Runkoputket juottamalla?

[Hessu]

Rystyn runko pitää nyt ensin erotella tästä hommasta kokonaan.
Niissä on osa runkoputkista niin erikoista tekniikkaa, että ei pitäis kajota ollenkaan, jos ei paa ensin putkea poikki ja tutki poikkileikkausta. On kolme teräsputkea sisäkkäin ja messingit välissä. Eräänlainen komposiittirakenne.

Mut pääsääntöisesti katupyörien rungot on tavallista teräsputkea. Siihen sopivin lisäaine on OK48. Se on ihan peruskama ja sillä homma hoituu. Ongelmat tulee vasta näissä kromimoly putkissa. Ja sit näissä nykysukkuloiden alumiinipalkkirungoissa. Noita alsarunkoja ei pitäis lähtee hitsaa eikä lämmittelee ollenkaan. Kromimolyyn löytyy, kylläkin erittäin hankalasti, lisäainetta, jonka jälkeen ei tarvii uunittaa. Mutta myös lisäainetta minkä jälkeen tarvii. Sellasten myyjiä vaan on aika harvassa.  Mut kuka tietää kuinka paljon toi kromimolyputken käyttö on yleistyny? Ainakin jotain aftermarketrunkoja löytyy siitä.
Se että jos putken paksuus on 1-1.5mm pitäis panna hälyytyskellon soimaan. Yleensä sillon on kyse jostain muusta kuin tavallisesta paskaraudasta.
Sen verran kromimolystä vielä, että onneksi sitä löytyy putkiaihiona lähinnä vaan yhdenlaista, 25CrMo4.
Eli kun puhutaan kromimolyputkesta, puhutaan samasta kamasta, vaikka sitä on muuten monia erilaisia seoksia. Ei sen hitsaamisessa muuten mitään ihmeellistä ole, kunhan vaan lisäaine on oikea.

Mutta täähän ei oo pelkästään ongelma pyörissä.
Autojen korien turvarakenteissa yleisty jo 90-luvulla erikoisteräkset. Nyt noita yhtikseltä ostettuja katolleen käännettyjä miinoja oiotaan ja hitsaillaan surutta. Vaikka siellä on näitä samoja matskuja ikkunatolpissa ym.  Tai emmä tiedä oks se edes ongelma. Kun vaan hitsailee ja kattelee sit myöhemmin...

[Kale]

Keskustelualoitukseni liittyy siihen, että olen modifioimassa italopyörän runkoa, jonka materiaalista en ole varma. Naarmuttamisen ja kipinöiden värin perusteella materiaali eroaa ns. tavallisesta teräsputkesta. Putken paksuutta en ole päässyt selvittämään, koska irti rälläköimäni osat ovat olleet levyä, kiinnikkeitä tms., jotka tietenkin nekin saattavat olla eri terästä kuin putkien.
TIG:llä aion hitsaukset hoitaa, varsinkin kun lainaverstaalle tuli vielä uusi Fronius. Saapi nähdä, tuleeko lisäaineen kanssa ongelmia.

[Thomas]

Mut kuka tietää kuinka paljon toi kromimolyputken käyttö on yleistyny? Ainakin jotain aftermarketrunkoja löytyy siitä.

Aikalailla offtopic, mutta kyllähän esim. Harley-Davidsonin tehdas valmisti aikoinaan kromimoly-runkoja.. KR-mallia (ei kyllä tainnut olla vakiona kaikkina vuosina)..

-t-

[Rocks]

Tuohon hitsaukseen liittyen, kannattaisi selvittää, että onko tuo jännitystenpäästöhehkutus täysin mahdotonta harrastajalle. Kuitenkin sellaisia firmoja on jotka tekevät kaikenmaailman myöstöjä, päästöjä ja karkaisuja, esim. http://www.bodycote.fi/

Siitä ei ole minkäänlaista käsitystä, että ovatko innokkaita hehkuttamaan yksittäisiä mp:n runkoja ja millä hinnalla, mutta jos itse olisin parsimassa jotain hd:n runkoa kasaan, ottaisin kyllä selville.

