Äänten mittausta tien päällä? Melurajojen säätöä...

[rautis]

Jatkona keskustelulle tuolla toisaalla http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=187.0 en malta olla jatkamatta hieman aiheesta täältä omasta puun ja kuoren välistä avautuvasta näkymästäni. Kun ne nyt kuitenkin on jotenkin ratkaistava nämä meluasiatkin, jos yksittäishyväksynnät halutaan irrottaa direktiiveistä muutoskatsastuksen ja omavalmisteiden tarpeisiin.

Siitä korrelaatiosta on siis tehty selvitys aikanaan ja siinä tultiin johtopäätökseen, että tyyppihyväksynnän ohiajotestin läpäisseet, läpäisevät 19 dbA:ä korkeammat raja-arvot tuossa ym topicin mukaisessa paikallaan tehdyssä testissä. Tosin testiolosuhteiden vaihtelusta johtuen pitäisi raja-arvoihin lisätä vielä 1dbA, jotta väärin perustein ei laillista pakaria olisi vaaraa tuomita laittomaksi. Testin läpäisivät selkeimmin pienikuutioiset, mutta noihin raja-arvoihin mahtuivat siis kaikki testatut pyörät.

Jotenkin noinhan sen testauksen pitäisi siis tapahtua ollaakseen oikeudenmukainen mutta kustannustehokas (ohiajotesti ei ole siis valvonnan tarpeisiin kehitetty). Ongelma on lähinnä siinä, että moottoripyörien merkkijakauma em. ulkomaisessa tutkimuksessa ei ollut ihan Suomea vastaava ja pitäisi selvittää suomalaisia raja-arvoja varten vastaavat lukemat sekä mukaan pitäisi saada myös omavalmisteet,  jotta muutoksia säädöksiin voitaisiin tehdä. Sehän ei käytännössä toimi, että aiotaan säätää poikkeuksia päästöistä omavalmisteille, mutta samanaikaisesti vaatia melusta direktiivinmukaisuutta.

Oma johtopäätökseni on, että nykypohjalta valvonnan raja-arvot voivat seurata tyyppivaatimuksia min +20dbA tai sitten pitää säätää erikseen muutoskatsastusvaatimuksista, jos lievennyksiä halutaan. Jotenkin tykkäisin nähdä suomalaisen kaluston Gaussin käyrän ja miettiä vaan sitä yläpäätä, jossa on se meluisin 5 % ja katsoa sitten minne ne rajat asettuisi.

Periaatteessa on siis ihan sama vaikka hyväksyntään/muutoskatsastukseen vaadittaisiin ohiajotestikin, koska valvonta suoritetaan siihen kehitetyllä paikallaan tehtävällä testillä, joten kysymys korrelaatiosta ja raja-arvoista on ratkaistava joka tapauksessa.

edit:kirjotusviriheet ja kaikenlaista muuta hätäisen lukemisen perusteella referoitua .
edit2:nen:  Toi 4 oli siis hajonta ja 20 keskiarvo ja pää sotki ne keskenään. Nyt pitäisi olla jo numerot kaikki kohdallaan.

[Tuusulan T-Bone]

Lainaus H-DCF:n taululta:

Meluasioita on viime aikoina käsitelty parissakin ketjussa tällä taululla. Nyt käsitellään vähän lisää. H-DCF:ään ja MMAF:aan otti yhteyttä VTT:ltä tutkija, joka laatii AKE:lle selvitystä moottoripyörien melutasosta. Selvitystään varten hän tarvitsee aineistoa – moottoripyöriä mitattavaksi. Muoviluotiaineistoa ja muuta sen sellaista hänellä jo jonkin verran on, joten vielä tarvittaisiin erityisesti amerikanrautoja.

Pressan kanssa totesimme asiaa pohdiskeltuamme, että ainakaan Bembölen keskiviikkotapaaminen ei ole oikea paikka melumittaukseen. Kaikki Bembölessä kävijät kun eivät nyt vain kertakaikkiaan pidä mittamiehistä, edustivat nämä sitten sinisiä ritareita tai riippumattomia tutkijoita.

