oikeutta teille - moottoripyörien rakentelun vero alas!
MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND
LIITY MMAF:n JÄSENEKSI

SHOP.MMAF.FI
24 Marraskuu 2024, 05:50:55 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Etsitkö wanhoja artikkeleita ja juttuja? Ne löytyvät osoitteesta [url]http://www.mmaf.fi/arkisto2006.html [/url]
Etusivu Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy
Sivuja: [1] 2
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Trikestä ja sen rakentamisesta  (Luettu 40814 kertaa)
Juvakka
Jr. Member
**
Viestejä: 39



« : 09 Heinäkuu 2008, 22:36:40 »

Tarkoitus olisi loihtia nurkkiin kertyneistä osista trike. Aihiona olisi blungeriperäinen Ural (60-luku) ja perä Ladasta. Pyörä ei oo ollu koskaan Suomen kilvissä, paperit on kunnossa. Näistä aineksista olisi tarkoitus kasata jäykkäperäinen chopper-trike.
Kysymys kuuluukin: Onko moisen härvelin kilvittäminen utopistinen ajatus?

Toinen mieltä askarruttava kysymys koskee prosenttijakaumaa tällaisissa projekteissa, eli sovelletaanko moottoripyörän %-sääntöjä?
tallennettu

Luulin ajavani chopperilla, kunnes eräänä lokakuisena aamuna minulle selvisi pyöräni olevan custom...
av
Hero Member
*****
Viestejä: 231



« Vastaus #1 : 10 Heinäkuu 2008, 13:20:55 »

prosenttisäännöt menee pitkälti moottoripyörien mukaan, ainoastaan akselistorakenteet taitavat poiketa. mp:n %-taulukossa on mukana myös triket eli siitä samasta selviää.


ja prosenttilaskurihan löytyy kohdasta "linkit muualle"...
« Viimeksi muokattu: 10 Heinäkuu 2008, 13:23:28 kirjoittanut av » tallennettu

"But talkin' about it and bein' it, that's two different things."
TimppaX
Full Member
***
Viestejä: 99



WWW
« Vastaus #2 : 11 Heinäkuu 2008, 14:01:51 »


Vaimo on alustavasti tilannut yhden triken.
Ajattelin jotain pikkunäppärän dieselin ja automaattilootan yhdistelmää, ehken ranskalaista, jos ei sopivaa sakemannia satu kohdille. Siinä jos ja kun olisi kone ja loota + vetolinja ripustuksineen valmiina pakettina, ei tarttisi hirveästi keksiä uusia ratkaisuja.

Mites tuollaisen kanssa pitäisi menetellä, jos meinaa jostain perämällätystä & lunastetusta romupyörästä aloittaa?

Mällätty GoldWingi oli haarukassa, mutta kun kuuli myyjä suunnitelmista, niin ei syntynyt kauppoja.
tallennettu

kai se siihen sopii?
Juvakka
Jr. Member
**
Viestejä: 39



« Vastaus #3 : 14 Heinäkuu 2008, 22:37:03 »

Kahlailin noita säädöksiä, ja silmiin osui tuo jäykkäperäiseen kolmipyörään kohdistettu max nopeus 60km/h.
Onko tää vielä voimassa?
tallennettu

Luulin ajavani chopperilla, kunnes eräänä lokakuisena aamuna minulle selvisi pyöräni olevan custom...
teemu
Sr. Member
****
Viestejä: 189


kyllä sillä vielä joskus ajetaan


« Vastaus #4 : 15 Heinäkuu 2008, 13:59:53 »

ei kyseinen rajoitus koske enään moottoripyöriä.
niin miksi se koskisi vielä jäykkäperäistä l5e-luokan ajoneuvoa.
tallennettu
Juvakka
Jr. Member
**
Viestejä: 39



« Vastaus #5 : 15 Heinäkuu 2008, 16:01:05 »

Hyvä kysymys!
Tähän textinpätkään kuitenkin viittasin tuossa aiemmassa...

e) moottorikäyttöisen ajoneuvon, jonka vähintään yksi akseli on jousittamaton, 60 km/h; tämä rajoitus ei kuitenkaan koske ilman takajousitusta olevaa moottoripyörää (L3e- ja L4e-luokka); (30.11.2006/1086)
tallennettu

