarukka muokattu alkuperäisestä, runko muokattu alkuperäisestä ja sen jälkeen merkitty käytetyt kokonais-% sekä ajoneuvon pituus cm. Katsuri teki sen automaattisesti lisäsivulle. Lisäksi siinä oli merkitty vaihtoehtoiset rengaskoot jotka halusin.

[Hemuli]

Ja koska tämä tapahtui? Otteethan muuttuivat vasta hiljattain, sitä ennenhän niissä oli kaikki oleellinen.

[shoveltimppa]

Muistelen, että tähän liittyen olisi ollut aiemminkin keskustelua. Loppupäätelmä oli se, että jos ei erikseen pyydä merkitsemään mitä on muutettu, niin silloin todennäköisesti otteeseen tulee vain vaihdettujen osien prosenttien summa. Jos katsurille mainitsee, että haluaa otteeseen merkinnät vaihdetuista osista, niin katsuri kyllä pystyy ne sinne erittelemään. Korjatkaa jos muistan väärin.

[j]

Moro.
Viime syksynä kun poikkesin päivittämässä sovelin prossat, niin ei katsuri suostunut tekemään mitään lisäsivuja muutoksista tai laittamaan niitä muutenkaan näkyviin. Pikku urputuksen jälkeen hän otti kopion siitä lapusta, johon merkkailtiin muutokset ja käski laittaa sen otteen väliin. Selitti kyllä uuden käytännön ylivertaisuutta; joka tapauksessa tällä nyt mennään.

jussi

[Tuusulan T-Bone]

Muistelen, että tähän liittyen olisi ollut aiemminkin keskustelua. Loppupäätelmä oli se, että jos ei erikseen pyydä merkitsemään mitä on muutettu, niin silloin todennäköisesti otteeseen tulee vain vaihdettujen osien prosenttien summa. Jos katsurille mainitsee, että haluaa otteeseen merkinnät vaihdetuista osista, niin katsuri kyllä pystyy ne sinne erittelemään. Korjatkaa jos muistan väärin.

Tästä tuntuu olevan monenlaista mielipidettä. TraFi:sta joskus kyselin asiaa, niin heidän mukaansa sinne vapaakenttään saa runoilla jokseenkin mitä vaan. Mutta katsurit taas tuppaavat sanomaan, että ei käy, kun TraFi kieltää. Ota tästä nyt sitten selvä. Joka tapauksessa Hemuli on oikeassa: jos otteelta ei voi täsmällisesti lukea leimattuja muutoksia, kyseessä on ongelma.