Runkoputket juottamalla?

[Kale]

Juotetaanko enää nykyään runkoputkia yms. rungon osia toisiinsa vai onko TIG ylivoimainen?
Muistan koululaisena 60-luvulla juottaneeni kansalaiskoulun metallikerhossa runkoputkia, "tehopakareita" yms. Juotteena taisi silloin olla messinki mutta nykyäänhän on fosforikupari ja ehkä muitakin, en tiedä.
Olisiko vanha konsti edelleen käyttökelpoinen? Kaasupullot ja pillit olisi itsellä mutta TIG-hommat pitäisi hoitaa lainaverstaalla.

[leesseri]

juottaminen on kelpo keino liittaa kappaleita toisiinsa...englannissa joku paja tekee runkoja ruostumattomasta teräksestä ja kaikki saumat juotetaan(olikohan jopa messingillä)...mutta tuo vaatii jo jonkinlaista ammattitaitoa,jota ei ainakaan minulta löydy...eikä taida löytyä kovinkaan monelta muultakaan nuorempien sukupolvien edustajilta...kaasuhitsaus on vain jäänyt syrjään,koska on halvempia ja helpoimpia tapoja hitsata...ja eiköhän tuo eu kohta kiellä kaasupullojen pitämisen yksityishenkilöltä,kuten on käymässä automaalien kanssa(huhu)...ja eihän asuinrakennuksen yhteydessä olevassa tallissa saa hitsata ja plaa plaa...mutta mitäs näistä...muuta kuin pilli tulille ja töihin...

[Kale]

--- halvempia ja helpoimpia tapoja hitsata...

Niin, Mig (tai oikeammin Mag) on kovasti yleistynyt. Siinä vaan hitsattava kohta kuumenee ja jäähtyy niin nopeasti, että teräs karkaistuu. Tärinä ja rasitus aiheuttavat sitten murtuman siihen kohtaan.

[leesseri]

onhan se tavallaan noinkin...yleensä mp:n runkomurtuma johtuu ruosteesta,joka "syö" putken sisältäpäin...toinen on syy on tiettyjen amerikkalaisten pyörien kanssa,tietyn aikakauden aikana tehdyt "turat",jotka johtui ehkä työväen moraalista tai laaduntarkkailian henkisen vireen herpaantumisesta...mig sauma kyllä kestää mp:ssä,jos siinä on käytetty oikeaa konetta,eikä mitään valovirralla toimivaa palkopoltinta...etenkin emäputken saumat on syytä tehdä huolella...emäputken sisälle kannatta kurkistaa ja katsoa,onko sinne tullut "valkoiset,tahi harmaat jäljet"...näin pystyy näkemään onko tartunta ollut hyvä,vain otetaanko uurestaan...mig on siitä kelpo kone,että sillä saapi tehtyä "fyllingiä",eli täytettyä rakoja...ei ole niin nögönuka liitosten sahaamisen kanssa...tig taas vaatiii(kuten kaasukin) saumojen hyvää sovittamista,sillä jos näillä käy rakoja täyttämään,niin materiaali tuppaa ohenemaan liikaa,josta taas voipi seurata tuo "ratkeaminen"...mp:n runko ei ole loppupeleissä kovinkaan kummoinen sätös,jos puhutaan vakio härvelistä...sen takia ei hommasta ei vaadita hitsaustodistusta(kuten muista keskusteluista käy ilmi)...raskaankaluston puolella olen huomannut,että kun tulee runkoon halkeama,joka hitsataan kuntoon,niin kun se uudestaan halkeaa,niin se halkeaa hitsaussauman keskeltä,ei vierestä,eli hitsaussauma on heikoin lenkki...tämä taas johtuu siitä,että sauma ei "elä",kuten muu runko...oli se sitten hitsattu millä tyylillä tahansa...mutta näissä tapauksissa puhutaan sellaisista painoista,joita ei täydy moottoripyörän rakentajan edes haaveilla...

[Kale]

--- hitsaussauma on heikoin lenkki...tämä taas johtuu siitä,että sauma ei "elä",kuten muu runko...oli se sitten hitsattu millä tyylillä tahansa...mutta näissä tapauksissa puhutaan sellaisista painoista,joita ei täydy moottoripyörän rakentajan edes haaveilla...