Luulin ajavani chopperilla, kunnes eräänä lokakuisena aamuna minulle selvisi pyöräni olevan custom...
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #6 : 15 Heinäkuu 2008, 16:09:38 »

Hevosmies on oikeassa, rajoitus koskee trikea.
tallennettu

teemu
Sr. Member
****
Viestejä: 189


kyllä sillä vielä joskus ajetaan


« Vastaus #7 : 16 Heinäkuu 2008, 13:32:46 »

niin mutta miksi ihmeessä se koskee vielä trikea? Huh
aivan yhtä naurettavaa kun aikanaan kyseinen rajoitus moottoripyörille.
tuleeko sekin joskus poistumaan?
kannustaa tekemään esim.jäykkääomavalmiste trikea kun sillä saa kurvata 60km/h.


« Viimeksi muokattu: 16 Heinäkuu 2008, 13:41:35 kirjoittanut teemu » tallennettu
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #8 : 17 Heinäkuu 2008, 09:52:29 »

niin mutta miksi ihmeessä se koskee vielä trikea?

Taitaa koskea siksi että aikoinaan asiaa argumentoidessamme emme huomanneet ottaa kolmipyöriä mukaan. Ja meiltä puuttui kokemus & osaaminen näiden osalta, sensijaan kaksipyöräisten osalta oli paljon empiiristä kokemusta.

Onko tämä oikeasti ongelma? En muista nähneeni yhtään jäykkäperätrikeä, sensijaan muistan nähneeni paljon jäykkäperäprätkiä.

Miten jäykkäperätrike käyttäytyy esim. nimismiehenkiharoissa?
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
TimppaX
Full Member
***
Viestejä: 99



WWW
« Vastaus #9 : 17 Heinäkuu 2008, 10:20:16 »

Takapää pomppii melkoisen hurjasti, veikkaisin. Ja vähän joka suuntaan vielä. Ihan kuin maitokärriä fillarin perässä hinaten menisi. Ja joka pompulla ne renkaat löisivät vielä sutia.

Auts jo pelkästä ajatuksesta.


tallennettu

kai se siihen sopii?
teemu
Sr. Member
****
Viestejä: 189


kyllä sillä vielä joskus ajetaan


« Vastaus #10 : 19 Heinäkuu 2008, 20:22:11 »

Taitaa koskea siksi että aikoinaan asiaa argumentoidessamme emme huomanneet ottaa kolmipyöriä mukaan. Ja meiltä puuttui kokemus & osaaminen näiden osalta, sensijaan kaksipyöräisten osalta oli paljon empiiristä kokemusta.

Onko tämä oikeasti ongelma? En muista nähneeni yhtään jäykkäperätrikeä, sensijaan muistan nähneeni paljon jäykkäperäprätkiä.

Miten jäykkäperätrike käyttäytyy esim. nimismiehenkiharoissa?

ei ole tietoa kunka huikeita ajettavia ovat jäykät triket.
60km/h tuntuu kovalta nopeusrajoituksena.
ei kait ne niin vaarallisia ole.

ongelma se on vasta kuin joku haluaa sellaisen tehdä.
skootteri pojatkin ajelee kovempaa Virnistää

eipä noita ole kummemmin rakenneltu. ei ole se suosituin suuntaus..

tuli mieleen heti se lonehogin trike http://www.mrmoorecustomcraft.com/galleries/view/projects/10
tallennettu
rautis
Hero Member
*****
Viestejä: 261


« Vastaus #11 : 28 Heinäkuu 2008, 14:42:53 »

Löytyykö täältä triken tekijöitä tai käytännössä sellaisen rekisteriin katsastanutta. Eli kun aiemmissa viestiketjuissa lupasin selvittää L5-sen päästövaatimuksia sorvin ääreen päästyäni, niin ilmeisesti samalla tarvii selvittää myös onko jotain muita vaatimuksia tällä hetkellä, jotka eivät säädöksissä ole ajantasalla tai joissa on soveltamisongelmia suhteessa yhteisölainsäädäntöön. Jos lukaisitte APU2 raportin läpi (lopusta säädösehdotukset), niin huomasitte, että se ei nykymuodossaan kata L5-luokkaa edes muutoskatsastusvaatimusten osalta, joten nyt on ensimmäinen hetki (ennen sitä pian seuraavaa viimeistä) saada mietintää, jos jotain tarttiis asioille tehdä. Ujommat voi laittaa mietteitään ihan yksityisviestinä.
tallennettu
Ride on
Newbie
*
Viestejä: 1