[av]

vielä kevyesti vähäistä lämpöä puolustaen...

syy siihen miksi suosittelen suht vähäistä lämmön käyttöä on siis materiaalissa tapahtuvien muutosten väheneminen ja vääntyilyn pysyminen kohtuullisempana. jännityksetkin jäävät pienemmiksi kun putket vääntyvät vähemmän. loogista.

vähäinen lämmön käyttö (esim magilla jännite pidetään pienenä) aiheuttaa ylivietynä "kylmien räkimistä" mikä ei ole hitsausta vaan paremmin täyttöä. pienillä arvoilla hitsaaminen edellyttää onnistuakseen hyvää railoa ja viisteitä, myös putkien päittäin liittämisessä. tarkoittaa esivalmistelua. käytännössä tunkeumaksi riittää pienin mahdollinen, kunhan vain perusaineet sulavat kaikkialta.

kuitenkin ymmärrän harrastekäytössä täysin varmistelun käyttämällä enemmän lämpöä ja näin varmistamalla sulaminen. suurta tunkeumaa ei edelleenkään tarvita, ainoastaan sulaminen hitsin joka pinnalla. mutta ehdottomasti parempi vähän liikaa kuin liian vähän, sekä lämmössä että tilannenopeudessa

[Hessu]

Kyllä me AV kanssa samasta asiasta puhutaan. Lähestytään vaan asiaa eri suunnista.

Tota hehkutusta tuli vähän kyseltyä ton yhden rungon kanssa, mistä aikaisemmin kerroin.

Kyllä riittävän isoja uuneja suomesta löytyy, mutta etupäässä sellasesta teollisuudesta, jotka eivät palvele yksityisiä henkilöitä. Meilläkin on tossa työnantajalla kaksi sen kokosta uunia, että voi ajaa Smartin sinne sisään. Mutku ei niin ei! Bodycotelta ei muistaakseni löytyny. No nythän niille on valmistumassa Tampereelle uusi laitos. Sinne on ilmeisesti tulossa niin isoja uuneja, että on mahdollista. Toi Punkan takomo, eli Vallilan jousitakomo, joka on Pitäjänmäellä, osoittautu hyväksi vaihtoehdoksi.
Ongelmahan ei oo kaluston puute, vaan että onko yritystoiminta trimmattu sellaseksi että yksityisasiakkaita ei haluta ottaa sekaan.

Mut jotta tää ei menis ihan teoreettiseksi spedeilyksi, ei se uunitus oo välttämätön, vaikka kylläkin suositeltavaa. Kunhan vaan hitsataan järkevästi. Vähän esilämmitystä ja kun hitsataan, niin kanssa hitsataan eikä vaan heftailla. Ja annetaan jäähtyä rauhassa. Mielellään vaikka johonkin vuorivillaan käärittynä... Ja niinkuin aikaisemmin mainittiin puhtaus on kaikkein tärkeintä!

Yks juttu vielä. Monasti kuulee että "kandee laittaa akselin tai putken nysä jatkettavien putkien sisään sauman kohdalle". Se ei tee siitä jatkoksesta yhtään lujempaa, mutta amatöörihitsarille suositeltavaa. Voi jättää putkien väliin vähän isomman raon. Varmasti sulaa riittävästi, mutta ei tarvii pelkää että polttaa reikiä. Toimii hyvänä juuritukena. Pro jätkät ei sellasia käytä jo ihan periaatteen vuoksi.

[Hemuli]

...Yks juttu vielä. Monasti kuulee että "kandee laittaa akselin tai putken nysä jatkettavien putkien sisään sauman kohdalle". Se ei tee siitä jatkoksesta yhtään lujempaa...

Tämähän on tulossa oikein lakitekstiin asti: "jatkoliitokset vahvistettava holkittamalla". Olen tästä samasta asiasta vääntänyt kättä useamman eri tahon kanssa ja itse olen samaa mieltä kuin Hessu - jos tietää mitä tekee niin holkittaminen voi itse asiassa tehdä rakenteesta heikomman kuin kunnollinen hitsisauma ilman holkkia. Holkki vain siirtää rasituspistettä etäämmäs saumasta.

Jenkkiläisellä foorumilla sain sellaisen vastalauseryöpyn "alan ammattilaisilta" ehdotettuani että kyllä ne runkoliitokset kestää vaikka ei holkkeja laitettaisikaan että heikompaa hirvitti.

T-bone kyllä varmasti tähän heittää hyvän perustelun sille miksi holkki tekee liitoksesta NIIN paljon paremman.

