Takaisin tielle taas!Viime kirjoituksessa jäimme tilanteeseen, jossa ensimmäiset koeajot Bulletilla oli tehty ja saatoimme todeta, että se pyörii sittenkin. Ensituntuman jälkeen ohjelmassa talven aikana oli mm. tutkimustyötä ja varusteiden asennusta Bullettiin. Ohjelmaa vietiin läpi säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta tuloksia syntyi. Tutkimustoiminnan tuloksia pääsemme hyödyntämään toukokuussa 2007 käynnistyneessä AKE:n johtamassa moottoripyörien teknisiä vaatimuksia ja niiden testausmenetelmiä käsittelevässä työryhmässä, jossa MMAF on edustettuna. Varustelun osaltakin Bullet on jonkin verran täydentynyt.
AKE osoitti lojaalisuutta tutkimustoimintaamme kohtaan myöntämällä MMAF ry:lle keltaiset koenumerokilvet käytettäväksi Bulletissa ja HH Police Specialissa. Ne oikeuttavat koeajoon tutkimus- ja kokeilutarkoituksissa, joita molemmat pyörät palvelevat. Koeajoja on myös tehty; kuriositeettina kerrottakoon tässä lukijoille, että heti ensimmäisellä koeajolenkillä sinipukuinen setä lähestyi kuljettajia henkilökohtaisesti tien päällä. Allekirjoittanutkin sai tilaisuuden keskustella sedän kanssa puhelimitse. Aluksi keskustelu oli hieman väkinäistä, sillä sedän käsityksen mukaan oikeastaan mikään asia ei ollut kunnossa. Onneksi siniset sedätkin ymmärtävät asiallista puhetta ja arvostavat asiallista käyttäytymistä, ja keskustelu päättyi yhteisymmärrykseen.
Allekirjoittaneella on ollut tilaisuus ajaa Bulletilla kesän aikana joitakin satoja kilometrejä. Hehkuteltuani talven yli edellissyksyn vähäisten koeajokilometrien fiiliksillä rohkaistuin itsekseni viemään Bullettia mutkaisille teille Itä-Uudellemaalle. Niitä fiiliksiä ei pilannut edes odottamaton keskustelu sinisen sedän kanssa! Ensivaikutelma syksyltä oli ehdottomasti oikea. Bullet taittuu mukavasti mutkiin ja kulkee nätisti myös moottoritienopeuksissa. | 
Mikko Leivo valmistelee jarrumittausta. |
Myös viranomaiset pääsivät koeajamaanJuhannuksen jälkeen Bulletin ja Police Specialin ajo-ominaisuuksiin pääsivät tutustumaan myös viranomaiset. Järjestimme yhteistyössä H-DCF:n ja SMOTO:n kanssa järjestyksessään toisen Motoparlamentin, tällä kertaa Alastaron moottoriradalla (katso
Viranomaiset ja harrastajat kohtasivat Motoparlamentissa (14.7.2007)). Tilaisuuteen osallistui väkeä eduskunnasta, AKE:sta, Tullista, Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Pohjola-yhtiöstä. Motoparlamentin pääasiallisena tarkoituksena on ohjattu ajoharjoittelu moottoriradalla, mutta sen lisäksi olemme tarjonneet myös muuta ohjelmaa, kuten katsauksia vireillä oleviin lainsäädäntöasioihin ja esityksiä harrastajakunnan sekä alan yrittäjien tarpeista lainsäädännön kehittämisen osalta. Tällä kertaa pystyimme tarjoamaan koeajomahdollisuuden kahdella chopperilla.