« Vastaus #12 : 29 Heinäkuu 2008, 08:37:46 »

Servicar-Wikin perusteella Harley-Davidson testasi jousitettua taka-akselia trikessä, mutta totesi ratkaisun epästabiiliksi. Kuvassa ehkä helpoin ratkaisu kolmipyöräkuumeeseen  Hymyilee leveästi



http://en.wikipedia.org/wiki/Servicar
http://www.dl45homepage.com/servihistory.html
tallennettu

No loss, no gain.
rautis
Hero Member
*****
Viestejä: 261


« Vastaus #13 : 06 Elokuu 2008, 12:44:00 »

Laitan tähän autojen rakenteen muuttamista koskevat alustamuutoksia koskevat vaatimukset, joita toivoisin luettavan ajatuksella "kuinka laajasti niitä voidaan soveltaa trikeihin viittauksella L-luokkien säädöksissä". Nyt triket (eikä L6 ja L7) ei kuulu kumpaakaan muutettuja ajoneuvoja koskevaan säädökseen ei siis autojen, eikä moottoripyörien. Monesti triket kuitenkin omaavat osia molemmista luokista erilaisilla osuuksilla, joten kauhean kauaksi ei eri luokkien vaatimuksia voida viedä. Vastauksia voi taas esittää myös yksityisviestillä. Kiitos jo kommentoineille ajatuksistanne kehittämisen suhteen.

******

3 luku
Alustamuutokset
10 §
Vanteiden ja renkaiden muutokset
1. Autoon asennettavat vanteet eivät saa merkittävästi lisätä pyöränlaakereihin tai ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia verrattuina auton alkuperäisiin vanteisiin. Vanteiden vaihdon seurauksena auton kunkin akseliston raideväli saa muuttua enintään 30 mm alkuperäiseen verrattuna, ellei auton valmistaja muuta ilmoita. Vanteiden on asennusmitoiltaan oltava pyörännapaan sopivat. Vanteita, joissa on soikeat, eri jakoympyröille sopivat pultinreiät, ei saa käyttää. Vanteiden tulee olla auton akselimassoille ja teholle sopivat.
2. Auto on muutoskatsastettava, jos:
a) vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm; tai
b) renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm.
3. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden. Jos renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.
4. Auton pyörännavan ja vanteen väliin ei saa asentaa sovituskappaleita.
5. Autoon saa vaihtaa sen rakenteellisesti sallitun suurimman nopeuden edellyttämää nopeusluokkaa alemman nopeusluokan renkaat. Vaihtaminen on sallittu ehdolla, että autoon vaihdettavat renkaat ovat vähintään nopeusluokkaa Q (160 km/h) ja että auton suurimman rakenteellisen nopeuden edellyttämää nopeusluokkaa alemman nopeusluokan kesärenkaista on ohjaamossa kuljettajalle helposti näkyvään paikkaan pysyvästi kiinnitetty kilpi tai tarra, josta selvästi ilmenee suurin sallittu renkaiden rajoittama ajonopeus.

