karppa
Newbie
Viestejä: 6
|
|
« : 02 Lokakuu 2011, 18:41:53 » |
|
Moro,
Onkohan käytännössä mahdollista lisätä kiinnityslaippaa toiselle jarrulevylle softailin teräsnapaan? Keulaan on tulossa tuumia lisää (risukeula) ja ajattelin että tarvitsisi vetelyn takia siirtyä kahteen. Myös vannehalkaisija kasvaisi samassa rytäkässä 16 tuumasta 21 tuumaan. Säästyisi 4 prosenttia jos pärjäisin vanhalla navalla.
Äkkiä katsottuna näyttäisi että pienellä koneistuksella ja hitsailulla tuon lisäisi, mutta en osaa sanoa tuleeko joidenkin määräysten kanssa ongelmaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuusulan T-Bone
|
|
« Vastaus #1 : 02 Lokakuu 2011, 20:19:10 » |
|
Sinänsä on täysin mahdollista hitsata toinen laippa napaan - mulla on sellainen toimenpide tehtynä. Mutta pitkän risukeulan kanssa tuplalevyt eivät ole välttämättömiä, risukeula ei kierry samaan tapaan kuin teleskooppikeula.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
karppa
Newbie
Viestejä: 6
|
|
« Vastaus #2 : 04 Lokakuu 2011, 10:15:16 » |
|
Kiitoksia infosta. Täytyy miettiä jos kuitenkin lisäisi laipan kun napa on irti. Aika sitten näyttää pärjääkö yhdellä levyllä vaiko ei.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuusulan T-Bone
|
|
« Vastaus #3 : 04 Lokakuu 2011, 11:16:52 » |
|
Aika sitten näyttää pärjääkö yhdellä levyllä vaiko ei.
Ei sitä aika näytä, kokemuksesta voin hetimiten kertoa yhden jarrulevyn riittävän. Oon jarruttanu N kpl pitkiä risukeuloja vain yhdellä levyllä, eikä yksikään ole saanut hylkytuomiota keulan kiertymisen tai jarrutehon riittämättömyyden takia. Sen sijaan jousituksen toimimattomuuden takia on jumppaa joskus seurannut. Muoks: toki 2 levyä on ihan hyvä juttu risukeulassakin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #4 : 04 Lokakuu 2011, 20:52:54 » |
|
Aika kauan olen teleskooppikeulojen kanssa touhunnut mutta nyt luen ensimmäistä kertaa että jarruttamien yhdellä levyllä kiertää keulaa. Aina oppii uutta. Taidan silti epäillä että on sattunut jonkinlainen asennusvirhe...
Tuota yhden levyn kahdentamista olen harjoittanut kyllä. Pitää tutkia että riittääkö alunpitäen yhdelle jarrusylinterille tarkoitettu kahvasylinteri kahden käyttämiseen.
Kun lasketaan pinta-aloja, jos on sellainen jarrusatula että männät on molemmin puolin vastakkain, niin ei tarvitse ottaa kuin yhden männän pinta-ala huomioon per satula.
Joskus tekee sellainenkin asia tepposen että jarrumäntä palauttaa liian paljon niin kahvasylinterillä ei riitä liikevara vaikka laskelmat osoittaisivatkin että pinta-alansa puolesta riittäisi. Kannattaa kokeilla ensteks ettei tule pään- tai luunvaivaa.
Jos taas kahvasylinterin pinta-ala on liian suuri niin jarrusta tulee helposti raskas tai ainakin tunnoton.
mm
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuusulan T-Bone
|
|
« Vastaus #5 : 05 Lokakuu 2011, 08:36:56 » |
|
Aika kauan olen teleskooppikeulojen kanssa touhunnut mutta nyt luen ensimmäistä kertaa että jarruttamien yhdellä levyllä kiertää keulaa. Aina oppii uutta. Taidan silti epäillä että on sattunut jonkinlainen asennusvirhe...