Tilanne on kuitenkin se, että tämä tutkimus viedään läpi riippumatta siitä, osallistummeko me siihen millään tavoin vai emme. Tutkimuksen loppuraportti annetaan AKE:lle, joka sitten tekee sillä, mitä tekee. Asiahan on meikäläisille sikäli hankala, että nykyään voimassa olevat melurajat ovat sangen tiukkoja, ja muilla kuin orgispakoputkilla niitä ei käytännössä aliteta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena lienee kontrollin ainakin jonkinasteinen kiristäminen, mutta tarkemmin en asiasta tiedä. Jos saan AKE:sta jotain lisätietoa, ilmoittelen siitä kyllä täälläkin.

Kun asiasta joka tapauksessa on tekeillä sinänsä riippumattoman tahon laatima tutkimus, on käsittääkseni harrastajien edun mukaista, että tutkimuksen aineistosta saadaan mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaava. Jos asiassa nimittäin on jotain voitettavaa, se voidaan saavuttaa vain ja ainoastaan oikean tiedon kautta. Näin ollen katsoimme pressan kanssa, että voimme välittää H-DCF:n taululla tiedon erikseen sovitusta mittausajankohdasta ja paikasta. Tällä tavoin asia ei tule kenellekään puskan takaa, ja kukin voi itse omalla kohdallaan ratkaista, meneekö mittauspaikalle vai ei.

Siispä: VTT:n tutkija päivystää Keimolan Nesteellä (sillä pohjoiseen päin menevän tien varressa olevalla) tiistaina 4. syyskuuta klo 18:sta eteenpäin. Hän mittaa paikalle tätä tarkoitusta varten saapuvien moottoripyörien äänitason desibelimittarilla paikoillaan olevasta moottoripyörästä. Mittaustuloksia käsitellään anonyymisti, kuljettajien taikka pyörien yksilöintitietoja ei kerätä. Kuljettaja saa toki tietää mittaustuloksen. Jos sataa kaatamalla, mittausta ei voida tehdä. Sitten katsotaan toinen päivämäärä.

Todettakoon lopuksi mittaustavasta sen verran, että direktiivien desibelirajat perustuvat ns. ohiajotestiin, jossa mittaus tehdään ohiajavasta pyörästä 7,5 metrin etäisyydeltä sivusuunnasta. Ohiajotestin desibelirajat ovat isoissa pyörissä vuosimallista riippuen 80, 82 tai 86 dB.

Uusimmissa pyörissä hyväksytyn ohiajotestin jälkeen äänitaso mitataan myös paikallaan siten, että mikrofoni on 0,5 metrin päässä pakoputkesta ja 45 asteen kulmassa suhteessa pakoputkeen. Tämä tulos on pyöräkohtainen ja se lukee vain tyyppikilvessä. Lukema on luonnollisesti paljon suurempi kuin ohiajotestin raja-arvo. Muiden kuin uusimpien pyörien norminmukaisuudesta paikallaan mitattu tulos ei suoraan kerro mitään.

Tämä viesti koskee luonnollisesti myös tämän taulun lukijoita. Itse menen paikalle. Jos vain pääsen.

[Santtu]

Hankala aihe. Jos ei osallistuta ei päästä vaikuttamaan. Jos osallistutaan niin mahdollisesti edesautetaan uusien rakentelun esteiden pykäämisessä. Jos mittaukseen hommataan hiljaisia pyöriä niin meluraja voi tulla luonnottoman alas. Jos taas sinne menee äänekkäitä pelejä niin lehdet voi vetää lööppejä ja pr-puolella tulee taas rökälepökäletappioita joilla on sitten vaikutusta moneenkin muuhunkin työn alla olevaan asiaan.