11 §
Akseliston muutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton akseliston tai akseliston osien vaihtaminen mallisarjaan kuuluvaan akselistoon, mallisarjaan tarkoitettuihin akseliston osiin tai akselistotyypiltään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaaviin autoihin tarkoitettuihin akselistorakenteen muutososiin seuraavin edellytyksin:
a) autoon vaihdettava akselisto, akseliston osat tai akselistorakenteen muutososat on tarkoitettu akselimassaltaan tai valmistajan sallimalta akselimassaltaan vähintään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaavaan autoon;
b) autoon vaihdettavien akseliston osien tai akselistorakenteen muutososien tulee kiinnikkeitä lukuun ottamatta olla tehdasvalmisteisia ja soveltuvia muutoksen kohteena olevassa autossa yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi; tarvittaessa asiasta on esitettävä luotettava selvitys;
c) M1-, M1G-, N1- ja N1G-luokan ajoneuvon jousituksen tyyppi ei muutu;
d) akselistosta johtuva raideväli muuttuu korkeintaan 100 mm;
e) mahdollisesti tarvittavat uudet tukivarsien tai jousien kiinnikkeet tai akselisto kokonaisuutena on voitava kiinnittää luotettavasti auton runkopalkkeihin tai muihin riittävän lujuuden omaaviin rakenteisiin; ja
f) muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta; hitsaussaumat on esitettävä viimeistelemättöminä, ellei katsastajan kanssa ole muuta sovittu.
2. Muutoskatsastuksessa voidaan 1 momentissa mainituin ehdoin hyväksyä myös auton jäykän vetävän taka-akselin vaihtaminen mallisarjaan kuulumattomaan saman tyyppiseen akseliin.
3. Muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä auton akselivälin jatkaminen tai lyhentäminen tai akselin poistaminen tai asentaminen auton mallisarjan puitteissa. Muutos on tehtävä auton valmistajan ohjeiden mukaisesti, jos tällaiset ovat saatavilla. Jollei näissä ohjeissa muuta määrätä, on jarrujen voimansiirron laitteet muutettava siten, ettei aiheuteta ylimääräisiä liitoksia tai jatkoksia.
4. Jos voimansiirron nivelakselia muutetaan, on se tasapainotettava.
5. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja sivutörmäyslujuusvaatimukset, akseliston muutokset saa muutoskatsastuksessa hyväksyä vain edellyttäen, että auto muutosten jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien vaatimukset.

12 §
Ohjauslaitteiden muutokset
1. Olka-akseleita, raidetankoja, ohjausvarsia, ohjausvaihteen osia, ohjausakselia ja jousia sekä näihin verrattavia osia, joiden murtuminen tai muodonmuutos voi aiheuttaa ohjaushäiriön, ei saa korjata tai muuttaa hitsaamalla tai muulla niiden alkuperäistä lujuutta heikentävällä menetelmällä.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä ohjausvaihteen vaihtaminen mallisarjaan kuulumattomaan seuraavin edellytyksin:
a) autoon asennettava ohjausvaihde kuuluu autossa olevaan tai siihen vaihdettavaan akselistokokonaisuuteen tai asennettava ohjausvaihde vastaa toiminnalliselta mitoitukseltaan autossa olevaan tai siihen vaihdettavaan akselistokokonaisuuteen kuuluvaa ohjausvaihdetta;
b) autoon asennettava ohjausvaihde on tarkoitettu akselimassaltaan tai valmistajan sallimalta akselimassaltaan vähintään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaavaan autoon;
c) autoon asennettava ohjausvaihde kiinnitetään ruuviliitoksella auton korissa, runkopalkissa tai muussa riittävän lujuuden omaavassa rakenteessa olevaan alkuperäiseen kiinnityspisteeseen taikka johonkin näistä kiinnitettyyn tähän tarkoitukseen valmistettuun kiinnikkeeseen; omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta, mahdollisista hitsauslisäaineista sekä hitsaustyöstä on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys;
d) jos autoon asennettava ohjausvaihde sijaitsee alkuperäistä edempänä, on ohjausakselin oltava nivelöity; kokoonpainuvaa tai nivelöityä ohjausakselia ei saa vaihtaa jäykkään; ja
e) ohjauslaitetta tai sen osia, mukaan lukien ohjauspyörä, joiden on oltava E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukaisia, ei saa vaihtaa tai muuttaa siten, että sanotut vaatimukset eivät täyty; tarvittaessa vaatimustenmukaisuudesta on esitettävä luotettava selvitys.
3. Autoon saa asentaa ohjausvaimentimen edellyttäen, että se on automalliin tarkoitettu ja muutos ei lisää olennaisesti ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia eikä rajoita ohjauslaitteiden liikeratoja.
4. Jos auto on alunperin varustettu ohjausvaimentimella, ohjausvaimenninta ei saa poistaa.