Mahdollisuus otettiin innostuneena vastaan. Ensimmäisenä Bulletia koeajoi APU-työryhmän kummisetä, kansanedustaja Pekka Vilkuna. AKE:n porukka otti Bulletista paljon irti; muuankin pitkään moottoripyöräilyä harrastanut akelainen totesi pyöritettyään Bullettia hetken parkkipaikalla, että ”tämähän on letkeä peli”, ja sen jälkeen kurvaili sillä varsin kovaa vauhtia ympäri rataa. Edes vesisade ei hillinnyt ajohaluja, vaikka Bulletin varustukseen ei etulokasuojaa kuulukaan. Ainoa negatiiviseksi tulkitsemani kommentti, joka ajo-ominaisuuksista esitettiin, oli liian niukka kallistusvara. No, tämä oli tiedossa. Ensi talvena asia korjataan nostamalla jalkatappeja pari senttiä ylöspäin. Sen sijaan reippaanpuoleiset akseliväli ja keulakulma eivät tuntuneet ketään häiritsevän.
Vaikka ohjausgeometriaan ja ajodynamiikkaan liittyvät tekijät alkavatkin olla pykäliksi muuttamista vailla, niin monen muun asian kanssa on ollut ja on edelleen tekemistä. Yksi paljon ongelmia tuottaneista vaatimuksista liittyy jarruihin. Käytännön kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että kunnossa olevilla levyjarruilla varustettu moottoripyörä pysähtyy yleensä varsin hyvin, mutta tämä pitäisi jotenkin kyetä todistamaan. Testauspalveluja taasen ei kohtuudella ole saatavilla – ainakaan kohtuulliseen hintaan. Niinpä Motoparlamentin yhtenä teemana oli chopperin ja ylipäänsä omavalmisteisen pyörän jarrutusominaisuuksien toteennäyttäminen: järjestimme viranomaisten läsnä ollessa jarrutustestin. Meillä oli toki aikaisempaa kokemusta jarrujen mittaamisesta, mutta Bulletin hidastuvuutta emme olleet aikaisemmin mitanneet, joten tulos tuli itsellemmekin yllätyksenä kuin faksi Jäätteenmäelle.
Jarrumittauslaitteistoa Silver Bulletin päällä
Se pyörii, mutta myös pysähtyy!Silver Bulletin etujarrujärjestelmässä on kaksi Hartosen Jaskan valmistamaa jarrulevyä. Niiden halkaisija on 330 mm ja materiaali St 52. Puristusvoima välittyy levyille
Kustom Tech:n valmistamien pääsylinterin sekä kahden työsylinterin välityksellä. Työsylinterien asentamisesta keulaan vastasi Mr Moore. Kliinin ulkonäön saavuttamiseksi puristajat istutettiin haarukan jalkojen väliin. Jarrulevyistä haluttiin visuaaliselta ilmeeltään kevyet, mutta halkaisijaltaan tavallista suuremmat. Jarruletkut ovat teräspunospäällysteiset, ja viimeistelyvaiheessa ne pujotetaan haarukan jalkojen sisään. Takapyörän jarrutuksesta huolehtii
GMA:n hihnapyörä-jarrulevy-yhdistelmä sekä puristaja, joille puristusvoiman välittää Kustom Tech:n pääsylinteri.
Motoparlamentin jarrutusesityksessämme testikuljettajana toimi mp-kouluttaja Jarmo Jokilampi. Jammu on tehnyt samaa hommaa MMAF:lle aikaisemminkin, mistä syystä tapaamme sanoa, että Jammu vastaa MMAF:ssa jarruttamisesta. Ensikertalaiseksi Bulletin sarvissa Jammu suoriutui tehtävästään sangen kohtuullisesti: nopeudesta 60 km/h Bullet saavutti etujarrulla hidastuvuuden 4,9 m/s² ja takajarrulla 5,2 m/s². Nopeudesta 100 km/h yhteisjarrutuksen ”täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus” oli 8,3 m/s². Toistaiseksi paras chopperilla mittaamamme kokonaisuus.