Yleensä pään puskaan laittaminen tai ongelman kieltäminen ei auta. Siispä meidän pitäisi mennä tähän mukaan ja tehdä parhaamme, että kerätystä tiedosta ei ole haittaa tai jopa on apua ja hyötyä harrastuksemme kannalta.

Asiaa käsitellään tietty myös muilla foorumeilla:

• HDCF:n keskustelua mm. tästä melumittauksesta
• Bomber-foorumin juttuja
• Prätkien meteli ärsyttää Turkulaisia (27.8.2007)
• USA:ssa puututaan prätkien mölyyn (22.8.2007)

...sekä MMAF kalenteri: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=203.0

Äänten mittausta ei pidä sotkea muiden päästöjen mitaamiseen: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=156.0

[Tuusulan T-Bone]

Tarkalleen ottaen kyse ei ole mitenkään uudesta rakentelun esteestä. Melunormeja on ollut voimassa jo vuodesta 1926. Niitä ei vain ole valvottu yhtä tarkoin kuin monia muita normeja. Rajat ovat jo olemassa.

Mun mielestä parasta olisi, että tonne menisi iso kasa äänekkäitä pelejä. Vain sillä tavalla tiedetään, missä oikeasti mennään. Oikea tieto auttaa tekemään oikeita johtopäätöksiä, väärä tieto ei auta.

Ja kyse on siis VTT:n tekemästä tutkimuksesta.

[JON]

Ja kyse on siis VTT:n tekemästä tutkimuksesta.

Itelle nyt tästä jupinoinnista herännyt kysymys AKE:n motiiveista. Kenen persettä nyt nuollaan/puhdistetaan? Eli, mistä tarkkaanottaen on kyse?

Jumpe

[Tuusulan T-Bone]

AKE:n motiivit tulevat ylhäältä päin. Byrokratian kultainen sääntö: "Paska valuu aina alaspäin."

Kyse on siis siitä, että metelöiviä ajoneuvoja halutaan saada hiljennettyä. Kukkahatut valittavat ministeriöön, joka jossain vaiheessa saa tarpeekseen ja ryhtyy toimiin. Osittain kyllä syystäkin. Jos maltettaisiin ajella ihmisten ilmoilla ihmisiksi, ongelma olisi kokonaan toinen. Ja pitää muistaa myös, että kyse on itse asiassa vuosikausia jatkuneesta laittomuudesta. Melunormit ovat olemassa.

Meidän homma olisi saada asiat sille tolalle, että pakoputkistoakin voi muuttaa laillisesti. Nyt se onnistuu vain vanhemmissa pyörissä.

Kaikkiaan kyse on osasta suurempaa projektia, jota tietenkään ei ole missään julkisesti lausuttu tai sen enempää määritelty. Mutta lainaus City-lehdestä kertonee paljon:

- Light-pääministeri Vanhanen vaihtoi sokerikokiksen kevytversioon. Näin Matti jatkaa projektiaan "makujen ja elämysten täydellinen poistaminen elämästä".

 

[rautis]

Byrokratian kultainen sääntö: "Paska valuu aina alaspäin."

Eiköhän kyse ole enemmänkin siitä, että kun pääsi jo livahtamaan varpuset niin nyt olis tarjolla harjaa putsata vähän emalia eli minimoida sotkut. P****n haju ei välttämättä kaikille edusta elämän elämyksellistä puolta.

Ja lainmukaisuuden valvontaa voidaan kehittää siis nykypohjiltakin. Oikeudenmukaisuus on jo säätökysymys.

[Tuusulan T-Bone]

P****n haju ei välttämättä kaikille edusta elämän elämyksellistä puolta.

  Ei varmaan kaikille, mutta ehkä joillekin. Hyvä soundi puolestaan on motskarimiehille elämys. Tules joku kerta vaikka Brittiralliin - siellä on soundeja...

Oikeudenmukaisuuteen pitää pyrkiä. Koitetaan säätää!