Joskus mietin tuota holkittamista ja miten sitä voisi kehittää. Ongelmahan tulee siinä että potentiaalinen murtumakohta siirtyy sauman vierestä siihen kohtaan missä holkki päättyy. Jos nyt on pakko käyttää holkkeja niin mitä jos ne muotoilisi niin että sorvaa/hioo päädyt kaarevasti ohuemmiksi joko sisä- tai ulkopuolelta. Näin runkoputkeen ei tulisi niin terävää rasituspistettä holkin pään kohdalle.

[Hessu]

Mä oon sitä mieltä, että se ei tee siitä putkesta yhtään lujempaa.
Jotta se oikeasti lisäis sen liitoskohdan lujuutta, niin paras konsti olisi tehdä se niinkuin aikaisemmin kerroin rystyn rungosta. Ensiksikin sen holkin pitäis olla erittäin pitkä. Esim 30cm molempiin suuntiin. Päälliputkeen pitäis tehdä reikiä tasaisinvälein ja niistä reijistä juottaa tai hitsata ne sisäkkäin olevat putket kiinni.

Pitää ymmärtää että tollasessa ristikkorakenteessa kun prätkän runko on, putkiin kohdistuu leikkausvoimaa erittäin vähän. Sitä se sisäputki kyllä parantaisi huomattavasti. Vaan kaikkii putkiin käytännössä kohdistuu taivutusta, puristusta ja VETOA . Jotta se sisäputki parantais sen vetolujuutta, se pitää ehdottomasti sillon saada kiinni päistä ja lujaa. Jos tollasta putkijatkosta pitää käyttää, se pitäis sit olla jatkettavan putken ulkopinnalla ja päistä hitsattu hyvin kiinni. Mut sehän ei käy ulkonäön takia. Kaiken lisäksi materiaalin lisäys lähemmäs putken keskiötä mennessä jeesaa muutenkin erittäin vähän taivutusvoiman kestoon.

Lakitekstiin tollasta ei pitäis laittaa. Olis kiva tietää mistä tollanen on keksitty? Oonko mä ymmärtänyt lujuusopin perusasiat ihan väärin? Tai lähinnä sen millaisia voimia tollaseen runkoon kohdistuu...

Mutta siihen hitsauksen onnistumiseen se jeesaa. Amarööreillä. Mutta siihen riittää vaikka sopiva huonekaluputken natsa.

[Hemuli]

...Lakitekstiin tollasta ei pitäis laittaa. Olis kiva tietää mistä tollanen on keksitty?

T-Bone???

Lakiin ei tietenkään tule mitään vaatimuksia holkin vahvuudesta mutta hra Bone on juuri yksi näistä tahoista kenen kanssa asiasta on "keskusteltu".

...Mutta siihen hitsauksen onnistumiseen se jeesaa. Amarööreillä. Mutta siihen riittää vaikka sopiva huonekaluputken natsa.

Itse olen käyttänyt putkenpätkiä lähinnä ohjureina hitsattaessa runkoputkia toisiinsa. Vapauttaa käsiä tärkeämpiin tehtäviin. Mutta minähän olenkin amatööri ...

[Hessu]

Joskus mietin tuota holkittamista ja miten sitä voisi kehittää. Ongelmahan tulee siinä että potentiaalinen murtumakohta siirtyy sauman vierestä siihen kohtaan missä holkki päättyy. Jos nyt on pakko käyttää holkkeja niin mitä jos ne muotoilisi niin että sorvaa/hioo päädyt kaarevasti ohuemmiksi joko sisä- tai ulkopuolelta. Näin runkoputkeen ei tulisi niin terävää rasituspistettä holkin pään kohdalle.

Funtsin tätä ja oon samaa mieltä. Se "holkki" sais ehdottomasti olla mahd. ohut seinämäinen jos sitä haluu käyttää. Tai sitten niin kuin Hemuli tossa totee, isolla pyöristyksillä.
Riippuu vähän kohdasta, mutta jos putkeen kohdistuu taipumaa, niin holkin päähän tulee viivamainen kohta, josta päälliputki pahimmilla repee.
Asioita kun kandee aina yksikertaistaa... Otetaan metrin pätkä putkea. Lyödään sisään tiukka sorvattu akselin nysä ja puristetaan se ruustukinleukoihin niin että osa akselista jää leukojen väliin.  Putkea kun taivuttaa niin paljon että se nyrjähtää, niin se kohta on siinä mihin sisällä oleva akseli loppuu. Eiks niin?
Ja jopa repeää.
Mutta kun jättää akselin veks, putki kestää taivutusta pidemmälle. Kunnes nyrjähtää leukojen kohdalta, mutta ei repeä...