Saatoimme siis hyvillämme todeta, että Bullet paitsi kulkee ja taipuu mukavasti kaarteisiin, myös pysähtyy mallikkaasti. Direktiivin raja-arvot ylittyivät selvästi. Bulletin tuloksissa jarruvoima jakautui jokseenkin tasan etu- ja takarenkaalle. Tästä seuraa, että jarruttaminen fyysisenä suorituksena on melko vaivatonta: kuljettajan on helppoa kontrolloida jarrutustapahtumaa. Vietäessä jarruttaminen pelkällä etujarrulla äärimmilleen risukeula aiheuttaa kuitenkin vähäistä pomppimista, mikä saattaa aiheuttaa eturenkaan lukkiutumisen, joten tehokas jarruttaminen pelkällä etujarrulla vaatii hieman harjoittelua. Yhteisjarrutuksessa tätä ongelmaa ei havaittu.
Silver Bulletin erinomainen pysähtymiskyky yllätti kaikki osallistujat.
Millaiset jarrut ovat hyvät?Tähän kysymykseen on erittäin vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta. Lopputuloksena täytyy luonnollisesti olla riittävä hidastuvuus. MMAF:n suunnitelmissa on toimia tulevaisuudessa kansallisena testauslaitoksena omavalmisteisten ja rakenteeltaan merkittävästi muunneltujen moottoripyörien teknisten ominaisuuksien osalta. Osana tätä testaustoimintaa teemme jarrumittauksen ja kirjoitamme siitä lausunnon esitettäväksi katsastusviranomaisille. Seuraavassa esitetyt yleiset ohjeet jarrujen suunnitteluun perustuvat käytännön kokemukseen ja ovat suuntaa antavia.
Ensinnäkin on huolehdittava, että jarrupalan ja jarrulevyn materiaalit ovat yhteensopivia. Patarautalevyn kanssa ei saa käyttää sintrattuja jarrupaloja, sillä sintteripalat tuottavat niin paljon lämpöä, että levy ei välttämättä sitä kestä. Materiaaleista riippuu myös jarrulevyjen ja palojen käyttöikä, toiminta sadekelillä sekä jarrujen lämpiämisen aiheuttama ”häipyminen” toistuvissa jarrutuksissa. Häipymistä vastaan auttaa jarrulevyjen tuuletuksesta huolehtiminen ja levyjen mieluummin yli- kuin alimitoitettu koko. Märän kelin ominaisuuksille sekä häipymiselle on direktiivissä myös testausmenetelmät raja-arvoineen, mutta MMAF:n toimesta emme aio näitä testejä yleisesti tehdä. Tehdasvalmisteisista tarvikejarrukomponenteista meillä on siinä määrin käytännön kokemusta, että osaamme melko luotettavasti arvioida niiden ominaisuuksia ilman erillistä märkä- tai häipymistestiäkin. Sen sijaan rumpujarruille tai kokonaan itse valmistetuille komponenteille teemme harkintamme mukaan myös häipymistestin.
Toiseksi on varmistuttava, että pääsylinterin ja työsylinterin (tai työsylinterien) hydraulisuhde on tarkoituksenmukainen. Direktiivissä määritellään puristus- ja poljinvoimat (200 N käsijarru ja 400 N jalkajarru), joilla hidastuvuuden raja-arvojen on ylityttävä. Varminta on noudattaa jarrukomponenttien valmistajan suosituksia, mutta aivan nanomillimetrien tarkkuudesta puuhassa ei ole kysymys. Usein pääsylinterin kokoa voi hieman muuttaa suuntaan tai toiseen jarrutuntuman parantamiseksi kuljettajan mieltymysten mukaan itse jarrutustehon siitä heikentymättä.
Jarruletkut vaikuttavat tuntumaan ja herkkyyteenJarruletkuilla on hyvän jarrutuntuman kannalta tärkeä merkitys. Tehdaspyörissä valmistuskustannuksia voidaan pitää kurissa edullisemmilla komponenttivalinnoilla, joilla silti päästään hyvin direktiivin hidastuvuusvaatimuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleensä jarruletkut ovat kumia, joka joustaa paineen alla ja sen seurauksena jarrutuntuma on niin sanoaksemme ”kuminen”. Yleisimpiä moottoripyörien muutoksia onkin vaihtaa tilalle ns. teräspunosletkut, joiden etuna on erittäin hyvä jarrutuntuma.