[rautis]

Tällaisiin haarukoihin pitäisi mahtua ohiajotestin testiarvot jo aiemminkin mainitun 235000 punnan selvityksen nojalla,  joka on tehty noille vuosille.

<80cc	93 - 97 dbA	kun raja-arvo ohiajotestille on ollut 75dbA alkaen 1.10.1995
<80<175	95 - 99 dbA	77 (31.12.1996)

>175cc 98 - 102 dbA      80 (1.10.1995) Eli näyttäisi olevan 22 dbA yli ohiajotestien raja-arvojen marginaalit huomioiden. Plus se 1 dbA testiolosuhdelisää. Jotain tollasta pitäisi vaan olla kirjattuna myös pykäliin. EU-pyöriltä raja-arvot löytyy kilvestä ja papereista, joten tämä keskustelu ei koske niitä. Muutoskatsastuksessa voisi jatkossa olla testattuna ohiajotestin (hyväksynnän ehtona) ja seisontatestin (valvontaa varten) tulokset ko pyörälle, jos ei halua yleisiä raja-arvoja noudatettavan. Tällöin sellaisen pyörän osalta, joka läpäisee ohiajotestin, mutta jonka seisontameluarvot on hyväksyntätestiä esim. 25 dbA:ta isommat saa valvontatestissä käyttää pyörän omaa seisontamelutestin raja-arvoa. valvonnan tehtävä kun kuitenkin on lähinnä määrittää, että kone on siinä kunnossa kuin se on ollut rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa hyväksyttäessä. Parempia ehdotuksia otetaan vastaan ja voidaan jopa palkita . edit: Ja johtopäätöksenä mm. omavalmisteille em. selvityksellä britit määritti direktiivejä vastaaviksi raja-arvoiksi <80cc:91dbA, 80 - 175cc: 94dbA ja yli 185: 99dbA eli ei nekään käytä rekisteröintikatsastusta vastaavassa testauksessa ohiajotestiä.

[Tuusulan T-Bone]

Ehtotuspa hyvinkin. Suunta lähes oikea, mutta liian suuri tilannenopeus...

Horst ja Günther ovat ratkaisseet asian seuraavalla tavalla (kiitos konsultaatiosta mr. Kokkoselle ):

Germaniassa siirryttiin ohiajotestistä staattiseen testiin vuonna 1980. Tätä ennen isoilla pyörillä ohiajotestissä sovellettava raja-arvo oli 84 dB(A). H & G ilmeisesti tutkivat sitä, kuinka paljon ohiajotestin ja staattisen testin tulokset eroavat toisistaan, mutta en tiedä, montako Deutsche Markia tutkimus maksoi. Itse olen tehnyt tutkimuksia jo ties kuinka paljon, joten minulle saa lähettää esimerkiksi kohtuullisena pitämäni könttäsumman 235000 puntaa korvauksena kaikista tekemistäni tutkimuksista heti.

H & G havaitsivat, että erotus ohiajotestin ja staattisen testin tulosten kesken oli n. 21 dB(A). Tämän havainnon perusteella päädyttiin valvontajärjestelmään, jossa vanhoihin ohiajotestin raja-arvoihin lisättiin 21 dB(A) ja saatiin näin staattisen testin raja-arvot. Foniaikakaudelta marginaali on vielä tätäkin suurempi. Havainto vastaa omia havaintojani, samoin tuota 235000 punnan tutkimusta.

Koska H & G ovat suhteellisuudentajuista porukkaa, valvonnassa sovelletaan lisäksi vielä + 5 dB(A) toleranssia, myös europyöriin, joissa staattisen testin raja-arvo lukee siinä pahuksen kilvessä. Toisin sanoen pyörä, jonka aikanaan on ohiajotestissä pitänyt alittaa 84 dB(A), saa nyt tien päällä melskata 84 + 21 + 5 = 110 dB(A) edestä; ja pyörä, jonka kilvessä lukee 96 dB(A) saa melskata 101 dB(A) ennen kuin viiksekäs Onkel Polizei alkaa murahdella paheksuvaan sävyyn.

