kopteri projektin peruskysymyksiä

[monni]

Tämä on varmaan Oikea foorumi...

Mistä liikkeelle? Tallissa on -72 jousiperä runko vailla muita "ominaisuuksia" mosakin (650 twin) löytyy, siitä sit joskus...
 
Tarkoituksena  On rakentaa "kunnon" kopteri.
Akseliväli yli 185cm.

keulaksi olen kaavaillut girderiä (tyyliin +14")
sekä mahdollisesti perän muutosta jäykäksi.

Mikä mielekkäin järjestys kun runkoa tulisi stretsata ja pyöräkoot(kin) on vielä hakusessa.
Tarviiko ton keulan olla valmiina siinä vaiheessa kun runkoa ruvetaan leikkelemään ja mites toi renkaiden halkaisiat, vaikuttavathan ne aikasta paljon stuukkiin.
tämänhetkiset vaihtoehdot 15" norm.auton rengas ,16" rätti tai avon sm mk2, 17" 170/60 pikku läskinakki. noista pitäs päättää, varmaa on vasta kun rengas vanteineen on kädessä...

keulalle ajattelin orkkis napaa 1 levyjarrulla vanne 19" tai 21"

Eli palottelenko rungon  ja sit hommaan renkaat  ja teetetän käypäsen keulan rungolle ja renkaille.

[Hemuli]

Vuosien kokemus on osoittanut että rungon tekeminen ensin ei kannata. Rengaskoot vaikuttavat lopputulokseen niin paljon että itse ainakin hommaan vanteet ja renkaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mallailen niitä sitten runkoon ennen sen pilkkomista. Toinen vaihtoehto on tehdä piirrustus käyttäen rungon ja pyörien tulevia mittoja. Rungon tekijän on myös paljon helpompi sovitella putket kohdilleen jos käytettävissä on oikean kokoiset pyörät ja keula. "Arvauspelillä" joutuu jättämään turhan isot toleranssit ja lopputuloksesta tulee helposti vähemmän kliini.

Mutta tärkeämpää kuin stuukki on se, että lasket ennen rungon modaamista ohjausgeometrian kohdalleen. Jätön tulee asettua 50-100 mm välille, mallia voit katsoa vaikka tällä keulakulmalaskurilla.

Sitä paitsi, 185 cm akseliväli ei ole vielä "kunnon" kopteri ...

[Tuusulan T-Bone]

Keula on tarpeeksi pitkä ja loiva silloin, kun eturengas näkyy kuskille ilman niskanvenäytyksiä...

Lainsäätäjämme ei kuitenkaan ole ajatellut kuljettajan niskaa, maksimiakseliväli on vielä tätä nykyä 2 metriä ja keulakulma 47 astetta. Nämä lukemat eivät koske omavalmisteita, mutta niiden kanssa törmää sitten aika moneen muuhun vaikeasti ylipäästävään asiaan.

Täältä supporttia Hemulin opastukselle. Ensimmäisinä hankitaan pyörät, keula ja tekniikka. Niiden ympärille tehdään sitten runko.

Jousiperästä voit nykypykälillä rakentaa jäykän. Suosittelen tekemään muutoksen käyttäen mallina jotain alkuperäistä jäykkää runkoa niin, että taka-aksilaa tukee kaikkiaan neljä putkea.

Johnny Winter elää.

[teemu]

paras vaihtoehto on ,että päätät ensiksi millasia osia aijot käyttää.!
eli mietit valmiiksi vanteet,keskiöt,pinnat,kumit,keulan ja sen pituuden.maavarakin kannattaa valmiiksi miettiä.mietit myös millasen haluat jäykästä rungosta tulevan.
eli tiedät noin suurin piirtein millainen pyörästäsi olisi tulossa noin rullaavana.
sitten hommaat tarvittavat osat jotta saisit pyörän rullaavaksi ja viimeisenä käyt sitten rungon kimppuun.


ei nykyisillä pykälillä saa vanhasta tehdä "kunnon"kopteria.

[tumo]

"viimeisenä käyt sitten rungon kimppuun." ja minäkös aloitin rungosta ..mutta joo kun tässä vähän asiaa sivuttiin eikä hausta irronnut suoranaista tietoo niin laitan tähän heti perään oman kysymyksen ja uusille rakentajille kans ihan hyvä tietää.

mitä vaikutusta tuo jos jäykkäperäsen takarenkaan kokoa muuttaa isommasta pienempään halkaisijaa esim tuuman kaksi...jos se on tehty isomman renkaan mukaan.
alemmashan se runko laskee ja luultavasti eturenkaan keskipistettä pitäisi suhteessa laskea kanssa? renkaan paksuudella voi kai hiukan kanssa pelata. vaikuttaako tämä mihinkään muuhun olennaisesti?