Teräspunosletkuja on monenlaisia. Yhteistä niissä on, että ne voidaan liittää valmiisiin jarrukomponentteihin käyttämällä alkuperäisiä banjopultteja. Kaupan olevat teräspunosjarruletkut voitaneen jakaa kolmeen kategoriaan: 1) valmiit ja mittaan tehdyt letkut joissa on myös banjoliittimet puristettuna, 2) valmiit ja mittaan tehdyt letkut joissa on puristetut liittimen kannat ja ruuvattavat banjoliittimet sekä 3) metritavara sekä täysin erilliset ja koottavat yksittäiskomponentit. Kaikkia letkutyyppejä saanee kaikissa sateenkaaren väreissä sekä erilaisilla päällysteillä tai paljaalla punoskuorella.
Jarruletkujen liittämisessä voi tehdä myös virheitä. Paitsi, että banjoliittimen reiän halkaisija pitää olla banjopulttiin sopiva, niin sen leveys pitää sopia pultin kylkireiän kanssa kohdalleen. Alumiinisia tiivisteprikkoja ei voi käyttää uudelleen, kupariset on pehmennettävä kuumentamalla ennen uusiokäyttöä ja kumireunaiset alumiiniprikat kestävät sellaisenaan useamman käytön. Letku ei saa tehdä liian jyrkkää mutkaa murtumisvaaran vuoksi, tämän vuoksi valmiiksi mutkalla olevia banjoliittimiä saa suorasta liittimestä 10 asteen välein aina yli 180 asteeseen asti. |  |
Silver Bulletin jarruletkut vedetään lopulta suurimmaksi osin rungon tai haarukan sisään piiloon. Tällöin letkut pitää tehdä metritavarasta ja kokonaan koottavista liittimistä. Edellä mainittujen lisäksi tässä on muutamia huomioitavia asioita: teräspunoksen kuorintaan on syytä käyttää tylppää esinettä niin, että varsinainen teflonputki ei vaurioidu; teräspunosta ei saa jäädä teflonletkun ja helmen väliin, nämä helmet ovat kertakäyttöisiä; ja ennen kiinni ruuvaamista punos ja koko hoidon päälle tuleva kiristysmutteri kannattaa rasvata niin, että metallit eivät leikkaa kiinni ennen helmen kunnollista tiivistymistä. Sanomattakin lienee selvää, että kaikkien tiivistepintojen tulee olla puhtaita ja muutenkin kunnossa.
Koolla on väliäJarrulevyn koolla on keskeinen vaikutus jarruvoiman välittämisessä tienpintaan. Suuremmilla levyillä jarruttaminen on tehokkaampaa. Jarruvoimaa lisää luonnollisesti myös tuplalevyjen käyttö. Yhdellä levyllä varustettu pitkä teleskooppikeula pyrkii jarrutuksen aikana kiertymään, mistä seurauksena pahimmillaan saattaa olla hallitsematon matka tangentin suuntaan. Ilmiö esiintyy jo melko maltillisesti jatketuissa teleskooppihaarukoissa. Ongelma on järkevintä ratkaista asentamalla teleskooppikeulaan tuplalevyt. Sen sijaan risukeulassa ilmiötä ei käytännössä havaitse. Risukeulan osalta on toisaalta huomioitava, että keula toimii jarrutuksissa parhaiten silloin, kun linkki, jolla jarrusatula on tuettu haarukkaan, on samassa kulmassa kuin haarukan keinuvivut.
LopuksiJarrutustekniikkaa kannattaa ehdottomasti harjoitella. Kokemus on osoittanut, että jarrutusmatka määrätystä alkunopeudesta lyhenee usein parin tunnin harjoittelulla jopa puoleen. Liikenteessä tilanne, jossa tehokasta jarrutusta tarvitaan, tulee yleensä yllättäen, ja tällöin on sangen hyödyllistä, jos tekniikka on hallussa.
Santtu Ahonen, Teemu S. Lindfors
MMAF ry:n hallitus
Lue myös artikkeli
Jarruja koskevaa lainsäädäntöä (31.12.2007)
UUTISIA