Suomessa rekisteröinti- ja muutoskatsastuksen ongelmana on se, että ohiajotestiä ei ole mahdollista suorittaa kuin joillakin katsastuskonttoreilla, eikä niilläkään akkreditointia siihen ole. Joillain firmoilla on Suomessa melumittausakkreditointi, mutta hinnat ovat sitten sen mukaiset. Suostun itse pitkin hampain maksamaan omien pakoputkieni mittauksen, kun olen kuitannut vastaanotetuksi yllä mainitun palkkioni 235000 puntaa.

Tarpeen olisi siis rakentaa sellainen systeemi, jossa hyväksyntä perustuisi johonkin muuhun kuin ohiajotestiin.
Tietoisena siitä, että minua ei asiasta tulla kiittelemään edes omien porukoiden toimesta, esitän oman näkemykseni meteliasian ratkaisuksi. Sen paremmuuden puolesta olen myös valmis argumentoimaan, mutta pidätän oikeuden kehittää sitä edelleen, jos niin parhaaksi katson. Näkemys perustuu H:n & G:n malliin staattisesta testistä sovellettuna Suomessa vuosien varrella noudatettuihin ohiajotestin raja-arvoihin. Mittaustapa direktiivin mukainen, mutta ilman akkreditointivelvoitetta. Kierrosluku todetaan jollain vekottimella esimerkiksi tulpanjohdosta. Mittausta sovelletaan myös hyväksyntätarpeisiin rekisteröinti- ja muutoskatsastuksissa. Esitän tässä vain isojen pyörien raja-arvot, koska pienillä pyörillä ajavat ovat vellihousuja ja muutenkin eriskummallista porukkaa.

1.1.1971 alkaen 112 dB(A)
1.1.1984 alkaen 112 dB(A)
1.1.1990 alkaen 108 dB(A)
1.10.1995 alkaen 106 dB(A)
Omavalmisteet vuosimallista riippumatta 112 dB(A)

Näissä raja-arvoissa on sisäänrakennettuna pieni vastaantulo periaatteen "loud pipes save lives" kannattajille, joihin sivumennen sanoen voin näin julkisestikin paljastaa itsekin kuuluvani. Toleranssia voidaan perustella mm. sillä, että ihmiskorva havaitsee äänen kaksinkertaistuneen vasta + 10 dB(A) tason nousun jälkeen, vaikka laskennallisesti + 3 dB(A) merkitsee kaksinkertaista äänenpainetta. Tälle ilmiölle on olemassa joku tieteellinen terminologiansakin, mutten sitä muista.

Esittämäni rajat mahdollistavat myös miesten moottoripyörien pakoputkiston muuntelun, mutta eivät minkä tahansa putkivirityksen käyttöä; vaimennus täytyy olla. Uudemmissa pyörissä nämä raja-arvot eivät ikävä kyllä riitä poistamaan laittomuuksia tien päältä, mutta en keksi parempaakaan perusteltua ehdotusta. Jotenkin asioiden vaan pitää olla.

Positiivista ehdotuksessa on ennen kaikkea se, että mittaus on periaatteessa tehtävissä millä tahansa katsastuskonttorilla sangen kohtuullisin investoinnein. Tästä seuraa, että se mahdollistaa hyväksynnän katsastuskonttorilla, ja näin ollen ne, jotka ovat halunneet katsastaa muutetut pakoputkensa kopterilaissa edellytetyllä tavalla, voisivat sen tehdä. Toistaiseksi se ei vain ole mahdollista. Mikäli katsastuspalvelujen "vapaan kilpailun" vallitessa muodostunut hinnoittelutapa jatkaa nykyistä kehityskulkuaan, käy tämäkin järjestelmä tosin ajan mittaan mahdottomaksi. Ks. tarkemmin http://www.ake.fi/tutkimukset, josta "Tutkimuksia ja selvityksiä 2/2007".