[Hemuli]

Jos takapää laskee niin kallistusvarat pienenee ja etujättö kasvaa. Kallistusvaroja voi lisätä leveämpää rengasta laittamalla ja etujätön saa lähemmäs oikeaa kun keulaa lyhentää sen verran että runko asettuu samaan asentoon kuin se oli ennen takapään muutosta. Pitää kuitenkin muistaa että jos keulassa on jätön korjaamiseksi kulmaa muuttavat t-kappaleet, vähentää keulan lyhentäminen niiden kompensoivaa vaikutusta.

[monni]

Paljos jäykkäperäsessä olis hyvä olla jättöä? eikös laki sano jotain 5-10 cm, mutta enemmänkin voi olla.
Keulana on toi girder jossa on jo valmiiks aika paljon off settiä (n. 115mm)

[Hemuli]

100 mm on hyväksi todettu mitta mutta ei sentti/kaksi lisää tee pyörästä vielä huonoa ajaa.

[Fe]

Mites nämä ruotsimitoilla tehdyt kopterit, missä akseliväliä on enemmän ja keulakulmakin loivempi? Eli kun kyseessä on esim 230 akselivälillä ja 60 asteen keulakulmalla oleva kopteri. Runkolaskurilla äkkiseltään jättö on jossain 40-50cm huitteilla? Onko aivan mahdoton ajettava? On vaan paremman näköisiä kuin ylöspäin stretsatut vehkeet... Onko tässäkin hommassa tyyli ennen tarkoitusta vai saako noista jollain tavalla ajettavia?

[Santtu]

Mites nämä ruotsimitoilla tehdyt kopterit, missä akseliväliä on enemmän ja keulakulmakin loivempi? Eli kun kyseessä on esim 230 akselivälillä ja 60 asteen keulakulmalla oleva kopteri. Runkolaskurilla äkkiseltään jättö on jossain 40-50cm huitteilla? Onko aivan mahdoton ajettava? On vaan paremman näköisiä kuin ylöspäin stretsatut vehkeet... Onko tässäkin hommassa tyyli ennen tarkoitusta vai saako noista jollain tavalla ajettavia?

Miksi jättö ei voi olla 60 asteen keulalla ja 230 akselivälillä vaikka 7cm kuten Silver Bulletissa???

Ja sanoisin, että tuollaisella 40-50cm jätöllä pyörä on melko ajokelvoton.

[Tuusulan T-Bone]

Mites nämä ruotsimitoilla tehdyt kopterit, missä akseliväliä on enemmän ja keulakulmakin loivempi? Eli kun kyseessä on esim 230 akselivälillä ja 60 asteen keulakulmalla oleva kopteri. Runkolaskurilla äkkiseltään jättö on jossain 40-50cm huitteilla? Onko aivan mahdoton ajettava? On vaan paremman näköisiä kuin ylöspäin stretsatut vehkeet... Onko tässäkin hommassa tyyli ennen tarkoitusta vai saako noista jollain tavalla ajettavia?

Sun laskelmissa on jossain virhe. Ruåtsalaiset on ymmärtäny etujätön idean jo monta kymmentä vuotta ja ruåtsikoptereiden jätöt on järjestelmällisesti öpaut välillä 7-14 senttiä. Puolen metrin jättö on luultavasti kerrassaan kammottava ajaa, tosin ihan noin pitkästä jätöstä ei oo omakohtaista kokemusta...

[Fe]

Onko noi silver bulletin strategiset mitat jossain nähtävillä, että voisi verrata missä meni pieleen. Näin mä veikkasinkin, että ajokelvoton tulee noilla mitoilla.

[Hemuli]

Pahin mitä olen ajanut oli 240 mm, pyörä oli ajettava joskin raskas käsitellä hitaissa nopeuksissa. Ajettavuuteen varmasti vaikutti se, että pyörässä oli vakiomittainen keula - pitkä keula olisi todennäköisesti kaatunut hitaassa vauhdissa alle.

Loivakin keulakulma onnistuu kun sen aikaansaama pitkä jättö korjataan kulmaa muuttavilla t-kappaleilla. Ja mitä pidempi keula, sitä vähemmän kulmaa tarvitaan kappaleissa koska muutoksen vaikutus kumuloituu pituuden kasvaessa.

[Fe]

Jep, nyt rupes ymmärtämään. Ja kun vielä lisätään springer keula tähän soppaan ettei menisi liian helpoksi. eli kulmaa joutuu kääntämään myös keulasta.

[teemu]

juurikin niin!

esim.jos perus softailin runkoon laitetaan +20 tarvike springeri pelkällä rungon reikkauksella.tai no pari tuumaa ylös. mitoiksi tulisi mainitsemasi n.230cm / n.60astetta
jättö menee todella pitkäksi.
mutta kun springerin ohjausakselia kallistetaan niin päästään alle 10centin jättöön helposti...

jätön laskut menee helposti väärin jos et tiedä missä kulmassa ohjausakseli on keulaan nähden. ei se aina ole samassa kulmassa kuin keula.