Liikenne- ja viestintäministeriö esitti Euroopan unionin liikennekelpoisuuspaketin COM (2012) 381 final (13.7.2012) etenemisen ensimmäisessä seurantapalaverissa 27.9.2012 pyynnön, että sidosryhmät tarjoaisivat tietoa, jota voidaan käyttää Suomen kannan määrittelyssä ja direktiiviehdotuksen käsittelyssä Euroopan yhteisön ministerineuvoston kokouksissa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta totesi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) edustajalle samoin samana päivänä pidetyssä asiantuntijalausuntojen kuulemistilaisuudessa.
SMOTO on jo vuosia esittänyt perustelujen kera selkeät argumentit moottoripyörien määräaikaiskatsastamisen vähäisistä hyödyistä varsinkin suhteessa katsastamisesta seuraaviin kustannuksiin. Argumentit on hyväksytty ja otettu huomioon useilla tahoilla, muun muassa eduskunnassa. Esimerkiksi Suomen katsastustoimiala taas esittää, että moottoripyörien määräaikaiskatsastamisen hyödyt olisivat merkittävät. SMOTO puolestaan esittää, että katsastaminen on kustannustehokasta kun se kohdistetaan moottoripyörien muutoksiin jo voimassaolevalla muutoskatsastusmenettelyllä ja sen kehittämisellä. Sitä voidaan tarvittaessa täydentää poliisin tienvarsivalvonnalla.
SMOTO:n asiantuntijat OTK Teemu S. Lindfors ja KTM Juha Tervonen kirjoittivat tämän muistion moottoripyörien määräaikaiskatsastamisen hyötyjen ja kustannusten läpinäkyvän esille tuomisen vuoksi. Muistio perustuu tilasto- ja tutkimustietoihin sekä niistä tehtäviin päätelmiin.
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETMoottoripyörien määräaikaiskatsastamisen vaikuttavuuden arviointi edellyttää katsastamisen liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutusten tarkastelua huomattavasti perinpohjaisemmin kuin komission vaikutusarvioselvityksessä on tehty tai asiaa on suomalaisessa keskustelussa käsitelty. Katsastamisen hyötypotentiaalia on mahdollista arvioida perehtymällä yksityiskohtaisemmin onnettomuustutkimuksissa havaittujen teknisten riskitekijöiden luokitteluun ja merkitykseen suhteessa onnettomuuksien aiheutumiseen sekä perehtymällä moottoripyörien pakokaasupäästöjen merkittävyyteen ja kontrolloitavuuteen osana liikenteen kokonaispäästöjä.
Tätä muistiota laadittaessa havaittiin, että yleisessä keskustelussa esitetyt moottoripyörien onnettomuustutkinnassa havaittuja teknisiä vikoja koskevat riskiluvut kuvaavat riskitekijöiden lukumäärää suhteessa onnettomuustutkimuksissa tarkasteltujen onnettomuustapausten kokonaismäärään. Ne eivät kuvaa havaittujen riskitekijöiden syy-yhteyttä onnettomuuksien aiheutumiseen, eivätkä siten tarjoa oikeaa pohjaa katsastamisen hyötypotentiaalin arvioimiselle. Käytettävissä olleen suomalaisen ja kansainvälisen aineiston perusteella teknisten vikojen syy-yhteyttä onnettomuuksiin kuvaavaksi riskiluvuksi voitiin määritellä 0,7–1,5 pro-senttia. Se on selvästi pienempi luku kuin mitä komission esityksissä sekä suomalaisessa keskustelussa esitetyt luvut ovat (3–8 prosenttia).
Päästökustannusten pienentämisen tulisi painottua ennen kaikkea pienhiukkasten vähentämiseen. Sen mahdollisuudet riippuvat päästöjä vähentävän tekniikan yleistymisestä moottoripyörissä. Muutoin katsastamisella ei ole paljoakaan tehtävissä. Katsastamisen tehokkuudesta päästöjen hillitsemiseksi voitiin tässä muistiossa tehdä vain ylimalkainen arvio.
Moottoripyörien katsastamisen hyötypotentiaalin arvioitiin olevan liikenneturvallisuuden osalta noin 0,7–1,4 miljoonaa euroa vuodessa (ilman mopedeja) ja ympäristövaikutusten osalta noin 0,14 miljoonaa euroa vuodessa (ml. moottoripyörät ja mopedit). Kokonaishyödyt olisivat siten 0,84–1,54 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli mopedionnettomuuksien henkilövahinkoja voitaisiin vähentää samassa suhteessa kuin moottoripyöräonnettomuuksia, olisivat hyödyt jonkin verran korkeammat. Tämä huomioon ottaen, hyötypotentiaalin taloudellinen suuruusluokka voidaan arvioida enintään 1–2 miljoonaksi euroksi vuodessa.
Katsastusmaksujen kustannusrasitteeksi arvioitiin 15,5–30,9 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kustannuksia aiheutuisi katsastuskäynnistä (ajokustannukset ja aika) vähintään 4,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Esitetyn nojalla on ilmeistä, että moottoripyörien ja mopedien määräaikaiskatsastamisen hyöty-kustannussuhde olisi Suomen olosuhteissa erittäin heikko. Hyötypotentiaalin vertaaminen pelkästään katsastusmaksujen kustannusrasitteeseen tuottaa h/k-suhteeksi 0,06. Muiden kustannusten huomioon ottaminen heikentää tunnuslukua edelleen.
Hyötyjen ja kustannusten kriittistä kannattavuusrajaa (h/k-suhde 1) ei voida Suomen oloissa saavuttaa vaikka moottoripyörien ja mopedien määräaikaiskatsastuksilla kyettäisiin eliminoimaan kaikki teknisiin riskeihin liittyvät onnettomuuskustannukset ja sen lisäksi leikattaisiin merkittävä osa päästöistä ja melusta.
Moottoripyörien määräaikaiskatsastaminen ei näin ollen ole kustannustehokas keino parantaa moottoripyöräilyn ja mopedien liikenneturvallisuutta tai vähentää niiden ympäristökuormitusta. Huomio täytyy kiinnittää muihin toimenpiteisiin.
Koko juttu:
http://www.smoto.fi/images/stories/Ajankohtaista/katsastus/SMOTO%20MP%20maaraaikaiskatsastamisen%20hyodyt%20ja%20kustannukset%20Suomessa.pdf
UUTISIA