Eppäillähän aina soppii... Kyllä se pitkä teleskooppikeula kiertyy, jos on vain yksi levy. Itse asiassa ei tartte olla edes paljoa jatkettu keula, kun kiertymistä alkaa tapahtua. Mummorauta auttaa, mutta tuplalevyjä suosittelen pitkiin teleskooppikeuloihin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #6 : 05 Lokakuu 2011, 09:26:08 » |
|
Sepä voi olla tuo pituus jolloin syntyy momenttivartta.
Jossain pitää olla silti joustoa tai välystä. Ilmeisesti tuo pituus tuo mukanaan sitä. Pitänee miettiä olisiko tuohon mahdollista löytää rakenteellista kompensaatiota, muutakin kuin tuplalevy.
Katos kun oon muutellut noita Guzzin integraalijarruja tehtaan jäljiltä takaisin perinteiseksi.
Järjestelmä on sellainen että kun jarrupoljinta survaistaan niin jarrupaine jakaantuu vasemmalle etulevylle jossa on kaksimäntäinen jarrusatula ja takalevylle jossa on hieman pienempi tuplasatula. Yleensä. Mallikohtaisia poikkeamia on. Lisäksi osassa mallistoa on venttiili takahaarukan yhteydessä joka kertoo jarrujärjestelmälle että tapahtuu painonsiirtoa takaa eteen jolloin jarrupaineen, ja voiman, jakautuma muuttuu niin että takajarru ei pääse lukkiutumaan ennen ennen kuin etupyörä lukkiutuu. Tämä siis polkimesta. -70 - 80 -luvun mehupillikeuloissa olisi siis luultavaa että keula kampeaisi ko jarrulevyn puolelle. Kahvasta toimii vain oikea etulevy. Eli jarrutustavasta riippuen keula vetelisi milloin oikealle, toisin vasemmalle... Pitääkin ottaa puheeksi tämä asia tuolla Guzzifoorumilla.
Miksi tuota integraatiota puretaan johtuu siitä että Guzzin käyttäjiksi siirtyy muiden merkkien käyttäjiä jolle tämä jarrujärjestelmä on vieras ja siten outo tavoiltaan. Itse muutan myös omista pyöristäni tämä järjestelmän perinteiseksi.
Kun Guzzin jarrupatentti raukesi niin nykyään on samaan reseptiin perustuvia jarruja vähän joka toisella merkillä vahvistettuna ABS:llä. Jota sitäkään en ole oppinut käyttämään. No. sen takia en ainakaan kuole nuorena... enää.
mm
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Santtu
|
|
« Vastaus #7 : 05 Lokakuu 2011, 10:00:59 » |
|
-70 - 80 -luvun mehupillikeuloissa olisi siis luultavaa että keula kampeaisi ko jarrulevyn puolelle. Niissä mummoraudan virkaa hoitaa yleensä etulokasuoja, ja monessa pyörässä siinäkin on keskellä vahvike ihan syystä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #8 : 05 Lokakuu 2011, 11:40:12 » |
|
Tuntemissani malleissa se "mummorauta" on ohutseinämäistä peltiä tai putkea ja useissa mallissa lokasuoja on guttaperkkaa eikä siinä ole mitään metallia. Metalliloksuissa kiinnitys on etuakselin kahta puolen eikä alaputken yläosassa ole mitn.
Nyt kun niissä on luovuttu toispuolisista jarruratkaisuista ja teleskoopit ovat hyvinkin järeät niin näissä uudemmissa on valualumiiniset "mummoraudat". Mutta ne ovat kumiholkeilla kiinni teleskoopeissa ja "raudassa" roikkuu lokari.
Odottelen kommentteja asiasta tuolta Guzziosastolta. Sielläkin on rakenneltu pitkäkeuloja vaikkakaan ei suuressa mittakaavassa. -80 -luvun alun Guzzeissa kyllä keulan ohuus korvaa osan pituuden puutteesta. Sen saa kyllä "lepattamaan" kun vain sarvista ravistaa mutta puoltamista en ole havainnut.