Systeemi on myös lopulta sangen yksinkertainen; tarvitaan vain muutamia raja-arvoja vuosimalli- ja kuutiotilavuuskohtaisesti. Erilliset hyväksyntä- ja valvonta-arvot vain sekoittavat tienvarressa kyttäävän poliisimiehen pään, eikä hän välttämättä onnistu hoitamaan tehtäväänsä lain edellyttämällä tavalla.

Julkinen ruoskinta & nöyryytys voi puolestani alkaa.

[rautis]

Danke, Liebe Wintteri! On kyllä jo aikoihin eletty kun alkaa rakentajille maistumaan Horstin mallit tosin brittialkuperää varmaan nekin. Arrgh, es bedeutet dann, dass ich muss mich mehr deutsch lernen...

Tarpeen olisi siis rakentaa sellainen systeemi, jossa hyväksyntä perustuisi johonkin muuhun kuin ohiajotestiin.

Aiemmin vankkumaton ohiajotestin kannattaja on siis vihdoinkin ymmärtänyt, että tämä(kään) ei ole elektroniikkaa.

Esitän tässä vain isojen pyörien raja-arvot, koska pienillä pyörillä ajavat ovat vellihousuja ja muutenkin eriskummallista porukkaa.

1.1.1971 alkaen 112 dB(A)
1.1.1984 alkaen 112 dB(A)
1.1.1990 alkaen 108 dB(A)
1.10.1995 alkaen 106 dB(A)
Omavalmisteet vuosimallista riippumatta 112 dB(A)

Jos siltä Kokkoselta saisi vielä vastauksen kysymykseen, että kirjaako Horsti pykäliin todellakin raja-arvon ja sitten vielä rangaistustoleranssin, sillä nähdäkseni pykäläkysymyksenä raja-arvot ovat sen 5 pykälää pienemmät ja Suomessa on ihan poliisin asia päättää millä toleranssilla vaatimuksiin puututaan. Eli nuo arvot eivät ole samat kuin se jolla muutoskatsatsuksessa saa leiman, vaan nuo ovat ne joiden ylitys tuo sakot. Eikö näin ole.

Ja jos jätetään muutoskatsastus ja omavalmiste hetkeksi ulkopuolelle, niin jos olisin poliisi, niin hypoteesini "ajoneuvo joka ylittää esim. tuon 112 dbA ei 100 %:n varmuudella täytä ohiajotestin vuoden 1984 raja-arvoa", saisi totuusarvon 1 eli antaisin ihan nykysäädösten nojalla sen sakkolapun noista lukemista ja jos tekisin mittauksen kännykän db-mittarilla käyttäisin raja-arvoa 113 dbA varmistaakseni selustani. Ja jos se gaussin käyrä antaa osviittaa, että noita pyöriä olisi ongelmaksi asti ruuhkauttamaan oikeusistuimet, niin voisinhan sitä toleranssia vielä hiukan lisätä.

Muutoskatsastuksessa tai omavalmisteella oheisten raja-arvojen soveltaminen vaatisi mielestäni säädösmuutosta ellei tulkintaa direktiivin vastaavuudesta laajennettaisi vastaavasti em. selvityksistä saatuun näyttöön nojaten. Pidän todennäköisenä, että hypoteesi "pyörä, joka alittaa 106 dbA läpäisisi 100 %;n varmuudella myös ohiajotestin" saisi totuusarvon 0 eli analogia ei toimi hyväksyntätarkoituksessa. Desibeleinä 106-5 =101 on kuitenkin jo aika lähellä sitä 99:ä jonka britit sallii. Se että hyväksyntäraja olisi 106 tai jopa 112 onkin ehdotuksen heikoin kohta, josta syystä palkintoja ei vielä jaeta . Periaatteessa kun valvonnassa pitäisi sitten vielä lisätä mittaustoleranssia ainakin jonkin verran. Eli myös analogia tohon 5:n rangaistustoleranssiin katkeaa, mutta ei siinäkään ole toisaalta järkeä vaatia konttorilla 101 ja heti tien päällä saa heittää putket metsään ja odotella sakkoja vasta 106:ssa. Eli tähän tarpeeseen pitäisi rangaistustoleranssin olla vain esim 1dbA, jolloin palaan taas lainaamaan itseäni "löysemmät vaatimukset, kapeampi toleranssi" ja vice versa. Pääasia on ettei sitä kakkua pistetä kakun päälle.