Arktisten kansojen reissä tuo kiinnitysten eläminen taattiin nahkahihnoilla. Voisiko olla, että messinkijuotos toisi tarpeellista joustoa, toisin kuin hitsaus? Kyllähän moottoripyöränkin runko elää vaikka kevyt onkin.

[Rojali]

Mul on 66 vuotta vanha lätyskä mikä on juottamalla kasattu,vielä on kestäny,miksei sit uudetki kestäis.

[JK1]

Mites tuo CuSI -juottaminen tigillä, onko joku koittanut? Ajattelin huvikseen tilailla CuSi-lankaa Australian E-Baystä, oli 10 x halvempaa kuin Suomesta 

J

[leesseri]

CuSi lankaa käyttävää mig/mag konetta olen kokeillut ja samalla CuAl lankaa myöskin...kelpo koneita oli(merkkiä en sano),tuntui että foliota olisi voinut hitsata yhteen...0,6mm alumiinilevyä ei ole ennen migillä tullut hitsatuksi...jos joku ostaa autovahinkokeskuksesta parivuotta vanhan auton,niin CuSi ja CuAl langat tulevat tutuksi oikomistyön edistyessä...mig koneessa pitää olla pulssi-toiminta,kun näitä lankoja käyttää ja tig luonnollisesti ac/dc mallia...
ja palatakseni tuohon runkoon,niin tokihan runko elää,etenkin,jos moottori on mallia v2 ja pultattu kiinteesti kiinni...tässä päästäänkin siihen,että paljonko on sopiva toleranssi rungon elämiselle?.jos tekee sellaisen rungon,joka ei elä,niin se todennäköisesti murtuu jostain ja jos tekee sellaisen joka on "lakua",niin sekin todennäköisesti murtuu jostain,jos sillä yleensä tiellä kestää...ja maalataampa vielä mustia pilviä taivaalle...jos teet runko muutoksen,niin sinun pitää esittää paperilla rungon kestävyys,paljonko runko elää suomen routaheittoisilla teillä ajettaissa 80km/t ja kestääkö se vielä 80vuoden päästä...lisäksi lapusta pitää löytyä guugenheimolaisen tutkimuslaitoksen leima...nyt pyyhitään nopeasti nuo pilvet pois ja ollaan onnellisia,ettei vielä noita vaadita,vaan hitsataan sillä tyylillä,kun on itse hyväksi havainnut ja ollaan ylpeitä työn jäljestä...

[Hessu]

Joo, juottaminen on vanha ja hieno liitosmenetelmä, mutta vaatii aivan toisenlaista suunnittelua ja toteutusta kuin hitsaus. Juottamalla kasatut rungot ennen aikaan prätkissä ja polkupyörissä oli aina muhviliitoksia.
Se että juottaa putken päittäin toisen kylkeen, ei kestä juuri mitään.  Muhviliitoksessa se teräksestä valettu muhvi ottaa kaiken voiman vastaan. Juotos, yleensä aina messinki, on liitoksessa vain väliaineena, mihin tulee vain puristusvoimaa. Ja sitä messinki kestää riittävästi.
Eikä siitä muutenkaan oikein tuu mitään, kun jos on kohta missä on useampi liitos lähekkäin, kaikki pitäisi saada samalla kertaa kiinni.
Ei missä tapauksessa juottamalla muuta kuin muhviliitoksia!

Paitövei tietääkseni rosteria voi juottaa vain hopealla (enkä myös kullalla) ja sekin pitää olla puhtaampaa kuin paskaraudalle tarkotettu. Ainakin myydään eri hopeapitosuudella olevaa juotoshopeaa ja vain puhtaampi käy hyvin rosterille. Messinki vaan helmeilee rosterin päällä kuin vesi hanhen sulilla.

Mutta ei se tig mikään autuaaksi tekevä hitsausmenetelmä oo. Jos sulla kerran on happi-asetyleeni lestit, niin miks ei voi hitsata niillä. On hitsausmenetelmänä tavalliseen teräkseen verrattuna vähintään yhtä hyvä, jopa ehkä vähän parempi, kun se tuo vielä enemmän lämpöä hitsauskohdan ympäristöön. Kaasuhitsauksen ongelmahan on että se vaatii, ainakin mun mielestä, eniten ammattitaitoa. Mig on tollasessa rungon hitsauksessa kaikista huonoin menetelmä, jo sen takia, että lämmöntuotto on vähäisintä. Ja sillä on huono tunkeuma.