Vai ilmeneekö tätä puoltamista vain extremepitkillä keuloilla eikä havaittavasti normipumpuilla?
Sen ymmärän että kovassa jarrutuksessa keula pyrkii taipumaan koneen suuntaan, oli jarruja yksi tai kaksi.
Vai voiko olla kysymys siitä että jarrulevystä on pitkä sivuttaissuuntainen matka teleskooppiin jolloin jarrusatulan ja sen kiinnitysosan muodostama vipuvarsi aiheuttaa kiertävää vääntömomenttia teleskooppiin. Mutta ei kai noin alkeelliseen suunnitteluvirheeseen kukaan lankea...
Laitan liitteeksi kuvan millainen oli meikäläisen projektipyörän keula silloin kun sen ostin. Yhdistelmäjarrut ja lokarin kiinnitys jarrusatulan pultista ja telarin korvakkeesta. Alempana näkyy raskaamman poliisiversion lokasuojan kiinnikekorvakkeet jarrusatulan alapuolella. Ajattelin ylimääräiset korvat kolistella irti samalla kun runko käy pintakäsittelyssä.
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #9 : 05 Lokakuu 2011, 12:27:39 » |
|
Näin päiväseltään on hiljaista mutta sentään yksi insinöörimielipide putkahti:
"Olen joskus itsekin törmännyt väitteeseen. Mutta humpuukiahan tuo on. Jarruvoimahan välittyy navan kautta koko akseliin ja siitä hillitsee pyörää. En vaikka miten hyvällä mielikuvituksella asiaa kuvittelen, saa tuota puoltamaan. Ehkä tämä mekaniikkasuunnittelijan ammatti hieman hillitsee hölmöilyä.."
Odotamme lisäkommentteja aiheeseen.
mm
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuusulan T-Bone
|
|
« Vastaus #10 : 05 Lokakuu 2011, 13:27:35 » |
|
Välyksentöntä teleskooppikeulaa ei ole vielä keksittykään. Kun keulan pituutta kasvatetaan tarpeeksi, pienikin välys on merkitykseltään suuri. Ja kuten todettua, vipuvartta on enemmän. Ei tämä sen ihmeellisempää ole.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Röpöttäjä
|
|
« Vastaus #11 : 05 Lokakuu 2011, 14:03:44 » |
|
Noita joitain keulia kyhänneenä ja vähän tuota insinööritaitoakin on. Teleskooppiputket on molemmin puolin rungon keskilinjaa ja keskellä rengasta. Teleskooppiputkilla liikerata ylös ja alas. Samalla myös sisempi teleskooppiputki joustaa joka suuntaan itse ja lisäksi on liukulaakeriväljyydet. Jos keula on leveä ja tästä syystä jarrulevy simmattu ulommaksi tulee etuhaarukkaan vääntöä jarrusatulan puolelta. Tällöin ohjaus taatusti kampeaa jarrusatulan puolelle. Kappaleeseen (etupyörä) vaikuttaa hyrrävoima ja jos hyrrää yrität pysäyttää sivusta kappale pyrkii kääntymään jarruttavan sivun suuntaan. Tuossapa tuo yksinkertaisesti selitettynä. Kapeassa keulassa sitä ei huomaa, samoin napajarruissa. On niin lähellä keskilinjaa että massa kumoaa sivuttaisvoimaa. Itsellä on nyt taas iso 217 akselivälillä oleva mörkö 127" paino 347kg 1kpl 4mäntäinen edessä Zodiacin 290 uivalla reikälevyllä. Kyllä se vetää vasemmalle jarrutettaessa (Levy vasemmalla). Ajankanssa se vaan ei enää tunnu eikä häiritse ajamista. Jarruteti meni heittämällä läpi ja mopo pysähtyy siis oikeesti pysähtyy paremmin kuin lyhyet mopot.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #12 : 05 Lokakuu 2011, 18:49:12 » |
|
Vaikuttaa siltä että asia on ratkaistu. Epäilemäni asia eli etäisyys keskilinjasta on ratkaiseva tekijä. Toki tunnen nuo muut välykset ja sen lisäksi toisista syistä johtuvan etuhaarukan (teleskooppien kiertyminen toistensa suhteen) vääntymisen vinoon. Näillä tiedoilla kerrotun tyyppisissä tapauksissa voi asiaa ilmetä.