Näissä raja-arvoissa on sisäänrakennettuna pieni vastaantulo periaatteen "loud pipes save lives" kannattajille, joihin sivumennen sanoen voin näin julkisestikin paljastaa itsekin kuuluvani. Toleranssia voidaan perustella mm. sillä, että ihmiskorva havaitsee äänen kaksinkertaistuneen vasta + 10 dB(A) tason nousun jälkeen, vaikka laskennallisesti + 3 dB(A) merkitsee kaksinkertaista äänenpainetta. Tälle ilmiölle on olemassa joku tieteellinen terminologiansakin, mutten sitä muista.

Kun tietäisin millä taajuudella pyöräsi värähtelee, niin voisin miettiä argumentin tieteellistä pätevyyttä. Pääosin ilmiö vaikuttaa alle 500 hertsin taajuuksilla ja sitä et kuule kyllä sinäkään. Tostahan noi käyrät voi joku ingenjör derivoida, niin saadaan kulmakertoimet taajuudelle x Mutta jos ei nyt uida noin syvälle kuitenkaan ainakaan ennen VTT:tä.


edit: lyhyt oppimäärä Munson-Fletcherin käyrään. Eli ihminen (tässä tapauksessa lue myös motoristi) kuulee 2000-5000 hertsin taajuiset äänet. Ja käppyrästä näkee ilman funktiolaskinta kyllä erot 100 dBA:n hujakoilla. Mutta tällä teorialla ei ainakaan minulta heru synninpäästöä.

[Tuusulan T-Bone]

Selvittelen mr. Kokkoselta lisää Güntherlandian pykäliä. Epäilen kyllä, että siellä tosiaan on erotettu hyväksyntä- ja valvontarajat. Mutta tässäpä ei sitten ole mitään järkeä, kuten Ach, so schönen rautikseni toteaa. Sehän johtaisi vain siihen, että poliisi päättää, mikä on laillista ja mikä ei.

Jos tuo korrelaatio 21 dB(A) pitää paikkansa, saadaan ilman toleranssiakin jo 101-107 dB(A) lukemia ohiajotestissä hyväksytyistä laitteista. Käsittääkseni korrelaatio ei kuitenkaan ole vakio. Yli 100 dB(A) sieltä joka tapauksessa voi tulla, tämä on faktaa.

Kevennystähän tuossa nykysysteemiin verrattuna on, mutta niin siinä pitääkin olla. Muuten mitään muutoksia todellisuudessa ei tule tapahtumaan. Paitsi ehkä poliisin resurssien kohdentaminen niinkin hyödylliseen puuhaan kuin moottoripyörien metelin kyttäämiseen. Ja koska staattinen mittaustapa syrjii miesten moottoripyöriä, toleranssin täytyy olla pikemminkin liian suuri kuin pieni. Nykynormeilla vaimoni kaakattaa kovempaa kuin mitä moottoripyörästä saa kuulua. Miksei kukaan siihen puutu? Häh?

Mitä tulee tuohon + 10 dB(A) kuuloaistimukseen, totean, etten ole desibelitieteen asiantuntija, mutta luotan siihen, mitä VTT:n kaveri asiasta kertoi.

Model H & G ei minulle maistu, mutten keksi parempaakaan. Jos minä saisin päättää, poistaisin melurajat kokonaan, mutta puuttuisin häiritsevään kaahaamiseen asutusalueilla sangen matalalla kynnyksellä. Vaan kun en saa.