[Hemuli]

Nyt menee jo kovaa ja korkeelta ohi alkuperäisen aiheen mutta mulla on sellainen hämärä muistikuva että joku kertoi joskus lentokoneen runkojen (tai jonkun muun osan, liittyikö siipiin?) korjaamisesta ensimmäisen maailmansodan aikana. Silloin katkennut osa liitettiin takaisin holkittamalla, mutta holkki tehtiin niin että ensin sovitettiin ohkaisesta pellistä putken sisälle napakka kaulus - tämän kauluksen sisälle samanlainen mutta lyhyempi, sitten taas lyhyempi jne. jne. Eli rakenne muistutti niitä venäläisiä maatuškanukkeja.

Näin menetellen ei synny minkäänlaista rasituspistettä mutta rakenne on silti erittäin luja. Lentokoneessa nimittäin niitä taipumisrasituksia tulee jonkin verran enemmän kuin moottoripyörässä ja holkitus on todennäköisesti ollut ainoa kestävä ratkaisu.

Tätä mukaillen sovelsin tuon aikaisemman ajatukseni holkin sorvaamisesta sisäpuolelta tiimalasin muotoon - tällöin päätyosat joustaisivat runkoputken mukana ja rasitus ei olisi niin pistemäistä. Toinen ehdotus holkin ulkopuolisesta pyöristämisestä perustuu myös pisterasituksen vähentämiseen, tässä vaihtoehdossa vaan holkin ei tarvitsisi joustaa vaan pyöreä muoto tasaisi runkoputkeen kohdistuvaa kuormaa.

[Tuusulan T-Bone]

No nyt kun olette saaneet vääntää asiasta jatkoliitokset, totean duunikeikalta palattuani, että vaatimusta jatkoliitosten holkittamisesta EI ole tulossa uuteen lakiin.

Yhdessä runkovaatimusten kehitysversiossa sellainen vaatimus oli, mutta poistin sen sieltä jo monta kuukautta sitten juteltuani mm. Mr Mooren kanssa aiheesta hartaasti. Nyt ehdotus on kirjoitettu siten, että liitokset saa, muttei ole pakko holkittaa.

Mitä tulee holkittamismenetelmään, jos sellaista tahtoo käyttää, olen samaa mieltä kuin edelliset puhujat. Ongelma siinä on juurikin epäjatkuvuuskohta holkin päädyissä, jolle on tehtävä jotain.

[Julli]

Tuohon hitsaukseen liittyen, kannattaisi selvittää, että onko tuo jännitystenpäästöhehkutus täysin mahdotonta harrastajalle. Kuitenkin sellaisia firmoja on jotka tekevät kaikenmaailman myöstöjä, päästöjä ja karkaisuja, esim. http://www.bodycote.fi/

Siitä ei ole minkäänlaista käsitystä, että ovatko innokkaita hehkuttamaan yksittäisiä mp:n runkoja ja millä hinnalla, mutta jos itse olisin parsimassa jotain hd:n runkoa kasaan, ottaisin kyllä selville.

Tere.

Jos joku haluaa hehkututtaa rungon voin ehkä auttaa...20 viime vuotta on kulunut alan hommissa.

[Terroristo]

Noista rungon jännityksistä - ihan samalla tavalla ne HD:n tehtaan rungotkin on kireällä kuin viulun kieli. Viime syksynä leikkelin -86 Sportsterin runkoa sopivampaan muotoon niin takahäkin kohdalla putket pomppasi kymmenisen milliä sivuun katketessaan. Eli ei olleet jännät poistuneet yli kahdessakymmenessä vuodessa... Ei ne tehtaan rungot useinkaan ole yhtään sen parempia kuin itse tehdyt. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mitä materiaalia HD käyttää rungoissaan - ihan tavallista saumallista teräsputkea se on mutta pirun lujaa tavaraa. Sportin runkokin on todella ohutseinämäisestä putkesta tehty.

Joo,eipä taida olla orggis rungotkaan olla hehkutettuja,kyllä tosissaan sisältää jännityksiä.
Ruostuttaminen on kanssa yksi konsti poistaa jännityksiä,vaan ei kylläkään taida olla mielekästä viedä just tehtyä runkoa vuodeksi pihalle ruostumaan. 

[Joksa]

http://www.youtube.com/watch?v=dJ2rLb02y-c

http://www.jwmotorcycles.com/classic-motorcycle-frames.html