13 §
Jarrujen muutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton jarrujen vaihtaminen seuraavin edellytyksin:
a) jarrut ovat alkuperäisiä tehokkaammat ja peräisin autosta tai tarkoitettu autoon, jonka akselimassa tai valmistajan sallima akselimassa ja moottoriteho vastaavat vähintään muutettavaa autoa;
b) jarrusatula tai -kilpi on kiinnitetty ruuviliitoksella suoraan tai asianmukaista soviteosaa käyttäen olka-akseliin tai vastaavaan taikka taka-akselistoon; omavalmisteisten soviteosien lujuudesta on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys;
c) jarrupääsylinteri on toiminnalliselta mitoitukseltaan jarrujärjestelmään sopiva; tarvittaessa on käytettävä tehostusta;
d) jarrupolkimen ja jarrupääsylinterin kiinnitykset ovat asianmukaiset;
e) jarruvoiman jakaantuminen ei muutoksen seurauksena muutu alkuperäistä huonommaksi, mikä tulee tarkastaa katsastuksessa; jarruvoiman oikean jakautumisen aikaansaamiseksi jarrujärjestelmästä saa poistaa tai siihen saa asentaa akselistokohtaisesti jarruihin vaikuttavan säätöventtiilin; asennettu säätöventtiili ei saa olla ajon aikana säädettävissä;
f) jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmää ei poisteta eikä levyjarruja vaihdeta auton mallisarjaan kuulumattomiksi rumpujarruiksi; ja
g) jarrut, joiden on edellytetty auton käyttöönottoajankohtana olevan E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukaiset, tulee muutoksen jälkeen osoittaa sanotut vaatimukset täyttäviksi.

2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös yksipiirisen jarrujärjestelmän muuttaminen kaksipiiriseksi vaihtamalla alkuperäinen jarrupääsylinteri asennusmitoiltaan ja toimintaan vaikuttavalta mitoitukseltaan vastaavaksi kaksipiirijärjestelmän jarrupääsylinteriksi. Jarrupiirit on tällöin jaettava samalla tavalla kuin autoon asennettavaa pääsylinteriä vastaavassa järjestelmässä. Tarvittaessa on tehtävä uuden jarrupääsylinterin vanhaan jarrujärjestelmään edellyttämät muutkin muutokset.

14 §
Heilahduksenvaimentimien vaihto
1. Auton heilahduksenvaimentimet saa muuttaa tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi ja niiden määrää saa lisätä. Jos muuttaminen tai lisääminen edellyttää uusien kiinnikkeiden asentamista, eivät ne saa merkittävästi lisätä akselisto-, kori- tai runkorakenteisiin kohdistuvia rasituksia. Muutetut tai lisätyt heilahduksenvaimentimet eivät saa toimia jousituksen rajoittimina joustovaran loppuessa.

15 §
Auton korkeuden muuttaminen
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alustan korkeuden muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin puoleiseen kiinnityspisteeseen asianmukaiset korotus- tai madalluskappaleet. Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51 mm, M1G-luokan tai N1G-luokan ajoneuvoissa kuitenkin enintään 77 mm. Auton kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, M1G- tai N1G-luokan ajoneuvon kuitenkin enintään 150 mm. Sellaisella akselistorakenteella, jossa jousituksen korkeuden muutos vaikuttaa oleellisesti pyörien asentokulmiin, varustetun auton alustaa ei kuitenkaan saa korottaa.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös auton alustan korkeuden alentaminen verrattuna pyörien keskiöön käyttämällä akseliston osia, jotka eivät vaikuta joustovaroihin ja jotka on tarkoitettu kyseiseen automalliin. Muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä selvitys osien soveltuvuudesta automalliin.
3. Auton alustan korkeuden alentamisen jälkeen on maavaran auton ollessa kuormaamaton oltava ainakin niin suuri, että yhden akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on kuitenkin oltava vähintään 80 mm.
tallennettu
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #14 : 07 Elokuu 2008, 10:14:19 »

<vink> Tämä on nyt SE tilaisuus kolmipyöräporukan lausua mielipiteensä säädöksen muutostarpeista </vink>. Laittakees 3-pyöräporukat linkkiä tähän ketjuun muillekin 3-pyöräfoorumeille.
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
Sivuja: [1] 2
Tulostusversio
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.18 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
UUTISIA
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tapahtumien automaaginen listaus tässä toimii toistaiseksi vain etusivulla.
UUSIMMAT KESKUSTELUT
YHDISTYS
Postiosoite:
PL 115, 00511 Helsinki

Haukut, ja kehut:
puheenjohtaja @ mmaf.fi
sihteeri @ mmaf.fi
jasenrekisteri @ mmaf.fi
rahastonhoitaja @ mmaf.fi
webmaster @ mmaf.fi

Yhdistyksen säännöt

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomake

Dokumenttiarkisto