Ja mitä tulee omaan sotaratsuuni, se värähtelee harvakseltaan, mutta hyvin voimakkaasti!

[rautis]

Jotta joku muukin voisi osallistua keskusteluun, niin tässä linkkinä se mitä selvityksestä on julkisesti saatavilla:
http://www.unece.org/trans/doc/2006/wp29grb/07-R41WG-06e.pdf

En haluaisi pilata hyvää tunnelmaa ja suorastaan epäuskottavaa yhdenmielisyyttä, mutta Horst ei ole itse kovin tyytyväinen nykysysteemiinsä ja haluavat kiristää metodejaan. Kuulemma vain 1/3 laittomista putkista jää kiinni. Meille se 1/3 riittäisi varmaan aluksi kun on tota metsää enemmän, mutta jäänee mietintään;) 

Ach, so schönen rautikseni....

Taidat sekoittaa minut siihen croissantiin, joka kieltämättä näytti herkulliselta.. mutta nyt menee joka tapauksessa niin imeläksi, että missä täällä on nappi, jolla Wanha voi äänestää einarit ulos taululta

[Tuusulan T-Bone]

Horst muistuttaa tässä mielessä suomalaisia kollegojaan. Säädetään tyhmiä lakeja, todetaan, että kansalaiset eivät halua noudattaa niitä, ja mietitään, miten valvontaa saisi kiristettyjä ja rikollisuustilastoja "komistettua". Eräässä Horststadtissa havaittiin aikoinaan, että melurajojen kiristyttyä todellinen melutaso nousi. Rajojen kiristäminen muutti kansalaisten ajattelumallia: kun kerran joka tapauksessa ollaan rikollisia, ollaan sitä sitten kunnolla. Lainsäätäjänä kysyisin tällöin itseltäni, olisikohan jokin toinen ajattelumalli mahdollisesti viisaampi...

Tarvikepakoputkistojen hyväksynnässä direktiivissäkin sallitaan paikallaan mitattaessa + 3 dB(A) toleranssi. Ks. direktiivi 97/24/ETY luku 9 liite III kohta 3.2.3.3. Tässä mielessä tuo + 5 dB(A) ei ole paljon.

AKE:n testausmenettelyjä käsittelevän työryhmän tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia testaustapoja mm. rekisteröinti- ja muutoskatsastuksen tarpeisiin. Jos tämä tavoite halutaan täyttää, ohiajotesti on korvattava paikallaan suoritettavalla mittauksella. Koska tälle mittaukselle ei ole direktiivissä säädettyjä yleisiä raja-arvoja, sellaiset on jostain kiskaistava. Korrelaatiota ohiajotestin ja staattisen testin tulosten välillä on tässä ketjussa viitattujen tutkimusten nojalla arvioitu, ja ehdottamani 21 dB(A) on skaalan sisällä. Jotta syrjintävaikutus tulisi varmuudella eliminoiduksi, pitäisi korrelaatiokertoimen olla skaalan korkeimmassa päässä, eli + 22 dB(A).

Kaikkea tätä silmällä pitäen ehdottamani raja-arvot ovat perusteltuja ja sisältävät varmuudella vain + 2 dB(A) kevennyksen nykytasoon. Tästä tuli kuitenkin mieleeni, että ehkäpä olen ehdottanut liian alhaisia arvoja, joten jään pohtimaan, pitäisikö niitä nostaa...

BTW, en milloinkaan sekoita vastakkaisen sukupuolen edustajaa croissantiin... Totean myös, että kurret on kivoja, mutta kaikki eläimet eivät ole.

[Santtu]

Lausuttakoon tässä yhteydessä muille tätä oravan ja croissantin väittelyä seuraaville, että muutoskatsastuksen kynnystä tulisi madaltaa. Tämä tarkoittaa paitsi suorien ja epäsuorien kustannusten madaltamista niin myös teknisten vaatimusten asettamista niin, että niihin voi järkevästi ja yleisen oikeustajun mukaisesti päästä.