Tässä välillä tallilla käydessä tarkastelin siellä olevien, keulaltaan suht vakioiden, pyörien jarruvarustuksen suhdetta etujousitukseen. (Kahta eri teleskooppityyppiä) Niissä levy kulki alle millimetrin päästä teleskoopista (parissa telarissa oli työstetty väistö, ts upotus siihen kohtaan missä levy kulkee) ja jarrusatuloiden kiinnityspisteet olivat mahdollisimman lähellä teleskooppia. USD-keulassa satula oli erityisen vääntöjäykän varren päässä joka oli samaa valua kuin osa johon etuakseli ja sisäputki kiinnittyy.
Tuo lainaamani kommentti on peräisin ratapyöriä rakentelevan henkilön näppäimmistöstä.
Tämä asia on siis näköjään sietämisjuttu. Jos haluaa leveän teleskooppikeulan niin joutuu ehkä tinkimään jostain.
Mietin asiaa millä sen voi ratkaista tai asiaa helpottaa oleellisesti, jos se sitten ketään kiinnostaa. Yksi tapa jota on ollutkin jo käytössä on johtaa jarrutusvoima suoraan runkoon ilman teleskoopin välitystä. Se vipuviidakko vaan ei ole esteettinen. Etuakseliin johdettu jarrutusvoima ratkaissee tämän mutta etuakselista tulee paksu ja monimutkaisempi rakenteeltaan spooreineen ja holkkeineen.
Arvelen että aloittamani keskustelu tuolla italo-osastolla poikii vielä jokusen kommentin. Tein kysymyksen niin että sen alkuperää ei voi kytkeä tähän keskusteluun eli ei tule mitään ennakkoluulo- ja mutupöpötystä.
mm
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuusulan T-Bone
|
|
« Vastaus #13 : 05 Lokakuu 2011, 18:58:56 » |
|
Sie se Matti jaksat kaikenlaista! Kuulin joskus, että muuan kuuluisa suomalainen kopterinrakentaja olisi kehitellyt sellaiset telarit, joissa sisällä kulkee jonkinlainen kolmioprofiili. Tarkoituksena oli juurikin eliminoida kiertyminen sitä kautta, koska mummorauta nyt vaan on vähän ruma. Jos joku tietää asiasta enemmän, olen pelkkänä korvana.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
motomatti
|
|
« Vastaus #14 : 05 Lokakuu 2011, 21:00:05 » |
|
Sairaslomalla. On aikaa miettiä ja näpytellä. Kinaaminen on kivaa. Ja yllyttäminen. Kun asioihin oikein paneutuu ja tonkii syvältä sekä kuulee muiden mielipiteitä sekä oikeita faktoja niin saattaa tulla pieni oivalluksen kytevä kipinä yläkäyttökoteloon. Se ykspuolijarrukeskustelu hiukan levisi tuolla Guzzipuolella. Taidetaan kohta mennä kolmannella sivulla. http://www.guzziclub.fi/foorumi/index.php?topic=3137.0Hauskoja ja kuvaannollisia menetelmiä esittää ongelman ilmenemistä. Yksi merkittävä syy puoltamiseen on varmaan se että etuakseli pääsee nitkumaan reijissään ja voima ei välity sitä kautta toiseen teleskooppiin. Yksi varma puoltamisen syy on se että etupyörä tai sen kulutuspinta ei ole pyörän keskilinjalla... mm
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|