Kattelin pyörieni papruja. Ainostaan yhdessä oli tältä osin kattavat merkinnät eli oli merkattu sekä omamassa (G), tekninen suurin sallittu kok. massa (F.1), tiellikenteessä sallittu suurin kok. massa (F.2) sekä akselipainot. Onko merkintöjen täydellisyys liitoksissa mitä tietoja ko pyöräyksilön tietoihin aikoinaan naputeltu vaiko laajemmin että mitä tietoja ko pyörämallista otettu ylös?
- F.1 ja F.2 oli samat, että nämä olisi eri lienee harvinaista??
- akselipainot yhteen laskemalla sai F.2:n
- varmastikkin F.2 on pyörän omamassa G + kuskin massa + matkustajan massa + muun kuorman massa. Jos tätä ei ole otteessa, niin löytyiskö omistajan käsikirjasta tai Haynesin tms. manuskasta? Tyyppillisesti kokonaismassa lienee noin 200 kg suurempi kuin omamassa, mutta jonkinlaisia eroja varmaan on?
=> vertailtaessa pyöriä lienee oikeampaa verrata kokonaismassoja kuin pyörän omamassoja
Miten kokonaispaino sitten jakautuu akseleiden välillä riippuu painopisteen paikasta.
Kyykyissä käsittääkseni painopiste huomattavan edessä; tällä haettu kääntyvyttä, että eturenkaan pitoa jarrutuksessa??
=> kokonaismassat ja painonjakauma huomioiden saattaisi olla mahdollista että jossain harvinaisessa tapauksessa omamassaltaan kevyemmän keulan luovuttajapyörän etuakselin akselimassa olisi suurempi ?? Busan keula Sporassa?
Asioiden laskeminen haastavaa, ketjun aloittaja hyötyisi kait eniten jos saisi tietää mitä otteessa tai trafin tietokannoissa puhutaan kyseisen dukatin akselimassoista?
Akselimassat otteessa siksi että niiden avulla tien päällä helppo tutkia onko reissumiehellä ylikuormaa?
Eiköhän tuo riitä kun tarkastelee siten että punnitsee kokonaismassan ja hakee koko pyörälle tasapainopisteen ja suhteuttaa sen sitä kautta etu ja takarenkaalle.
Sehän onnistuu hyvin pitkälle saksinostin/putken pätkä ja ne rungon alle (putkea pitkin on suht helppo hakea työntelemällä se tasapainopiste. Renkaiden kantavuuden saapi valmistajien taulukoista.
Röpöttäjän ajatusta vielä kaavamaisesti selventäen. Alla oleva kuva lainattu
tästä artikkelista, joka käsittelee voimia jarrutuksessa. Mutta jos ei kiihdytetä tai jarruteta eli joko ollaan paikallaan tai ajetaan tasaisella nopeudella, niin homma yksinkertaistuu ja tarvitsee tarkastella vain punaisten nuolten kuvaamia voimia.
- termi mg on laitteen paino eli massa kertaa maan vetovoimakiihtyvyys, piirretty pyörän painopisteeseen
- Nf on voima jolla maa tukee eturengasta
- Nr on voima jolla maa tukee takarengasta
- p on akseliväli
- b on vaakasuora etäisyys painopisteestä taka-akselille
Näillä merkinnöillä saadaan lause 1
-mg + Nr + Nf = 0
miinusmerkki mg:n edessä tulee siitä että kuvassa nuoli osoittaa alaspäin. Jos lauseen summa ei olisi nolla tarkoittaisi että mopo joko porautuu maan sisään tai on lähdössä lentoon.
sekä lause 2
Nr*b - Nf*(p-b) = 0
Jos tämä momenttitasapaino ei olisi voimassa laite nostaisi joko etu- tai takapyörää.
Näiden kahden lauseen avulla saadaan ratkaistua että
Nf = mg *b/p ja
Nr = mg (1-b/p)
Mutta tässä siis mg esitti kokonaispainoa. Jos pyörän, henkilöiden ja pakaasien paikat pitää selvittää erikseen, niin yhtälöt monimutkaistuvat hiukan, mutta eivät paljoa. Pystysuorat voimat ja kiertävät momentit tasapainoon.
Mutta onko keulan rasitus jarrutuksessa verrannollinen koko pyörän massan vai etuakselin massaan.