Moottoripyörän muuttamista koskevat rajoitukset eivät ole varsinkaan harrastustaan aloittaville kovinkaan selkeästi tiedossa. Yritin tähän juttuun raapaista pinnalta ne tärkeimmät jutut ja lisäksi kerätä muutaman hyödyllisen linkin laajempiin artikkeleihin jotka löytyvät suurimmaksi osaksi tältä taululta.
Ensimmäiseksi lähdetään liikkeelle pyörän identiteetistä. Jotta pyörä pysyisi sinä laitteena minä se on rekisteriotteeseen merkitty, tulee siinä olla jäljellä yli 50% alkuperäisiä osia. Siis tehtaan ko. pyöräyksilöön ruuvaamia biittejä. Osia saa muuttaa ilman että ne menettävät alkuperäisyytensä, ainakin niin kauan kuin alkuperäinen malli on vielä tunnistettavissa. Tämä koskee myös runkomuutoksia; keulakulmaa saa muuttaa, perää levittää, muuttaa jäykkäperäksi jne. kunhan itse perusolemusta ei muuteta.
Mistä sitten tiedät minkä verran osia tuohon viiteenkymmeneen prosenttiin mahtuu? No tietysti
PROSENTTILASKURISTA. Suurimmalle osalle pyörän oleellisista osakokonaisuuksista on määritelty oma prosenttiosuus joka joissain tapauksissa on vielä pilkottu pienempiin osiin - listan ulkopuolelle jäävistä osista ei tarvitse välittää. Taulukossa on näkyvillä myös vanhat 31.12.2006 voimassa olleet prosentit mutta ne voi jättää huomioimatta.
Jos jäät kiinni että pyörääsi on muutettu 50% tai enemmän, seuraa siitä identiteetin menetys ja joudut rekisteröintikatsastamaan sen uudelleen omavalmisteena. Kompastuskivenä tässä on se että silloin sen täytyy täyttää rekisteröintihetkellä voimassa oleva tekninen vaatimustaso (esim. päästöt) mikä käytännössä estää toimenpiteen. Lisäksi joudut joka tapauksessa maksamaan pyörästä uuden pyörän autoveron.
Nyt on pyörän identiteetti onnistuttu pitämään sallituissa rajoissa, sitten päästään itse muuttamisen rajoituksiin. Pyörän vuosimallilla on suuri merkitys sille mitä voit määrätyille komponenteille tehdä. Tällaisia ovat erityisesti valot ja vilkut, nopeusmittari sekä moottorin osat. Ehkä tärkein päivämäärä on 1.1.1991 - ennen sitä ensirekisteröityjä moottoripyöriä ei koske päästövaatimukset, niinpä niihin voi tehdä laillisesti muutoksia moottoriin ja pakoputkistoon. Uudemmat pitäisi pykälien mukaan mittauttaa mahdollisesti muuttuneiden päästöjen varalta ja EU-direktiivi tuntee tässä kohdassa ainoastaan laajamittaisen tyyppihyväksyntämittausmenetelmän ja sitä ei käytännössä pysty teettämään missään. Niinpä suurin osa uudempien pyörien omistajista ajeleekin muutoskatsastamattomille pakoputkilla ym.
Valoista ja niitä koskevista määräyksistä löydät oivan tietopaketin - yllätys, yllätys - MMAF:n sivulta:
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=385.0 - jutun tiedot helppolukuisena taulukkona sekä myös muuta aiheeseen liittyvää
TÄÄLTÄVuosimallikohtaisista vaatimuksista selviää myös paljon
KATSASTAJAN KÄSIKIRJASTA sekä
AKEN VUOSIMALLITAULUKOSTA.
Sitten kun olet pyörääsi muuttanut niin tulee tietysti mieleen että pitääkö se muutoskatsastaa? Tästäkin on kirjoitettu hyvä artikkeli joka kannattaa sisäistää - jokaista nippelinvaihtoa ei tarvitse juoksuttaa konttorilla hyväksytettävänä mutta tietyt pääkohdat on hyvä olla otteeseen merkitty. Eli siitä vaan tavaamaan:
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=133.0MMAF on tehnyt hartiavoimin töitä rakentelijoiden elämän helpottamiseksi ja tämän kesän aikana on toiveita paremmasta - mm. akseliväli- ja keulakulmarajoituksen poistuminen ja omavalmisteiden rakentamisen mahdollistaminen. Tämä on kuitenkin vasta tulevaa joskin jo hyvin pitkällä työn alla, ehkä meillä on kohta yksi Euroopan liberaaleimmista moottoripyörien rakentelua koskevista lainsäädännöistä.
UUTISIA