Puikkohitsaus on myös erittäin hyvä menetelmä. Ongelmana sama, vaatii paljon ammattitaitoa. Mutta muuntajat ei oo kalliita, eikä tarvii hommaa niitä käsittämättömän kalliita AGA monopolisoimia kaasuflindoja.

Niin ja ei se fosfori kupari ole mikään uudempi ja parempi juotosaine. On vaan kama millä pystyy juottamaan messinkiä ja on paljon halvempaa kuin hopea. Eli käytännössä putkimiesten juttu.

Sen verran vielä. Toki tollanen runko joustaa. Jos ei joustais, menis poikki. Mutta kyllä sitä joustamista pitää minimoida ja ei sen kyllä oon tarkoitus taipua saumojen kohdalta. Muutenhan ne vois liittää vaikka sikaflexillä liimaamalla. Olis joustavaa...

[Hemuli]

...Juotos, yleensä aina messinki, on liitoksessa vain väliaineena, mihin tulee vain puristusvoimaa....

Näinhän se, juotosainehan sitten imeytyy kapillaarisesti muhvin sisään lämmön vaikutuksesta. Tällainen liitos on erittäin kestävä, joskus jotain vanhaa springeriä joutunut purkamaan niin on sitten pirullinen homma kun sitä messinkiä on koko liitoksen matkalla. Ei tulisi kyllä mieleenkään liittää putkia juottamalla ilman muhvia.

Migin huonous runkotöissä on oman kokemukseni mukaan siinä että hitsisulaa on vaikea kontrolloida kun kone työntää lankaa vain koko ajan lisää, näin tunkeumakin jää helposti vajaaksi. TIG ja kaasu ovat sikäli samankaltaisia että niissä sulan hallinta on huomattavasti tarkempaa ja lisäainetta saa syöttää vain tarvittaessa.

[Kale]

Kuvan classic race -kilpurin vahvistukset yms. kerrotaan tehdyn juottamalla:

[Hessu]

Ei se tee menetelmästä hyvää, että jostain löytyy joku joka on juottanut putkia kiinni ja pannu kuvan nettiin.

[Kale]

Ei se tee menetelmästä hyvää, että jostain löytyy joku joka on juottanut putkia kiinni ja pannu kuvan nettiin.

No enhän minä sellaista kuvittelekaan, kunhan laitoin kuvan esimerkiksi. En minä ole tässä ottamassa kantaa juottamisen puolesta vaan kyselemässä. Olisin kiitollinen kuulemaan kokemuksia, jos joku on käyttänyt monia menetelmiä. (Kirjoista luetulla, kuulopuheilla tai kuvitelmilla ei niinkään olisi väliä.)

PS. Tuolla pyörällä on muuten ajettu luokassaan CRMC:n (brittien classic racing) mestaruus vuosina 2003 ja 2005 ja tultu toiseksi 2004 ja 2006.

[Tuusulan T-Bone]

Varmistetaankos sen muhvin "paikallaan pysyminen" yleensä muutenkin kuin juottamalla? Yhtä brittirunkoa kun hiljan tutkin, niin jonkinlainen tappi siellä näytti olevan.

[Hessu]

Joo tapithan niissä yleensä on. Mutta todennäköisesti ei minkään lujuuden lisäämiseksi. On niin hentoja. Vaan valmistuksen takin. Ne brittihittien rungon on tehty varmaankin niin että on kasattu jonkinlaisessa jigissä. Lyöty tapit, että pysyy kamat paikoillaan ja heivattu koko runko ja jigi uuniin. Messingit ja juoksutteet on myös valmiiksi liitoksissa.

Mulla varmaankin on keskivertoa enemmän kokemuksia juottamisesta, ei kylläkään rungon. Ja siks tässä kirjoittelenkin. Rungon juottamalla kasanneita voi olla vaikea löytää. Evoluutio karsii...

Tuolla kilparadoilla voi tehdä mitä vaan. Ei oo katsastuksia, radat on hyvä pintaisia, ajetut kilsat vähäisiä. 
Älysin vasta. Noihin showpyöriin toi juottaminen sopis hyvin. Varsinkin hopealla. Sais todella hienoja putkiliitoksia. Näyttäis ihan kuin olisi samaa osaa!